Tänään täällä Riossa käynnistyi myös yleisurheilu. Itseasiassa heti avauspäivänä jakoon meni kolmet mitalit kun paremmuus ratkottiin miesten 20km kävelyssä ja stadionilla naisten kuulassa ja kympillä. Myös naisten 100 metrin alkuerät juostiin tänään ja kuninkuuslajin 800 metrin miesten alkuerät. Yleisurheilu huipentuu sitten ainakin meidän suomalaisten näkökulmasta päätöspäivänä kun hornankattilassa heitetään miesten keihään finaali. Ennakkoasetelmat ovat hyvät kun muistamme että Antti Ruuskanen ei itseasiassa ole koskaan jäänyt ilman mitalia olympialaisissa tai EM-kisoissa. Ja itse kyllä uskon Tero Pitkämäenkin mitaliin ja vieläpä kultaiseen. Suomalaisista tänään oli tositoimissa mm. uimareita, sulkapalloilijoita, golffareita ja nyrkkeilijöitä.
Tänään myös avataan Rion Olympialaisten virallinen Suomi-talo. Ulkoministeri Timo Soini tulee talon avaamaan ja illalla iso tilaisuus mihin on tulossa jopa 300 kutsuvierasta. Suomi-talossa esitellään mm. maamme koulutusosaamista, mutta paikkaa hyödyntävät myös lukuisat suomalaiset yritykset kisaviikkojen aikana. Hieman olen jo kuvia paikasta nähnyt ja voin kertoa, että upeaa Suomi pr:ää ja kahtena avoimien ovien päivänä paikalla on myös aito ja oikea Korvatunturin Joulupukki.
Muutama sana vielä syksyn budjettiriihestä.
Budjettiriihestä on nyt nimittäin löydettävä lisää kasvun apulantaa. Valtiovarainministeriössä tehdään ensimmäistä budjettia valtiovarainministeri Petteri Orpon johdolla. Talouden tiukkana aikana ja vaativan hallitusohjelman ja kehyksen puristuksessa liikkumavara on pieni. Tänä vuonna maamme BKT:n arvioidaan kasvavan 1,4 %, mutta kahtena seuraavana vuonna kasvu hidastuu jos uusia toimia ei kasvun vahvistamiseksi tehdä. Kaikki mitä on tehtävissä on siis tehtävä ja etsittävä lisäpontta orastavalle talouskasvulle.
Kilpailukykysopimuksen kattavuus omalta osaltaan ratkaisee lopulta myös paljon mm. sen miten suuriin työnverotuksen kevennyksiin on varaa. Tänä vuonna kotitalouksien kulutuksen kasvu on ollut vahvaa, mutta se heikkenee jos riittäviä veronkevennyksiä ei saada tehtyä. Ja samaan aikaan pitää etsiä lisää keinoja yritysten selviämiseksi ja niiden työllistämismahdollisuuksien parantamiseksi. Toimenpiteitä ollaankin nyt tekemässä ja mm. maksuperusteiseen ALV:hen siirtyminen vahvistaa pienten yritysten toimintamahdollisuuksia. Yli 90 % suomalaisista yrityksistä arvonlisävero maksetaan jatkossa vasta silloin kun raha on tullut yrityksen tilille. Maksuperusteiden ALV on kova juttu ja osoittaa osaltaan sitä yrittäjämyönteistä ja työkeskeistä linjaa mistä valtiovarainministeri Petteri Orpo on puhunut. Syksyllä budjettiriihessä pitää pohtia myös arvonlisäveron alarajan nostoa edelleen. Se olisi uusien työpaikkojen syntymisen kannalta erittäin tärkeä ja tehokas keino.
Budjettiriihen työllisyys- ja yrittäjyyspaketista tehdäänkin kunnianhimoista. Asetimme kovan tavoitteen nostaa työllisyysaste tällä vaalikaudella 72%. Tähän pääsemiseksi työllisyyden tulisi vahvistua vähintään 110 000 hengellä. Kilpailukykysopimuksen arvioidaan parantavan työllisyyttä 35 000 henkilöllä. Kauppojen aukiolon vapauttaminen synnytti lisäksi hieman uusia työpaikkoja, mutta kokonaistavoite on edelleen vielä kaukana ja edes sen lähelle pääseminen vaatii uusia ja rohkeitakin toimia.
