”Maakuntalennot saisi kannattaviksi ilman valtion tukia”
Näin totesi lentoalamme yksi uranuurtajista lentokapteeni Juhani Pakari Yleisradiolle 22.5.2026. Pakarin ulostulo liittyi siihen, että Liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyi kehysriihen jälkeen selvittämään johtamani liikennejaoston kannanoton jälkeen maamme kotimaan lentoliikenteen kehittämistä.
Olemmeko auringonlaskun vai nousujen maa kotimaisessa lentoliikenteessä?
Keväällä nimittäin järjestimme liikennejaostossa poikkeuksellisen kuulemisen. Pyysimme Juhani Pakarin ylimääräiseen kokoukseen ainoan asian käsittelyyn kuullaksemme miten hän aikanaan loi tähän maahan toimivan maansisäisen lentoliikenteen ja miten se sitten tästä maasta tuhottiin ja alasajettiin. Pian kaksikymmenvuotisen urani aikana harvoin olen kuullut näin vakuuttavaa esitystä ja asiantuntevaa ja analyyttistä asian läpikäymistä. Juhaniin itse tutustuin aikanaan Jyväskylän suurajoissa ja AKK Motorsportin jutuissa ja sitten myöhemmin vielä mm. olympiakomitean ja muun sportin parissa. Samalla opin tuntemaan tietenkin Juhanin uran ilmailun parissa ja uraauurtavan toiminnan siellä. Tänäkin päivänä hän vastaa perheyrityksensä kanssa lukuisista elintärkeistä tilauslennoista, kun kyse on akuuteista sairaanhoidonkin jutuista. Mutta se on oma tarinansa ja tänään palaan tähän mitä kuulimme ja miten homma on nyt etenemässä.
Liikennejaoston pöytä oli yhtenäisenä ja yksituumaisena vakuuttunut Juhanin esityksestä. Hämmennys oli suuri siitä miten tuollainen toimiva järjestelmä annettiin ajaa tai ajettiin siis alas. Näytti siltä, että tällainen ei sopinut valtionyhtiölle ja poliittisessa ohjauksessa ei ollut joku osaamista, ymmärrystä tai rohkeutta tai ehkä mitään näistä ja maan sisäinen lentoliikenne tuhoutui.
Nostimme asian kentälle ja toivottavasti se nousee tästä vielä lentoonkin. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus viimeisessä kehysriihessään linjasikin aiheesta ja nyt LVM selvittä sitä miten valtion ostamista kotimaan lentoreiteistä saataisiin kannattavia jopa ilman tukia. Vinkkasin heille, että Juhani olisi paras selvitysmieskin tähän tai vähintäänkin ratkaisun esittävä kuultava. Yleisradiolle Juhani Pakari totesikin, että ”Kannattavuus vaatisi nykyistä tiheämpää vuorotarjontaa ja lentoyhtiöiltä pitkiä sopimuksia”. Markkinaehtoisessa liikenteessä lentoja olisi vähintään neljä tai viisi päivässä, kun nykyisin vuoroja on kahdesti päivässä. Tämä oli se viesti myös meille jaostossamme. Vuoroja pitää olla silloin kun ihmisillä on tarve mennä eli aamusta ja illasta ja tarvittava määrä. Ja aivan oleellista on myös se, että vuorot tulevat ja lentävät niin, että niiltä pääsee järkevästi jatkolennoille Helsingistä jne. Tässä Finnairin rooli esimerkiksi on keskeinen ja omistajaohjauksella ainakin minusta pitäisi tämä saumaton jatkumo varmistaa ja taata ja myös se, että toimintakenttä on reilu.
