Rally Hall of Fame – Todt, Salonen & Harjanne – Neste Ralli käyntiin Harjun erikoiskokeella

Blogi, torstaina 01.08.2019

Tänään Neste Rallin yhteydessä esiteltiin kolme uutta jäsentä Rallyn Hall of Fameen. Rally Hall of Fameen nimettiin tänä vuonna mukaan Jean Todt, Timo Salonen ja Seppo Harjanne

Rallimuosen osastolla Paviljongissa on koko viikonlopun esillä niin Peugeot 205 T16 -luokitteluauto vuodelta 1984 kuin Peugeot 205 B-ryhmän ralliautokin, sekä Salosen ja Harjanteen uran alkuvaiheeseen kytkeytyvä Datsun Violeti vuosimallia 1981 ja Nissan 240 RS -ralliauto vuodelta 1985. Tänään ennen Harjulla ajettua Neste Rallin ensimmäistä erikoiskoetta rallikansa pääsi myös ihastelemaan Rally Hall of Fame -näytösajoa. Ja huomenna sitten ennen Harjun toista vetoa Rallimuseo tekee näytösajon Jyväskylän historiaa kunnioittaen.

Mutta tässä lyhyesti kolmen uuden Rallin Hall of Famen kutsutun tarinat Marko Mäkisen kirjoittamana. Tutustu jokaisen nimetyn Rally Hall of Fame -kuljettajan historiaan:

Jean Todt aloitti MM-uransa Ove Anderssonin kanssa Monte Carlon MM-rallissa 1973 ja voitti samana vuonna kaksi rallia Achim Warmboldin kartanlukijana. 1975 ja 1976 hän työskenteli yhdessä Hannu Mikkolan kanssa Peugeotilla, voittaen muun muassa 1975 Marokon MM-osakilpailun. Myöhemmin hänen kuljettajinaan ralleissa olivat muun muassa Jean-Pierre Nicolas, Timo Mäkinen, Jean-Claude Lefebvre ja Guy Fréquelin. 1981 Todt ja Fréquelin voittivat rallin valmistajien maailmanmestaruuden Talbotilla ja sijoittuivat kuljettajien MM-sarjassa hopealle. Rallin MM-sarjassa Todt osallistui kaikkiaan 54 MM-osakilpailuun, joista voitti neljä.
1982 Todt nimitettiin Peugeot Talbot Sportin toimitusjohtajaksi. Kehitetyllä Peugeot 205 T16 -autolla talli voitti kolmen kauden aikana 16 rallin MM-osakilpailua sekä kuljettajien ja valmistajien maailmanmestaruudet 1985 ja 1986. B-ryhmän jälkeen Peugeot 205 T16 ja Peugeot 405 T16 voittivat neljästi Paris-Dakar -rallin vuosina 1987-1990. Todt nimitettiin PSA Peugeot Citroën Groupin urheilujohtajaksi ja Peugeotin urheiluautoprototyyppien MM-projektin vastuuhenkilöksi, joka päättyi kaudella 1992 maailmanmestaruuteen. Lisäksi Peugeotille kirjattiin ykköstilat lajin merkkitapahtumasta Le Mansin 24 tunnin ajosta vuosina 1992-1993. 1993 italialainen Ferrari palkkasi Todtin F1-joukkueensa johtoon. 2001 tehtäväkuvaan lisättiin Ferrari-Maserati Groupin urheilujohtajan tehtävät ja 2004 Ferrarin toimitusjohtajan tehtävät. Todtin aikana Ferrari voitti kahdeksan valmistajien ja kuusi kuljettajien maailmanmestaruutta, sekä 106 GP-osakilpailua.

Huhtikuussa 2009 Todt jätti Ferrarin ja asettui Kansainvälisen Autoliitto FIA:n puheenjohtajaehdokkaaksi. Todt valittiin tehtävään lokakuussa 2009, jossa hän vuonna 2019 jatkaa kolmatta perättäistä nelivuotistoimikauttaan.

