Raik: Euroopa julgeoleku tulevik sõltub väga palju Saksamaast
Näin otsikoi Viron Yleisradio ERR kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskus ICDS:n johtaja Kristi Raikin haastattelun. Kristi Raik siis nosti alleviivaten esille sen, että Euroopan turvallisuus tulee nojaamaan entistä enemmän Saksaan. Raik totesi myös, että uudeksi liittokansleriksi nousseella Friedrich Merzillä on tässä suuri vastuu.
Raikin mukaan saksalaisille on ollut järkytys tajuta, etteivät he voi enää luottaa Yhdysvaltoihin. ”Mielestäni tämä on muuttanut paljon myös saksalaisten asennetta”, hän sanoi.
Englanninkielisessä uutisessa ERR kertoi, että aiemmin ”saksalaiset ovat uskoneet erityisen vahvasti, että heidän tehtävänsä on osaltaan rakentaa hyviä suhteita Venäjään”. Täyskäännöstä tässä ei ole nytkään tapahtunut vaan Raikin mukaan ”Saksassa on edelleen poliittisia voimia, jotka odottavat innolla sodan loppumista ja sen jälkeen nopeasti alkavan normalisoida suhteita Venäjään”. Nyt uusi liittokansleri Friedrich Merz yrittää kuitenkin muuttaa Saksan suuntaa ja vahvistaa merkittävästi tukea Ukrainalle ja sen panosta sen puolustukseen. Raikin mukaan Saksalta odotetaankin nyt suurempaa roolia niin kutsutun Ukrainaa tukevien halukkaiden koalitiossa.
Raikin mukaan Saksan odotetaan nyt varmasti ottavan suuremman roolin niin kutsutussa Ukrainaa tukevassa halukkaiden koalitiossa. Raik totesi, että ”Saksa on yksinkertaisesti niin suuri ja rikkain maa Euroopassa. Joten riippumatta siitä, puhummeko Euroopan puolustuskyvystä, Ukrainan tukemisesta tai siitä, pystyykö Eurooppa luomaan uskottavan pelotteen Venäjää vastaan, Saksan on annettava siellä erittäin vahva panos, muuten se ei yksinkertaisesti voi olla tarpeeksi uskottava. Joten Euroopan turvallisuuden tulevaisuus riippuu tällä hetkellä hyvin paljon Saksasta, ja Merzillä on erittäin suuri vastuu”.
Haastattelussa Raik otti kantaa myös Ukrainan tämän hetkisiin rauhantunnusteluihin. Suurta muutosta ei ole hänen mukaansa tässä tapahtunut ja olennaista onkin Yhdysvaltojen kannat. Raik totesikin hyvin, että nyt ”käydään eräänlaista kilpailua siitä, kumpi voi vaikuttaa Yhdysvaltojen kantaan enemmän – joko Venäjä vai Ukraina yhdessä Euroopan kanssa”. Tilanne muuttelee nopeasti ja pienet etenemiset voivat nollaantua nopeasti. Raik totesikin Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpista, että ”Näyttää siltä, että hän on ottanut kannan, jonka mukaan Venäjää tulisi kohdella suurvaltana. Trump on yrittänyt olla puolueeton. Aika ajoin hän on maininnut olevansa valmis lisäämään painetta Venäjää kohtaan. Mutta sitten hän on nopeasti perääntynyt tästä kannasta”. Hän ehkä vähän pohti myös samaa mitä minä eilen täällä blogissani eli sitä, onko Yhdysvallat lopulta kuitenkaan valmis lisäämään pakotteita Venäjää vastaan? Raik muistutti, että ”sekä Yhdysvallat että Eurooppa ovat maininneet olevansa valmiita tähän. Yhdysvaltojen tapauksessa minulla on edelleen epäilyksiä siitä, tekevätkö he niin”.
Ja hyvin samoilla sanoituksilla hän myös pohti torstaille suunniteltuja rauhanneuvotteluita. Raik ei pidä hengistystä odottaessaan Vladimir Putin saapumista Turkin neuvotteluihin vaan totesi, että ”Olen varma, että Venäjä löytää jonkin tekosyyn, miksi Putin ei voi mennä sinne. Venäjä yrittää silti vierittää syyn Ukrainalle. Jää nähtäväksi, onko Yhdysvallat valmis myötäilemään tällaista peliä”.
