Puolustusvoimain komentaja Talvisodan päättymisen muistoseminaarissa Panssarimuseolla – Panssarimuseon päättynyt vuosi rikkoi ennätyksiä

Blogi, torstaina 14.03.2024

Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi eilen tasan 84 vuotta. Talvisodan muistoa kunnioittaaksemme aloitimme aikanaan Talvisodan Päättymisen Muistoseminaarin Panssarimuseossa. Korona iski ja jätti väliin muutaman muistopäivän yleisötilaisuuden osalta, mutta jälleen olemme maaliskuun 13. päivänä yhteen kokoontuneet. Niin kokoonnuimme eilenkin ja saimmekin seminaariini puhujaksi yhden odotetuimpia puhujia, kun Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen piti yhden työuransa viimeisistä esitelmistään seminaarissamme.

Talvisodan päättymisen muistoseminaaria olen järjestänyt yhdessä Panssarimuseon ja sen johtaja Simo Hautalan kanssa ja kerta toisensa jälkeen suuri Tankkisali on täyttynyt maanpuolustuksesta kiinnostuneista ihmisistä. Eilenkin salin kaikki penkit täyttyivät ja vielä ennen luentoa saimme tuoda panssarivaunujen suojiin lisää tuoleja.

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen piti erinomaisen mielenkiintoisen esitelmän peilaten Talvisotamme perintöä ja silloin kansakuntamme kokemaa nyt Ukrainassa tapahtuvaan. Ukraina taistelee yhtälailla nyt itsenäisyydestään ja olemassa olostaan ja hyökkääjänä samainen Venäjä. Komentaja kävi läpi molempien Venäjän (Neuvostoliiton) hyökkäyssotien taustoja ja sitä mikä sotaan johti ja sen jälkeen tilannetta rintamilla jne. Myös sitä miten muut valtiot ovat näihin sotiin suhtautuneet ja mm. apua antaneet. Ja lopuksi myös erinomaisen arvokasta pohdintaa siitä miten Ukrainan sota voisi päättyä ja myös siitä koska. Meidän oma sotamme kesti ensimmäisessä erässä 105 kunnian päivää ja voi hyvin olla, että Ukrainalla on edessä nyt vielä pitkäkin sota. Toivottavasti ei kuitenkaan niin.

Puolustusvoimain komentajan erinomaisen esitelmän jälkeen yleisö sai vuoron ja keskustelu olikin vilkasta. Yleisö halusi kuulla mitä Ukrainasta sodasta on opittu? Mikä sodankäynnissä on muuttunut tai muuttumassa? Mikä on droonien rooli tänä päivänä jne. Ja viimeinen puheenvuoro salista oli koskettava. Puheenvuoron pyytänyt ilmoitti, että hänellä ei ole mitään kysyttävää, vaan hän haluaa kiittää kaikkien suomalaisten puolesta kenraalia hänen tekemästä työstä vapaan isänmaan hyväksi. Täysi Tankkisali yhtyi kiitoksiin aplodein.

Lämmin kiitos vielä täälläkin kenraali Timo Kiviselle. Kiitos eilisestä esitelmästä seminaarissamme ja kiitos ennen muuta siitä pitkästä ja määrätietoisesta arvokkaasta työstä Suomen hyväksi. Puolustusvoimain komentaja vaihtuu parin viikon päästä huhtikuun alussa ja Kivinen voi siirtää tehtävänsä seuraajalleen kenraaliluutnantti Janne Jaakkolalle hyvällä ja luottavaisella mielellä. Maamme on nyt Natossa ja maamme puolustusvoimat historiallisen hyvässä iskussa.

Iso kiitos vielä Panssarimuseon väelle seminaarin järjestelyistä kanssani ja museonjohtaja Simo Hautalalle yhteistyöstä. Oli upea kuulla, että panssarimuseo kiinnostaa. Viime vuonna museoon tutustui yhteensä lähes 90 000 kävijää, mikä on jopa kolminkertainen määrä normaaliin aiemmin totuttuun noin 30 000 kävijään. Aiempi 1970-luvun alun Panssarimuseon kävijäennätys rikkoutui murskalukemilla. Uusi kävijäennätys 88 029 kävijää kirjattiin siis viime vuodelta ja oli lähes 22 000 kävijää enemmän kuin edellinen ennätys panssarijunan saapumisen ajalta vuodelta 1971. Tänä vuonna muuten kyseinen panssarijunakokonaisuus entisöidään ja peruskorjataan osittain jouluna eduskunnasta myöntämällämme 150 000 erillisrahoituksella. Panssarijuna saa samalla myös arvoisensa katoksen.