Vuoden 1974 sensaatiomaiset ajosuoritukset 1-ryhmän Mazdalla toivat Timo Saloselle paikan Volvon kotimaiseen rallitalliin, josta hänet poimittiin Suomen MM-ralliin tehtaan Datsunin rattiin. Tuloksena oli kuudes sija, mistä käynnistyi ura rallin puoliammattilaisen. 1977-1978 hän ajoi Fiat 131 Abarthilla Suomen MM-rallissa kahdesti kakkoseksi, saavutti rallin 4-ryhmässä kaksi SM-hopeaa sekä ajoi ensimmäisen MM-voittonsa Kanadassa. Kauden 1978 päätteeksi Datsun tarjosi Saloselle sopimuksen kuudesta MM-osakilpailusta. Salonen pyysi kartanlukijakseen Seppo Harjanteen. 1984 päättynyt Nissan-kausi toi riihimäkeläisparille kaksi MM-osakilpailuvoittoa.

Salosen toipuessa nuoruuden vamman aiheuttamasta selkäleikkauksesta Peugeot-Talbotin tallipäällikkö Jean Todt otti häneen yhteyttä ja tarjosi paikkaa ranskalaistalliin. Salonen kiitti luottamuksesta ja voitti kaudella 1985 viisi MM-osakilpailua ja varmisti lajin maailmanmestaruuden jo elokuussa Suomen MM-rallissa Jyväskylässä. 1986 Salonen ajoi Peugeotilla vielä MM-voitot Jyväskylästä ja RAC-rallista, jotka riittivät viemään Salosen B-ryhmän aikakauden viimeisenä vuonna MM-pronssille. Peugeotin jälkeen Salonen siirtyi vielä Mazdalle, jolle hän ajoi vuoden 1987 ainoan MM-voiton ja 1991 Mitsubishille. Mitsubishi-kauden jälkeen hän lopetti rallin MM-tasolla ja siirtyi aavikkoralleihin Citroënille 1993.

Salonen sai 1970-luvulla lempinimen ”löysä”, joka kuvaa hyvin hänen rentoa olemustaan ja käytöstään tiukassakin sekuntiottelussa, mutta ratin takana Salonen oli kaikkea muuta kuin ”löysä”: hän oli huippulahjakkuus ja armoton taistelija.

Soitto Timo Saloselta muutti ekonomin koulutuksen hankkineen ja siihen asti Suomessa rallin järjestötehtävissä toimineen Seppo Harjanteen suunnitelmat 1979. Datsunille sopimuksen allekirjoittanut Salonen tarjosi ammattilaiskartanlukijan paikkaa. Seuraavat kuusi kautta Harjanne luotsasi Salosta Datsunin/Nissanin tehdastallissa, kunnes loppuvuodesta 1984 Peugeot-Talbotin Jean Todt tarjosi heille ajettavaksi B-ryhmän Peugeot 205 T16 -autoa kaudeksi 1985. Kaksikko voitti heti rallin maailmanmestaruuden. Kauden 1988 päätteeksi Harjanne päätti lopettaa aktiiviuransa. Välivuoden jälkeen Tommi Mäkisen manageri Timo Jouhki kuitenkin sai houkuteltua kokeneen Harjanteen nuoren suojattinsa vierelle, ja loppu on historiaa. Harjanne voitti Mäkisen vierellä kaksi rallin maailmanmestaruutta (1996-1997), minkä jälkeen 50-vuotiaana hän ilmoitti jäävänsä kartanlukijan tehtävistä eläkkeelle. Ralliuransa aikana Harjanne voitti kolme rallin maailmanmestaruutta ja 20 rallin MM-osakilpailua, sekä osallistui kaikkiaan 127 rallin MM-osakilpailuun.

2001 Harjanne teki paluun rallin pariin Suomen MM-rallin apulaiskilpailunjohtajana. Hänen toimenkuvaansa kuuluivat vastuut reitin suunnittelusta ja kilpailun tiekirjan valmisteluista sekä rallin turvallisuudesta. Harjanteen ansiokkaan työn ansiosta Suomen MM-osakilpailu on yksi maailman parhaista sekä myös turvallisimmista MM-osakilpailuista. Harjanteen ammattitaidosta Suomen MM-rallissa saivat äärimmäisen tarkkojen tiekirjojen muodossa nauttia myös monet muut kartanlukijat. Harjanne laati Suomen MM-ralliin myös televisio- ja valokuvaajille laaditun turva- ja ohjekirjan, jonka sisältö ja esittämistapa päätettiin ottaa koko rallin MM-sarjan standardiksi.

