Keväällä 2023 eduskuntavaalien jälkeen istuimme Säätytalolla hallitusneuvotteluissa. Vastuullani oli meidän osalta puolustuspolitiikan kokonaisuus ja ainakin itse koin silloin ja koen tänäänkin, että onnistuimme työssämme enemmän kuin hyvin. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmasta tuli kokonaisuutena hyvä ja vastuullinen ja sanoisin, että maanpuolustuksen ja turvallisuuden osalta historiallisen kova.
En lähde tässä nyt sen laajemmin hallitusohjelmaa läpikäymään, mutta nostan esille yhden tärkeän asian minkä silloin päätimme ja mikä nyt toteutuu. Kollegani Jari Ronkaisen (ps) kanssa väänsimme hallitusohjelmaan reserviläisten ikärajan noston 65 vuoteen. Kentältä oli tullut tähän toive, mutta se myös aiheutti hieman osalla epäilyjäkin. Emme antaneet periksi ja halusimme nimenomaan niin, että muutos koskee koko reserviä eikä vain vaihtoehtoisesti esillä olleella tavalla tiettyjä reserviläisiä. Pidimme päämme ja hyvä niin.
Kuva Ilves-harjoituksesta vuodelta 2018 Parolasta.
Reservimme kasvaa siis siirtymäajalla nyt miljoonaa sotilaaseen ja uudistuksella vastaamme siihen, että meillä on todella paljon reserviläisiä, joilla on sellaista korkeaa osaamista omassa tehtävässään ja muutenkin, että se on tärkeää ja järkevää pitää käytössä. Ja myös monet reserviläiset näin itsekin toivoivat.
No, eilen sitten meidän hallitusneuvottelukirjausten pohjalta hallitus antoi 28.8.2025 eduskunnalle esityksensä reserviläisiän nostosta 65 ikävuoteen. Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) tehty valmistelu saatiin valmiiksi ja tarkoitus on, että laki saadaan voimaan ensi vuoden alussa. Asevelvollisuus jatkuu siis jatkossa sen vuoden loppuun, jona asevelvollinen täyttää 65 vuotta nykyisen 60 vuoden sijaan. Yläikärajan nostaminen koskee kaikkia vuonna 1966 ja sen jälkeen syntyneitä asevelvollisia.
Asevelvollinen kuuluisi reserviin sotilasarvostaan riippumatta sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Upseerit, joilla on everstin tai kommodorin tai niitä ylempi sotilasarvo, olisivat asevelvollisia ilman yläikärajaa ja kuuluisivat jatkossakin reserviin niin kauan kuin he ovat palveluskelpoisia.
Eilen puolustusministerimme totesikin, että ”Otamme jälleen askelen eteenpäin Suomen turvallisuuden vahvistamisessa. Suomen maanpuolustuksen perusta on laaja reservi, ja maanpuolustustahtomme on korkein Euroopassa. Tämä näkyy siinäkin, että tätä ikärajan korotusta ovat laajasti toivoneet nimenomaan reserviläiset itse”.
Esitys pidentää siis asevelvollisten käytettävyyttä miehistön osalta 15 vuodella sekä aliupseereiden ja upseereiden osalta 5 vuodella, mikä antaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle lisää mahdollisuuksia sijoittaa osaavia henkilöitä poikkeusolojen avaintehtäviin sotilasarvosta riippumatta.
Lakimuutoksen vaikutukset kohdistuisivat käytännössä verrattain rajattuun ryhmään asevelvollisia. Esimerkiksi kertausharjoituksiin määrättäisiin jatkossakin vain sellaisia reserviläisiä, joilla on sodan ajan sijoitus. Vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan olisi jatkossa mahdollista osallistua ilman laissa säädettyä yläikärajaa.
Reservin koko kasvaa viiden vuoden siirtymäajan aikana 125 000 asevelvollisella ja vuonna 2031 reservin koko olisi noin miljoona henkilöä. Siviilipalveluslakiin tehdään samalla vastaavat muutokset kuin asevelvollisuuslakiin.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026 ja 65 vuoden ikäraja koskisi vain niitä, jotka ovat asevelvollisia lain voimaan tullessa. Otamme siis tämän esityksen nyt heti syyskuussa puolustusvaliokunnassamme käsittelyyn ja hoidamme sen tapojemme mukaan suunnitellussa aikataulussa täysistunnon päätettäväksi.
Etenemme siis jälleen kerran vahvasti Suomi kylki -edellä.