”Suomi ei aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana.”
Kirjaus on hyvä ja selkeä. Suomeen ei siis tuoda eikä sijoiteta, eikä ydinaseita kuljetella, Suomessa rauhan aikana. Täysimääräisenä Naton jäsenmaana emme kuitenkaan halua vähääkään kyseenalaistaa ja heikentää Naton kovinta ja viimesijaista turvaa ja pelotetta eli ydinasetta. Siksi poistamme laista vanhentuneet YYA-aikakauden ja suomettumisen historian kirjaukset ja olemme tässäkin suoraselkäisesti länsimaa ja länsimaisten ystävämaittemme rinnalla.
Eilen torstaina ulkoministeri Elina Valtonen (kok) julkisti Valtioneuvoston ajankohtaisselonteon ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta. Historiallinen asiakirja, sillä varsinainen utp-selonteko tehtiin vasta hetki sitten. Yleensä maailmanpolitiikka on kestänyt aikaa ja mannerlaatat liikkuneet hitaasti, mutta Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi muutti tilannetta ja edellytti meiltäkin pientä uudelleen asemoitumista ja varautumista.
Selonteon kaksikymmentäsivuiseen täydennykseen kirjasimme yksiselitteisesti, että maamme on ”täysimääräisesti sitoutunut Naton yhteiseen pelotteeseen ja puolustukseen sekä osallistuu Naton ydinpelotetta koskevaan työhön”. Lisäksi korostimme sitä, että olemme sitoutuneet ”ydinsulkusopimukseen (NPT) ja muihin kansainvälisiin velvoitteisiinsa, eikä Suomesta siten tule ydinasevaltiota”.
Meille oli itsestään selvää, että haluamme edetä ydinasekysymyksessäkin pohjoismaisella linjalla. Emme siis lähteneet etsimään SDP:n Antti Lindtmanin ja Tytti Tuppuraisen tapaan lähimpiä verrokkimaiksemme Liettuaa emmekä Romaniaa tai edes ilman omaa armeijaa elävää Islantia. Näihin kolmeen maahan SDP on omassa ydinaseretoriikassaan viitannut. Eilen A-talkissa Tytti Tuppurainen haki verokkimaaksemme Liettuaa. Lindtman on nostanut esille myös Islannin. Pitääkin kysyä, että tavoitteleeko SDP todella puolustuksessamme jonkinlaista Islannin -mallia? Islannissahan ei ole edes omaa armeijaa, ei maavoimia eikä pysyviä puolustusvoimia. On vähintäänkin näköalatonta vedota Islantiin, kun puhutaan ydinaselainsäädännöstä. No, ovathan demarit esille nostaneet myös Romanian lainkirjaukset. Siellä kuitenkin lakia tulkitaan vähintäänkin joustavasti ja emme sellaiseksikaan halua maatamme ajaa. Olkaamme siis suomalaisia.
Ja hyvä huomata sekin, että Islantikin kertoi maaliskuussa pääministeri Kristrun Frostadottirin johdolla maan äskettäin sallineen ydinaseilla varustetut sukellusveneet alueelleen.
Pohjoismaiden pääministereiden mukaan mailla ei ole suunnitelmia muuttaa ydinasepolitiikkaansa, vaan ne nojaavat Naton ydinasepelotteeseen.
Teemme siis hieman samanlaisen, mutta toki vahvemman kirjauksen ydinaseista, kuin esimerkiksi Norja. Norjassahan ydinaselinjaus syntyi vain suusanallisesti vuonna 1957, kun silloinen maan pääministeri Einar Gerhardsen esitti julistuksen Naton huippukokouksessa Pariisissa. Julistus on uudistettu myöhemmin, mutta hyvä on huomata sekin, että Yhdysvaltain ydinsukellusveneet, kuten USS Washington ja USS Florida, ovat vierailleet toistuvasti Grøtsundin satamassa Pohjois-Norjan Tromssassa 2020-luvulla. Esimerkiksi ohjusydinsukellusvene, joka pystyy kantamaan jopa 154 Tomahawk-ohjusta, vieraili Norjassa syyskuussa 2023. Romania on sitten oma lukunsa ja tulkinta joustavaa – se on varmaa, että Romaniassa ei ole romanilaisia ydinaseita eikä romanilaiset kuljettele siellä ydinaseita. Se riittäkööt.