”Viidellä päivittäisellä lennolla saataisiin rakennettua hyvät ja toimivat yhteydet”
Näin Juhani Pakari Ylellä totesi ja listasi, että markkinaehtoisesti kannattaviksi lennot saataisiin helposti ainakin Joensuun, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan reiteillä. Esimerkiksi kolmena viime vuonna Joensuun ja Kajaanin lennot on lennetty yli 50 prosentin täyttöasteella ja muillakin ostovuoroilla matkustajamäärät ovat olleet nyt kasvussa. Haasteellisemmiksi Pakari mainitsi Savonlinnan, Jyväskylän ja Porin. Näissä ongelmaksi muodostuu niiden ”läheisyys” pääkaupunkiseudun kanssa. Joskus siis sekin voi olla ongelma.
Mutta oleellinen juttu tässä on se, että me olemme ainoa Pohjoismaa missä ei ole toimivaan maan sisäistä lentoliikennettä ja lennoilla on kuitenkin Suuri merkitys maamme kansantaloudelle. Orpon hallitus totesi omassa selonteossaan, että jopa 71 prosenttia maamme vientitulosta syntyy maakunnista. Ja siellä olisi myös paljon kasvuakin varaa, kunhan annamme sille tilaa ja mahdollisuuksia.
Juhani Pakari toimi siis aiemmin lentoyhtiö Finncommin toimitusjohtajana ja osaomistajana. Finncomm lensi aina vuoteen 2011 asti maakuntareittejä ja teki sen siis kannattavasti ja ihmisiä palvelevasti. Ja tämä olisi siis mahdollista nytkin, jos vain tähän on tahtoa ja halua – ja vähän omistajaohjausta.
Tällä viikolla uutisoitiin myös siitä miten Ruotsissa tuetaan lentoliikennettä 50 miljoonalla eurolla. Siellä osoitettiin tukea nyt mm. lentoasemien ja ilmailun maksu- ja palvelujärjestelmiin. Käytännössä kyse on siis lentoyhtiöiden kustannuksista, kuten turvatarkastuksista ja matkatavaroiden käsittelystä. Tämä tuki on voimassa vuoden loppuun asti. Toinen kokonaisuus liittyi valmiuteen hankkia kotimaan lentoyhteyksiä esimerkiksi tilanteissa, joissa reittejä lakkautetaan ja kolmas varmistaa ambulanssilentojen ja helikoptereiden sairaankuljetustoimintaa. Ruotsissa siis ymmärretään mikä merkitys toimivalla maan sisäisellä lentoliikenteellä on ja täytyy vielä toistaa, että meillä lentoliikenteen merkitys on vielä suurempi kuin Ruotsissa, olemmehan kaukaisin nurkka täällä Euroopassa.
Mutta se on selvää, että joku järkevä ja kestävä ratkaisu tähän täytyy löytää. Me tarvitaan maahamme lisää kasvua ja investointeja. Tämä on täysin selvää. Ja sujuvat ja toimivat liikenneyhteydet myös maailmalle ovat tässä avainroolissa.
Kello 6.57 ja tässä kämpillä jo tunnin verran tehty töitä. Ysiltä vasta ensimmäinen eduskunnan kokous eli hyvä kolmituntinen saadaan tässä tehokasta työaikaa aurinkoiseen aamuun.
Ja tänään nostamme kätemme lippaan ja kiitämme rauhanturvaajiamme ja ulkomaanoperaatioidemme veteraaneja. Toukokuun 29. päivä on siis kansainvälinen YK:n rauhanturvaajien päivä ja sen tarkoituksena on kunnioittaa rauhanturvaajien tekemää työtä ja muistaa rauhanturvaoperaatioissa henkensä menettäneitä.
Me olemme olleet mukana rauhanturvaamistoiminnassa aktiivisesti vuodesta 1956 lähtien. Meidän naisia ja miehiä on ollut lähes 50 000 mukana näinä vuosina yli 5o operaatiossa. Ja heistä lähes sata on joutunut tehtävässään siepatuksi, vammautunut tai haavoittunut. Yhteensä 49 on palannut rauhan matkaltaan koti Suomeen arkussa.
Kiitos ja kunnia.