Talouskasvulle kaasua, ei jarrua
Maamme taloudesta on vihdoin saatu poikkeuksellisen rohkaisevia uutisia. Kasvu on lähtenyt liikkeelle ja on nyt jopa Euroopan nopeinta, mutta ennen kaikkea laaja-alaista. Myönteisiä uutisia kuuluu nyt niin teollisuudesta, palvelualoilta kuin myös rakentamisesta. OP-Pohjolan ekonomistit ennustivat Suomen talouden kasvavan kaksi prosenttia sekä tänä että ensi vuonna. Pitkän heikon jakson jälkeen suunta on vihdoin muuttunut.
Kuitenkin työllisyystilanne on edelleen heikko, eikä talouden vahvakäänne ole näkynyt vielä riittävästi ihmisten arjessa. Talouden suunta on kuitenkin muuttunut. Seuraavaksi kasvu on saatava näkymään investointeina, työpaikkoina ja suomalaisten parempana toimeentulona.
Talouskasvu ei synnytä työpaikkoja yhdessä yössä. Ensin yrityksen on saatava lisää tilauksia tai asiakkaita. Sen jälkeen sen on voitava luottaa siihen, että kysyntä jatkuu. Vasta sitten syntyy mahdollisuus lisätä tuotantoa, investoida, laajentaa toimintaa ja palkata uusia työntekijöitä. Siksi yritysten ja kotitalouksien luottamusta on nyt vahvistettava, ei horjutettava.
Erityisen tärkeää on turvata nuorten tie työelämään. Pitkittynyt työttömyys työuran alussa voi jättää jäljen pitkäksi aikaa. Ensimmäisen työpaikan puuttuminen tarkoittaa usein myös ensimmäisten työkokemusten, verkostojen ja tulevien mahdollisuuksien puuttumista.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on tehnyt täsmä toimia nuorten työllisyyden parantamiseksi. Nuorten työllistymissetelillä madalletaan yrityksen kynnystä palkata työtön nuori. Tavoitteenamme on auttaa erityisesti 18–29-vuotiaita nuoria, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä. Nuori tarvitsee osaamista, toimivat työllisyyspalvelut ja omalla alueellaan yrityksiä, joilla on mahdollisuus palkata. Ilman menestyviä yrityksiä ei ole myöskään niitä ovia, joita työllistymissetelillä voidaan nuorille avata.
Suomen talouden kasvua onkin vauhditettava edelleen. Korkea työttömyys ja julkisen talouden vaikea tilanne edellyttävät isoja päätöksiä. Kasvua ei pidä tukahduttaa esimerkiksi nyt SDP:n ja Antti Lindtmanin (sd) esittämillä veronkiristyksillä tai poukkoilevalla politiikalla. Sillä tiellä lasku lähetetään ensin palkansaajille, yrittäjille ja yrityksille, ja lopulta heikentyvän kasvun kautta koko hyvinvointiyhteiskunnalle. Sen sijaan nyt tärkeintä on vahvistaa yritysten ja kotitalouksien luottamusta.
Paikallisen sopimisen, kannustinloukkujen purkamisen ja lupien sujuvoittamisen on tehty juuri tätä talouden käännettä varten. Kun kysyntä palaa, Suomen on pystyttävä vastaamaan siihen tuotannolla, investoinneilla ja rekrytoinneilla.
Kokoomus sanoi jo ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja suoraan sen, mitä moni muu ei halunnut sanoa: Suomen julkista taloutta ei korjata yhdessä vaalikaudessa. Siksi sitouduimme kahden vaalikauden mittaiseen talouden tervehdyttämisohjelmaan, jonka tavoitteena on tasapainottaa julkinen talous ja pysäyttää velkaantuminen vuoteen 2031 mennessä. Nyt tehty velkajarru on tässä olennainen osa ja siitä on pidettävä kiinni myös kevään 2027 hallitusneuvotteluissa. Se on kokoomukselle ehdoton ehto.
Julkinen talous ei kuitenkaan korjaannu pelkällä suhdanteen paranemisella. Seuraavalla vaalikaudella edessä on arviolta 8–11 miljardin euron sopeutustarve. Se on tehtävä tavalla, joka ei tukahduta kasvua.
Nyt Suomen on uskallettava kasvaa. Talouden käänne on vasta alkua. On meidän tehtävämme varmistaa, että se näkyy työpaikkoina, nuorten mahdollisuuksina ja vahvempana hyvinvointiyhteiskuntana.
Timo Heinonen
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan vastaava (kok)