Meillä kirjaus on selvä ja lakia noudatetaan nyt ja tulevaisuudessakin. Emme aio maahamme ottaa ydinaseita eikä niitä täällä kuljetella tai siirrellä. Olemme kuitenkin 100 prosenttisesti mukana kaikessa Naton puolustussuunnittelussa pahintakin hetkeä silmällä pitäen.
Ja olihan se kiusallista katseltavaa eilen, kun SDP:n Tytti Tuppurainen ei osannut Ylellä sanoa, että kirjaako SDP lakiin ydinasekiellon, jos se nousee valtaan vuoden 2027 eduskuntavaaleissa. Ja olen varma, että ei kirjaa, sillä ex-pääministeri Sanna Marinhan (sd) sen jo maaliskuussa sanoi, että ”hallitus on oikeassa”.
Mielenkiintoista onkin nähdä miten asian käsittelyn yhteydessä eduskunnassa toimivat mm. Marinin tapaan asiaan suhtautunut demarit?
Toinen iso muutos eilisessä utp-selonteon päivityksessä on kirjauksemme Venäjästä. Uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjauksemme mukaan Venäjän kanssa ei enää koskaan tulla hakemaan erityisasemaa. Kirjaus siis viittaa aikaan, jos joskus suhteet normalisoituvat. Tämä siis voisi tapahtua vasta sen jälkeen, kun rauha Ukrainaan on saatu ja Venäjä lopettaa aggressionsa myös muita länsimaita kohtaan, mutta tässäkään maailman ajassa ei siis meidän Venäjä-suhde tule palaamaan ns. entiselleen, vaan tulemme jatkossa toimimaan Venäjän suuntaan samassa linjassa EU:n kanssa. Oikein.
Eilen 16.4.2026 Valtioneuvosto siis hyväksyi esityksen ajankohtaisselonteoksi ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta. Se täydentää vuonna 2024 annettua ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa ja meidän kannalta keskeiset kehityskulut liittyvät juuri Venäjän hyökkäyssotaan ja Euroopan turvallisuusympäristöön, Yhdysvaltain nykyhallinnon ulkopoliittisiin painotuksiin, arktisen turvallisuuden korostumiseen sekä sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään kohdistuvaan paineeseen.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) totesikin eilen, että ”Elämme epävarmuuden aikaa, jonka voidaan olettaa jatkuvan myös tulevaisuudessa. Suomi on kuitenkin hyvin varautunut erilaisiin kehityskulkuihin. Jatkamme aktiivisesti työtä vahvemman Euroopan ja eurooppalaisemman Naton rakentamiseksi sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vahvistamiseksi”.
Kaiken kaikkiaan Utp-ajankohtaisselonteko on tiivis kuvaus toimintaympäristön muutoksista sekä niiden vaikutuksista meihin ja koko Eurooppaan. Ajankohtaisselonteossa kirkastetaan siis maamme lähestymistapaa vaikeasti ennakoitavaan ympäristöön, mutta maamme ulko- ja turvallisuuspoliittiset perustavoitteet pysyvät ennallaan.
Ajankohtaisselontekoa on valmisteltu ulkoministerin johdolla yhteistyössä tasavallan presidentin kanslian, valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden kanssa. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ovat antaneet työlle poliittisen ohjauksen. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kanssa on käyty vuoropuhelua ja kansalaisyhteiskuntaa on kuultu.
Minusta tämä päivitys oli tarpeellinen ja hyvä. Itse ajattelen, että ehkä tässä maailmanajassa tätä ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, mutta myös puolustuspoliittista selontekoa voisi tarkastella jopa säännöllisemminkin? Päivityksille voi nyt nyt tulla tarvetta nopeastikin.
….