Oma osansa tästä ennätyskiinnostuksesta kuuluu siis tietenkin legendaariselle vieraalle eli Kuningastiikerille. Königstiger, King Tiger, Royal Tiger, Kungstiger eli Kuningastiikeri rakkaalla lapsella kun on monta nimeä ja joillakin kielillä useampiakin. Viralliselta nimeltään Panzerkamfwagen VI Ausf. B ”Tiger II” on siis ollut vierailulla Panssarimuseossa kokoelmavaihdon kautta Iso-Britannian Bovingtonissa sijaitsevasta  The Tank Museumista ja kiinnostus on ollut hurjaa. Museolle näytteillä

oleva vaunu on V2 eli toinen kolmesta 1943-1944 vuosien vaihteessa valmistuneesta prototyypistä. Tiger II valmistettiin aikanaan vain noin 490 kappaletta erilaisten ongelmien ja myös sotatilanteen johdosta ja tähän päivään niistä on säilynyt enää vain seitsemän. Toisessa maailman sodassa Kuningastiikerit olivat käytössä Natsi-Saksalla vuosina 1944-1945 mm. Normandian taisteluissa.

Bovingtonissa on vastaavasti ollut ns. vastavierailulla, lainassa, Panssarimuseolta legendaarinen Sotka eli T-34-panssarivaunu. Myös suurempiin näyttelyharvinaisuuksiin keskittyvät museot siis tekevät tällaista kokoelmavaihtoa. Mielenkiintoista onkin nähdä mitä Panssarimuseo ja Hautala seuraavaksi keksivät?

Ensi vuonna talvisodan päättymisen 85. muistopäivänä tapaamme jälleen Panssarimuseolla. Ketä sinä haluaisit kuulla esitelmöitsijänä silloin?

….

Marskin Majan historiaa dokumenttielokuvassa

Panssarimuseolta siirryimme puolustusvoimain komentaja kenraali Timo Kivisen ja Kari Kuparisen kanssa eilen sitten vielä Hämeenlinnan Museo Militariaan. Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry oli kutsunut puheenjohtajansa kenraaliluutnantti Ilkka Korkiamäen johdolla väkeä uuden Marskin Maja -dokumenttielokuvan ensi-iltaan. Lieksalaislähtöiset sotahistorian harrastajat eli Ryhmä Pieninkä oli tehnyt loppilaisvoimin vahvistettuna hienon dokumentin Marskin Majan historiasta. Militarian auditorio oli täynnä väkeä ja oli erityisen hienoa, että paikalla oli myös majan historiaan nivoutuvien henkilöiden sukulaisia. Perinnöstä pidetään hyvää huolta.

Marskin Majan elokuva toi julki myös hieman uuttakin tietoa ja ennen muuta autenttista kuvamateriaalia mm. majan rakentamisen ajasta ja hienosti tarinaa oli kerrottu myös elokuvallisin osuuksin. Upea kokonaisuus ja jälleen yksi hieno tapa vaalia ja pitää yllä historiaamme. Elokuva tulee lähiaikoina myös kaikkien katsottavaksi vapaasti ainakin Youtuben puolelle.

Kiitos vielä elokuvan tekijöille ja Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry:lle kulttuuri- ja historiateosta.

Marskin Maja oli muuten aikanaan myös minun ensimmäinen kesätyöpaikka. Lisäsin tänne yhden vanhan c-kasetilta digitoimani haastattelun, missä pääsin nuorukaisena majan tuvassa haastattelemaan itse jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothia.

Kiitos ja kunnia.

Nyt uusi aamu. 14.3.2024 aukeaa usvaisena. Lämpöasteita jo enemmän. Kevät taitaa mennä eteenpäin isommin askelin ja toki niillä perinteisillä muutamilla sivuaskelillakin.

Kello 21.30

Kotona Lopella jälleen. Pitkä päivä ja tänäänkin paljon asioita pöydällä. Yksi podcast-haastattelu itärajasta. Se tässä päivän anniksi.

Huomenna sitten kotikuntapäivä poikkeuksellisesti. Eduskunnassa ei perjantai  istuntoa ja myös valiokunnat peruttu. Mutta kalenteri näyttää, että tekemistä riittää huomisellekin.

 

 

 

 

Kommentit