Suomalaisilta tyrmäys veronkiristyksille – Hyvinvointiyhteiskunta tulee pelastaa tuleville sukupolville
Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tutkimus paljastaa, että suomalaisten huoli valtion velkaantumisesta on kasvanut. Lähes kaksi kolmesta ajattelee, että elämme nykyisin liikaa velaksi ja ajaudumme vielä sen takia suuriin ongelmiin. Suomalaisten mielestä julkista taloutta tasapainottavia toimia pitääkin edelleen jatkaa kuluvankin vaalikauden jälkeen.
Suomessa ei nimittäin ole ollut reaalista talouskasvua 17 vuoteen. Mikään suhdanne, taantuma tai lamakaan ei kestä tällaista aikaa. Kyse on siis ihan muusta – usean vaalikauden mittaisesta tekemättömyydestä ja silmien ummistamisesta. Ruotsissahan lukuisat meillä vasta nyt pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen johdolla tehdyistä uudistuksista tehtiin jo 2000-luvun alussa.
Maamme tilannetta vain pahensi viime vaalikauden Rahaa on -politiikka. Rakenteelliset uudistukset jätettiin tekemättä ja velkaa nostettiin surutta kriisien jälkeenkin. Valtiontalouden Tarkastusvirasto totesikin riippumattomassa selvityksessään, että koronan aikana maamme valtion budjetin menotaso nousi voimakkaasti, mutta korona varjolla ”koronakriisiin liittymättömiin kohteisiin ohjattiin pysyviä menolisäyksiä ja määrärahataso mitoitettiin tarpeettoman korkealle”. On arvioitu, että Marinin hallitus olisi lisännyt valtion pysyviä menoja jopa 11 miljardilla eurolla. Kaikki eri arviot ovat päätyneet siihen, että pysyvä menotaso kasvoi joka tapauksessa miljardeja.
Koronakriisi piti totta kai hoitaa, mutta pääviesti olikin se, että kriisin alun jälkeen olisi pitänyt palata tavanomaiseen talouspolitiikkaan ja menokehysten noudattamiseen. Näin ei tehty, vaan velaksi elämistä päätettiin tietoisesti vain jatkaa. Se on nyt kuitenkin mennyttä ja tekemättömäksi sitä ei enää saa eli katse eteenpäin.
Kevään 2023 hallitusneuvotteluissa sovimmekin, että muutos on tehtävä. Nykyinen hallitus on päättänyt nyt noin kymmenen miljardin euron toimista, joista suurimman osan on arvioitu toteutuvan vuoteen 2027 mennessä. Mutta tämäkään ei tule riittämään.
EVA:n tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista on myös sitä mieltä, että ensi vaalikaudella tulee talouden tervehdyttämistä jatkaa ja tehdä se mieluummin menojen karsien kuin veroja kiristäen. Olen samaa mieltä. Nimittäin, jos kireä verotus olisi maamme talouden pelastus, niin ei eihän meillä koskaan tällaisia ongelmia olisi silloin edes syntynytkään.
Tulevina vuosina tarvitsemme rahaa lisää myös moneen. Jo nyt soten rahoitusta olemme lisänneet joka vuosi ja tarve vain kasvaa väestömme ikääntyessä. Orpon hallitus ei siis ole leikannut soten rahoitusta, vaan käytämme soteen tänä vuonna enemmän rahaa kuin koskaan ennen. Samaan aikaan puolustusmenojemmee kasvu 3,5% bkt:stä tarkoittaa 2030-luvulla yli 4 mrd. euroa lisää rahaa nykytasoon verrattuna. Ja lisäksi valtion velan vuotuisten velanhoitomenojen arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 3 mrd. eurosta 5 mrd. euroon vuosikymmenen loppuun mennessä.
On mahdollista, että vielä tällä vaalikaudellakin tarvitaan miljardin euron lisäsopeutus. Jos näin on, niin sen teemme. Sen jälkeenkin velkasuhteen taittaminen laskevalle uralle edellyttää vielä ensi vaalikaudella julkisen talouden vahvistamista jopa 10 mrd. eurolla. Ja ettei tämä olisi liian helppoa, niin vielä 2030-luvullekin on jäämässä nykynäkymien mukaan julkisen talouden lisävahvistamista jopa useamman miljardin euron edestä.
Ja miksi tämä pitää tehdä? Siksi, että meillä on jatkossakin hyvä ja kriisinkestävä hyvinvointiyhteiskunta kaikkiin tilanteisiin.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
valtiovarainvaliokunnan vastaava
puolustusvaliokunnan jäsen