Kannatta tuo koko uutinen kurkata. Siinä kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskus ICDS:n johtaja Kristi Raik käsittelee myös Kiinan ja Venäjän suhdetta, mitä ei hänen arvionsa mukaan kukaan voi rikkoa. ”Kiina ja Venäjä eivät varmasti luota Yhdysvaltoihin. He eivät varmasti luota toisiinsa sataprosenttisesti, mutta uskon, että he silti kokevat, että heillä on tärkeitä yhteisiä etuja. Ja tämä perustavanlaatuinen yhteinen etu on ollut jo vuosia, että he molemmat haluavat Yhdysvaltojen kansainvälisen vaikutusvallan heikkenevän.”
Alexander Krjukon kirjoittamassa uutisessa todetaan kuitenkin, että monet analyytikot ovat kuitenkin sanoneet, että Yhdysvallat on jotenkin yrittänyt vetää Venäjän irti Kiinan syleilystä Ukrainan rauhanneuvottelujen kautta ja tähän Raik toteaa, että ”Kaikki Kiinan ja Venäjän suhteiden asiantuntijat, jotka ovat kommentoineet tätä aihetta, ovat olleet varsin yksimielisiä siitä, että tämä oli epärealistinen tavoite. Vaikka Yhdysvaltain hallinnossa onkin niitä, jotka ajattelivat, että tällainen niin kutsuttu käänteinen Kissinger, kuten sitä myös kutsutaan, Venäjän vetämiseksi pois Kiinasta, oli yksi Yhdysvaltojen tavoitteista”.
Mielenkiintoinen artikkeli ja haastattelu ja Raikia aina mukana lukea ja myös kuunnella. Ja jos kv-artikkelit kiinnostavat, kuten minuakin, niin kannatta kurkata myös tämä Daily Mailin uutinen: ”Why is Putin massing troops on the border of Finland? Military build-up similar to the prelude to Ukraine war sparks alarm in NATO” eli ”Miksi Putin kokoaa joukkoja Suomen rajalle? Ukrainan sodan alkusoittoa muistuttava sotilasjoukkojen vahvistaminen herättää levottomuutta Natossa”.
….
Tänään aamusta ensin Hämeen kansanedustajien palaveri ja sitten Teamsillä palaveri sotaorpojen tilanteesta. Ensi kertaa muuten historiassa osoitimme viime joulukuussa esityksestäni rahoitusta sotaorpojen ryhmätoimintaan ja myös kuntoutukseen. Kaatuneitten omaisten liitto tekee arvokasta työtä ja lupaus on myös meidän lunastettava ja pidettävä.
Päivällä vedin liikennejaoston kokouksen ja myös valtiovarainvaliokunnassa otimme pöydälle julkisen talouden suunnitelman käsittelyn. Sain myös päivällä perinteiselle vierailulle ystäväni ja opettajakollegani Titta Heleniuksen johdolla Kaukajärven koulun Oppilaskunnan hallituksen. Kiva ryhmä ja ihastuttava tapaaminen. Ja kyllähän näissä aina se vanha opettajasydänkin jonkun sykäyksen kokee. Titan kanssa myös mukava aina nähdä ja siinä sitten nopeasti sovimme myös OKL-treffit Hämeenlinnaan, kun syksyllä tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun tämä meidän ryhmämme opettajaopinnot siellä aloitti. Katsotaan jos vaikka saisimme porukkaa kasaan?
Iltapäivällä valitsimme ryhmällemme uuden puheenjohtajan. Ystäväni Jukka Kopra otti nyt kokoomusryhmän johtaakseen ja häntä oli helppo tähän tehtävään tukea ja suositella. Puolustusvaliokuntamme jäi nyt ilman puheenjohtajaa. Arvioin tilanne lähi päivinä omalta osaltani. Kaksi vuotta sitten en ko. tehtävää itse tavoitellut vaan toivoin silloin Jukkaa siihen ja rakensin oman työpakettini puolustuksen lisäksi talouden, verotuksen, liikenteen ja urheilun ympärille. Nyt tilanne arvioita uudelleen, sillä onhan tässä takana jo puolustusvaliokuntaakin itsellänikin 14 vuotta. Palaan astialle.