Kansainvälinen luottoluokittaja Fitch heikensi elokuussa maamme luottoluokituksen näkymät negatiivisiksi. Syynä oli huoli maamme velkaantumisen kasvusta, mutta myös hallituksen toimien riittämättömyys velkaantumiskehityksen taittamiseksi. Näyttää siis siltä, että ei edes nyt jo päätetyt 9 miljardin euron sopeutustoimet tule riittämään, vaan edes on mahdollisesti luottoluokituksemme lasku jo tulevan talven aikana.
Fitch piti siis vielä valtion pitkäaikaisen velan luokituksen kuitenkin ennallaan tasolla AA+, joka on skaalan toiseksi korkein, mutta tulevaisuudennäkymän arvionsa se muutti negatiivisiksi. Oma arvioni on, että seuraavassa päivityksessään ainakin Fitch tullee laskemaan maamme luottoluokitusta? Sen vaikutukset eivät vielä olisi merkittävät, mutta jos sitä seuraisi myös muut luottoluokittajat, niin tällöin vaikutus alkaisi näkyä myös valtionlainan koroissa. Nyt aamulla tätä kirjoittaessani velkakello näytti 164 miljardia valtionvelkaa. Jokainen osaa siitä laskea mitä yhden korkoprosentin nousu tarkoittaa valtion menoissa. Ja korkomenot kyllä menevät aina 100% muualle ja ovat pois palveluiden yms. kehittämisestä ja rahoittamisesta.
Ensi vuoden valtion talousarviossa nimittäin alijäämä on edelleen 12,2 miljardia euroa, ja se ollaan kattamassa uudelle velkarahalla vanhojen velkojen päälle. Ja olennaisinta tässä on nimenomaan maamme ns. velkasuhteen kasvu. Mehän olimme pitkään velkasuhteemme kanssa matalalla tasolla muihin Euroopan maihin verrattuna, mutta nyt emme enää ole positiivinen poikkeus tässäkään.
Ratkaisevaa tässä tulee olemaan se onnistummeko viemään tehdyt sopeutustoimet nyt täysimääräisesti läpi ja sen kautta, ja mahdollisesti vielä tarvittavin lisätoiminkin, kääntämään velkaantumiskehityksen suunnan. Elämme veitsenterällä.
Aktian pääekonomisti Lasse Corin kuvasi joku aika sitten valtioiden saamaan luottoluokitusta eräänlaiseksi kouluarvosanaksi valtion velanhoitokyvylle. Muilla Pohjoismailla tämä kouluarvosana on edelleen muuten kaikkein korkein mahdollinen eli AAA.
Tilanne kannattaa ja pitää ottaa vakavasti. Sillä, että esimerkiksi keskustan tuore puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk) kertoi pitkän listan niistä toimista, joita keskusta vastustaa ei maamme taloutta ja velkaantumista käännetä. Yhtään talouden tervehdyttämistointa ei Kaikkonen puheessaan tainnut esittää edes vastustamiensa korvaamiseksi? Olin kyllä enemmän kuin pettynyt siitä, että Kaikkonenkin näyttää siis jatkavan keskustansa kanssa, aiemmin puolueen Annika Saarikon (kesk) johdolla valitsemalla marinilaisella talouspolitiikan linjalla:
Velkaa velalle.
Valtiolla on siis sopimusperusteiset luottoluokitukset kahdelta laitokselta: Fitchilta ja S&P:ltä eli Standard & Poor’silta. Näidne kahden lisäksi muut luottoluokituslaitokset antavat maallemme luottoluokituksia ilman toimeksiantoa. Vaikka nyt edelleen luottoluokituksemme on toiseksi parhaalla tasolla niin heikko suhdannetilanne ja kasvava julkisen talouden alijäämä lisäävät riskejämme lähivuosina. Meillä on nyt esimerkiksi muihin AA+ -luottoluokituksen omaaviin maihin verrattuna enemmän velkaa suhteessa bkt:hen, talouskasvumme on heikkoa, ja velka edelleen kasvaa nähtävissä olevassa tulevaisuudessa.
Huolia on ilmassa paljon. Osaan meillä on mahdollisuus itse vaikuttaa ja tällaisia ovat esimerkiksi finassipoliittiset toimet mm. julkisen velan nousun taittamiseksi suhteessa bkt:hen. Mutta sitten on sellaisia toimia ta tapahtumia joita on vaikeampi ennustaa tai niihin on vaikeampi puuttua. Tällaisia voisivat olla luottoluokittajienkin esille nostamat vakavat taloushokit ja myös geopoliittiset riskit esimerkiksi Venäjän suhteen.
Ja samaan aikaan tuntuu siltä, että Suomessa maamme talouden kriisitietoisuus on heikkenemässä. Vihervasemmisto huutaa keskustan kanssa EI kaikille säästötoimille ja myös rakenteellisille toimille.
Oppositiossa eletään kuin iloisessa nousuhumalassa uusien galluplukujen innostamana.