Julkisuudessa on kerrottu, että hallitus olisi ottamassa uudestaan käyttöön investointivarausta, jolloin yritys voisi tehdä verotettavasta voitostaan investointeja varten varauksen, josta ei tarvitsisi maksaa veroa. Hallitusohjelmaneuvotteluissa sovimmekin tämän selvittämisestä. Valtion Taloudellinen tutkimuskeskus VATT on tehnytkin selvityksiä yritysten ja omistamisen verokohtelun kehittämiseksi. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa on jo selvitetty tätä verotettavasta tulosta tehtävää varausta, mutta koko tutkimus ja sen suositukset valmistuvat vasta vuoden loppuun mennessä. VATT:n tutkimuksessa analysoidaan myös muita vaihtoehtoja yritysten verotuksen kehittämiseksi. Varauksen lisäksi on arvioitu yritysverotuksen oman pääoman vähennystä (ACE-malli), korkovähennyksen poistamista (CBIT-malli), jaetun voiton yhteisöveroa (Viron-veromalli) sekä yhteisöverokannan alentamista.
Asia pitää nyt selvittää huolella ja tehdä pitkäjänteisempää veropolitiikkaa myös yritysten suuntaan. Esimerkiksi Ruotsin mallin mukaisen varausmallin aiheuttama verotuottomenetys saattaisi olla jopa yli miljardi euroa vuositasolla. Joka tapauksessa on niin, että jos varausmalli toteutettaisiin ilman rahoitusta (esim. omaisuuden myynti, verotuksen kiristäminen, menojen leikkaaminen), niin käytännössä velkaantuminen ei taittuisikaan vaalikauden loppuun mennessä, eikä myöskään velaksi eläminen loppuisi vuonna 2021. Siihen meillä ei enää yksinkertaisesti ole varaa. Lisäksi EU:n talouskurisääntöjen lämmön voi jo lähes tuntea takapuolessa. Velkasuhteemme on kasvanut ja siihen tultaneen puuttumaan.
Tärkeintä on nyt etsiä sellaiset keinot jotka ovat parhaita edistämään työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Valtiovarainministeri Petteri Orpo onkin nyt päättänyt, että yrittäjävähennys toteutetaan, kotitalousvähennyksen korotetaan ja myös yritysten sukupolvenvaihdosten edistetään veronkevennyksellä. Hallituksen tavoitteena on saada maamme velkaantuminen taittumaan tämän vaalikauden aikana ja siitä pitää pitää kiinni. Tämä vaatii nyt ennen muuta kasvua ja lisää työpaikkoja ja työllisyyttä. Veronkorotuksiin ei mielestäni ole varaa ja joidenkin esittämä alennettujen arvolisäverokantojen nosto tässä tilanteessa olisi myrkkyä.
Oman huomionsa ensi vuoden budjetissa vaatii myös turvapaikanhakijoiden määrä. Aiemmin arvioitiin, että maahamme tulisi lisää turvapaikanhakijoita tänä ja ensi vuonna kumpanakin noin 10 000. Nyt näyttää siltä, että tällaisiin lukuihin ei tulijamäärä nouse ja samaan aikaan myös odotettua pienempi määrä tänne jo tulleista on saanut ja saamassa turvapaikkaa. Päivitetty tieto turvapaikkahakijoiden määrästä tulee myös budjettiriihen yhteydessä.
Ja kova juttu oli myös se, että Orpo mahdutti tiukkaan raamiin lasten vesirokkorokotukset. Vesirokkorokotukset otetaan nyt tällä päätöksellä viralliseen kansalliseen rokotusohjelmaan ja muutaman miljoonan satsauksella saadaan aikaan lapsille paljon inhimillisyyttä ikävän ja vaarallisenkin taudin edessä ja vanhempien säästyvien sairaspoissaolopäivien vähentymisen myötä kymmenien miljoonien säästöt. Pieni lisämeno on siis lopulta iso säästö. Hieno juttu.
Kunnianhimoa siis tarvitaan ja vastuunkantoa. Kyllä me tästäkin selviämme.
Nyt jälleen Rion tunnelmiin. Tänään yleisurheilua ja Suomi-brändiä! Eilen merellä kannustamassa suomalaisia purjehtijoita ja mahtuihan tuohonkin päivään monenlaista muutakin.
