Ehdinpäs.
Yli 200 upeaa taideteosta. Ikonisia. Yllättäviäkin.
Tätä kaikkea tarjosi Ateneumin vielä tämän viikon auki ollut Eero Järnefelt -näyttely. Kesän ajan väkeä upeasti vetänyt näyttely esitteli kosmopoliitin, kulttuuriperheen kasvatin, mittavaa tuotantoa sekä taiteilijan ja hänen lähisukunsa merkitystä maamme taiteelle ja itseasiassa koko suomalaisuudellemme. 1800-1900 luvun taitteessa elänyt Eero Järnefelt pyrki kuvaamaan teoksissaan totuutta ja olennaista, ja hänet tunnetaankin tänä päivänä erityisesti maisema-, pilvi- ja luontokuvauksistaan. Ikonisia ovat mm. suomalaista kulttuurimaisemaan kuvaavat Koli-aiheiset maalaukset, mutta myös lukuisat oman aikansa merkkihenkilöiden muotokuvat Mannerheimistä Paasikiveen ja Saimista Leenaa ja myös erilaiset 
omakuvat.
Eero Järnefeltin (1863–1937) monipuoliset luontokuvaukset laittoivat osaltaan myös pohtimaan sitä, että onko taiteilijan 1800- ja 1900-luvuilla kuvaamaa luontoa enää olemassakaan?
Onneksi on ja Kolin maisemat ovat tänäänkin henkeä salpaavan kauniita. Ja myös kauniit sisämaajärvien maisema ja tunnelmat on tänäänkin aistittavissa lukuisilla järvillämme. Itseasiassa muutaman teoksen kohdalla pohdinkin, että olisiko niiden maisemat voineet olla jopa Lopeltakin?
Järnefeltillä oli nimittäin myös vahva yhteys meille Lopelle sillä, loppilainen yrittäjä, varatuomari ja kulttuurivaikuttaja Arvi Paloheimo (1921–2014) oli taidemaalari Eero Järnefeltin tyttären Leenan ja jääkärieversti ja vuorineuvos Olli Paloheimon poika. Aikanaan Paloheimot taltioivatkin Järvenpään taidemuseoon peräti 75 Eero Järnefeltin tekemään taideteosta ja lisäksi vielä 31 teosta hänen aikalaistaiteilijoiltaan, kuten Albert Edelfeltiltä, Gunnar Berndtsonilta, Mihail Clodtilta sekä Ilja Repiniltä. Talletus täydensi Järvenpään taidemuseon jo ennestään mittavaa Eero Järnefeltin teosten kokoelmaa ja näistä monet nähtiinkin nyt Ateneumissa. Tämän kesäiseen Ateneumin taidemuseon yli 200 teoksen Eero Järnefeltin näyttelyyn Järvenpäästä lähti lainaan peräti 26 taideteosta mukana mm. Järnefeltin hurmaava Saimi kedolla (1892), joka kuvaa taiteilijan puolisoa, näyttelijä Saimi Swania.
Maamme itsenäistyttyä Eero Järnefelt saavutti itseasiassa maassamme lähes virallisen muotokuvamaalarin aseman. Ateneumin arvokkaassa ja ainutlaatuisessa näyttelyssä oli esillä upea määrä näitä muotokuvia, mukana mm. puhutteleva muotokuva toimittaja, tohtori ja kansanedustaja Tekla Hultinista (kok). Hultin oli nuorsuomalaisten ja kokoomuksen kansanedustajana 1908–1924 ja hän oli myös maamme ensimmäinen naispuolinen filosofian tohtori. Hieno oli myös vankien ja vähäosaisten auttamiseen elämänsä omistaneen Mathilda Wreden muotokuva kuin myös totta kai marsalkka Gustav Mannerheimin ikoninen muotokuva ja J.K. Paasikiven ja Jean Silbeliuksenkin muotokuvat. Sibelius oli kuvattuna siinä nuoruuden ”muodossaan”, missä hän aikanaan myös kohautti tullessaan kuvatuksi setelimarkkaan. Nuoruuden Sibelius, kun ei aivan tuttu ollut kuvista suomalaisille. Hienoja olivat myös muotokuvat, joissa mukana oli varsin yksityiskohtaisia asioita mallin takana olleesta huoneesta ja myös ne, missä esimerkiksi lääkärin kanssa kuvattuna oli myös lapsipotilas.
Otimme pienen haasteen eli valita viisi upeinta ja puhuttelevinta teosta näyttelystä. Tehtävä oli mahdoton. Ohessa kuvia teoksista, joita itse viiden kärkeen yritin sovitella, siinä kuitenkaan onnistumatta. Upeita teoksia oli nimittäin paljon aina legendaarisista Raatajat rahanalaiset (1893) Syysmaisemaan Pielisjärveltä (1899) ja Pyykkirannasta (1889) Maisemaan Kolilta. Itse tykkäsin myös erityisen paljon punatakkisesta tytöstä eli Leenasta (1903) ja Koivuja (1884) teoksesta. Ja jotain ihanaa oli myös Marjastajissa (1888).
Kaiken kaikkiaan upea ja puhutteleva näyttely. Hyvä, että vielä ehdimme katsomaan. Suuri kiitos Ateneumille ja näyttelyn kuraattori, intendentti Timo Huuskolle.
Ateneumin jälkeen näyttely nähdään Vaasassa Tikanojan taidekodissa 23.11.2024–25.5.2025. Eli jos ette Ateneumiin ehtineet, niin kannattaa Vaasassa mennä käymään.
Ja hei, tässä nyt myös hyvä paikka mainostaa museokorttiakin. Onko se teille tuttu? Museokortti avaa ovet nimittäin lähes 400 museoon. Mainio vaikkapa joululahja- tai valmistujaislahjaideaksi.