….

Ralli käyntiin Harjulta – Toyotalle kolmoisvoitto?

Tänään illalla myös itse ralli starttasi siis tuolta Harjulta. MM-sarjan tiimeistä M-Sport, Hyundai ja Toyota ilmoittautuivat kaikki Jyskälään kolmella autolla. M-Sportin ryhmä pieneni kuitenkin kahteen, kun alkuviikon testeissä Hayden Paddon rikkoi autonsa ulosajossa niin pahasti, että autoa ei Keski-Suomen sorateille kuntoon saatu. Näin siis M-Sport mukana kahdella autolla kuten myös Citroen. Kaikkiaan mukana on 12 WRC-autoa.

M-Sportilta ehdottomasti kuumin ja kiinnostavin nimi on Teemu Suninen, jolta voidaan odottaa jopa kokonaiskilpailun voittoa. Vuonna 2014 Flying Finn Future Star -kilpailun voittaneen Sunisen tallikaveri. Teemu tulee takuuvarmasti ajamaan kotikisan kärkikahinassa ja mielelläni hänet palkintopallilla vastaanottaisinkin sunnuntaina ja miksi ei vaikkapa voittajanakin. Fordilla kisaan Teemu Sunisen kanssa starttaa siis Greensmith, kun Elfyn Evans joutui jäämään pois Suomen osakilpailusta aiemmassa kisassa saamiensa selkävaivojen takia.

Lahti Eventsin toimitusjohtaja Emilia Mäki (vas.), KymiRingin toimitusjohtaja Markku Pietilä, KTM:n testikuljettaja Mika Kallio, KymiRingin markkinointipäällikkö Janita Lehtonen ja torstaisen Kymiringin lehdistötilaisuuden juontajana toiminut Timo Heinonen. Kuva: KymiRing Tiedotus.

Hyundai puolestaan lähtee hakemaan menestystä Suomesta täydellisellä yllätyspestauksella Craig Breenillä. Breen ajoi vuonna 2016 Neste Rallissa upeasti kolmanneksi, joskin tuolloin Citroenin WRC-autolla. Breen tosin muistetaan myös uransa alkuajoilta hurjasta nokka-perä -ulosajosta Kakaristosta. No se on taakse jäänyttä elämää ja myös unohdettu ja Breen kovassa iskussa ehdottomasti. Hyundain kolmikon täydentävät kolmantena MM-sarjassa oleva Belgian Thierry Neuville sekä Norjan Andreas Mikkelsen. Hyundaille tosin Jyväskylän tiet eivät ole ole olleet parhaita enkä itse tälläkään kertaa löisi vetoa Hyundain voiton puolesta.

Citroen tuo tällä kaudella pitkästä aikaa suomalaisväriä Neste Ralliin, Esapekka Lapin siirryttyä talliin tämän kauden alussa. Esupilta voimme odottaa myös kovaa tulosta ja jo kerran rallin voittaneena (2017) myös voittoa tälläkin, kertaa. Ja kovaa tulee menemään myös täällä hyvin viihtyvä rallin kuusinkertainen lajin maailmanmestari Sebastien Ogier. Ranskalainen Ogier taistelee toisena MM-pisteissä, joten voitto varmasti kelpaisi Jyväskylästäkin.

Mutta omat roposeni laittaisin Toyotan kuskeihin kiinni. Kolmoisvoitto voi olla kaukaa haettu, mutta kaksi autoa kolmen kärjessä hyvinkin. Itse toivon Jari-Matti Latvalalle nyt onnistumista ja vaikka sitä voittoakin ja voitosta tulee aivan varmasti ajamaan myös viime vuoden Jyväskylän Suurajojen voittaja Viron Ott Tänakin. Britti-kuski Kris Meeke on myös Jyväskylässä voittoa juhlinut, mutta en usko tällä kertaa miehen vauhti ja hermot voittotaisteluun riittävät. Vai josko kuitenkin sitä kolmoisvoittoa Puuppolaan tarjottaisiin?