Kello 21.35 ja eduskunnan viikko paketissa. Tänään vielä koti-iltaa ja huomenna sitten vielä mennään. Päivään mahtuu mm. Hausjärvellä Hämeen Kokoomuksen perinteinen kevätkokous ja poliittinen katsaus siellä. Mutta se on vasta huomenna.
Tänään eduskunnassa hallitus sai luottamuksen välikysymysäänestyksessä selvin numeroin. Näytti siltä, että opposition rivit olivat kovin sekaisin jälleen kerran. No, sellaista se elämä oppositiossa välillä on. Päivään mahtui myös puolustusvaliokunnan kokous missä kävimme läpi tämän vaalikauden vielä tulevia hallituksen esityksiä. Itse nostin esille mm. Kriha-veteraanikeskuksen perustamisen tilanteen ja traumaperäisen eli posttraumaattisen stressihäiriön (PTSD) aikarajoitteiden poiston, mutta myös reserviläisten varusteiden alv-vähennysoikeuden ja diabeetikoiden mahdollisuuden suorittaa asepalvelus. Näitä pitää vielä painaa päälle, että sovitut saadaan hoidettua viimeisen vuoden aikana maaliin.
Mutta mukava päivä tänäänkin ja tällä viikolla Monalla ja minulla oli yläkoulun TET:ssä helsinkiläinen Lauri Niiniluoto. Todella mainio ja fiksu nuori ja vahvasti yhteiskunnallisista asioista ja erityisesti ulkopolitiikasta kiinnostunut kasiluokkalainen. On meillä vaan hienoja nuoria. Ja samaan aikaan myös muutamalla kollegallani oli myös työelämään tutustujia talolla ja samaa täytyy sanoa myös heistä. Osaavia, mukavia ja hyväkäytöksisiä nuoria.
Lauri kirjoitteli vielä viikosta pienen päiväkirjankin ja liitetään se tänne minun tämän päivän blogin alle:
Tettiläisen päiväkirja viikosta
”Lauri Niiniluoto TET-harjoittelu eduskunnassa
Olen Lauri Niiniluoto ja olen viikon TET-harjoittelussa, käyn Taivallahden peruskoulun 8. luokkaa ja asun Helsingissä. Halusin eduskuntaan, koska olen kiinnostunut politiikasta ja yhteisiin asioihin vaikuttamisesta ja kaverini mainitsi menevänsä TET-harjoitteluun eduskuntaan, josta sain idean. Olen oppinut uusia asioita ja nähnyt minkälaista eduskunnassa on.
Työtehtäviäni on ollut täysistunnon seuraaminen, kyselytunnin seuraaminen, tiedonhaku, somevideoiden suunnittelu.
Ensimmäinen päivä meni eduskuntataloon tutustumiseen. Toisena päivänä etsin tietoa, suunnittelimme ja kuvasimme videoita kansanedustajille, pääsin tapaaman puolustusministeri Antti Häkkästä sekä pääsin seuraamaan täysistuntoa. Kolmantena päivänä eli keskiviikkona olin vierasryhmän mukana ja seurasin täysistuntoa sekä minulla oli tehtävänä kerätä kolme kiinnostavaa puheenvuoroa. Torstaina eli toiseksi viimeisenä päivänä olimme tekoälykuulemisessa ja keskustelimme siitä, seurasimme kyselytuntia ja päivä olikin ohi. Perjantaina eli viimeisenä päivänä kävimme puoluetoimistolla ja kävimme kansainvälisten asioiden osastolla ja tapasimme osastonjohtajaa.
Mulla on maailman parhaat työkaverit. Tänään perjantain kahvit Monan ja Benkun kanssa. Ps. Lauri ei halunnut some-kuvaan mukaan ja sitä nuoren toivetta totta kai kunnioitimme.
Täällä TET-harjoittelussa olo oli todella mukavaa opin paljon uusia asioita ja sain tavata paljon kiinnostavia henkilöitä. Täällä oli todella mielenkiintoista ja viikko oli todella mukava.”
….
Eduskuntaviikko sitten pakettiin Laurin ja Monan kanssa kuppilassa munkkikahveilla ja seuraamme liittyi myös mainio Benkku.