Toyotan Tänak johtaa siis MM-sarjaa ennen Suomen osakilpailua ja on Neste Rallin hallitseva voittaja, joten virolaisen harteille voi varsin painavasti ja perustellusti asetella ennakkosuosikin viittaa. Minun veikkaus kuitenkin Suninen, Latvala ja Tänak.

Kalle Rovanperä on sitten ehdottomasti kovin ennakkosuosikki WRC 2 Pro -luokan voittajaksi. Skoda Motorsportin tehdaskuljettajana ajavan Rovanperän kirittäjiksi lähtevät viime vuonna WRC2-luokan Jyväskylässä voittanut Eerik Pietarinen sekä upouusilla Ford Fiesta R5:lla ajavat britti Gus Greensmith ja Ranskan Eric Camilli. Samanlaisilla R5-autoilla ajettavassa WRC 2 -luokassa osallistujia on yhteensä 10. Luokassa nähtäneen kovia taisteluja sillä mukana meidän nuoret huippunimet Jari Huttunen ja Emil Lindholm. Kaverit voivat sekoittaa myös WRC 2 Pro -kuskienkin pakkaa. Mutta helpolla luokkavoittoa on kuitenkaan turha havitella, sillä SM-ralleistakin tuttu venäläiskuski Nikolay Gryazin painelee parhaimmillaan päätöntä kyytiä ja sanansa sanottavana on varmasti myös Toyotan kehitysohjelmaan kuuluvalla japanilaisen rallin tulevaisuuden tähdellä Takamoto Katsutalla. Lisäksi WRC 2 -luokassa kannattaa seurata Volkswagen Polo R5:lla ajavaa Ruotsin Johan Kristoffersonia, joka on rallicrossin hallitseva maailmanmestari.

Suomen Flying Finn Future Stariksi alkukesästä valittu 17-vuotias lahtelainen Sami Pajari pääsee palkintonsa mukaisesti osallistumaan nyt sitten Neste Rallin JWRC-luokkaan. Kilpailu 14 kuljettajan luokassa on eittämättä haasteellista ja Pajarin lisäksi luokassa nähdään enemmänkin suomalaisvärejä, kun AKK:n Flying Finn Academyn rallivalmennettaviin kuuluva Aleksi Röyhkiö on myös mukana.

RC2-luokassa R5-mallin ralliautoilla Neste Ralliin lähtee mukaan myös näyttävä joukko Ralli SM -sarjasta tuttuja nimiä. Mukana ovat muun muassa vuonna 2017 suomenmestariksi ajanut Teemu Asunmaa sekä Antti Selivaara, Ville Pynnönen ja Pasi Lyytikäinen.
RC4-luokassa nähdään lisää junnuväriä ja tulevaisuuden rallinimiä, kun mukaan lähtee peräti neljä nuorta kuljettajaa R2-mallin ralliautoilla. Niin ikään SM-sarjasta tutut Lauri Joona, Kalle Markkanen, Arttu Lähdeniemi ja Markus Manninen mittaavat tässä luokassa vauhtinsa. Samalla nimilista tarkoittaa sitä, että kaikki tämän vuoden ensimmäisessä Flying Finn Future Star -finaalissa mukana olleet kuljettajat eli Pajarin lisäksi myös Joona ja Lähdeniemi nähdään Neste Rallissa.

Ilmoittautuneet (FIA-Prioriteetit):
WRC: 12 kpl
WRC2PRO: 4
WRC2: 10
JWRC: 14
Muut luokat: 25
YHTEENSÄ: 65

Yhteensä siis 65 kilpailijaparia se tekeekin  Neste Rallista kuluvan kauden neljänneksi suurimman MM-rallin. Nyt Harjun avauserikoiskoetta kohden. Hanaa!

Kommentit