Puolustuksemme perusta on asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump palasi valtaan muutamia viikkoja sitten. Sen jälkeen maailman politiikan arkipäivässä onkin tapahtunut paljon. Trump on ravistellut sanoin niin Gazan tilannetta, Panaman kanavaa, Grönlannin asemaa ja myös Ukrainan tilannetta. Oman osansa on saanut myös Nato. Aivan jokaiseen risaukseen ei kannata kuitenkaan ylireagoida, mutta sanoja kannattaa kuitenkin kuunnella.
Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Henna Virkkunen oli tänään eduskunnassa mm. meidän puolustusvaliokunnan kuultavana. Kuulemisessa mukana tänään meidän puv-ryhmästä vasemmalta Pauli Aalto-Setälä, Pauli Kiuru, pj Jukka Kopra ja allekirjoittanut.
Osa Suomessa on jo vaatinut kirjoittamaan mm. maamme puolustuspoliittisen selonteon uudelleen. Sellaiset puheet osoittavat kuitenkin enemmän näköalattomuutta ja hätiköintiä. Ne onkin enemmän nähtävä tässä vaikeassa maailmanpoliittisessa ajassa politikointina ja politiikan tekemisenä herkillä asioilla jopa ulko- ja turvallisuuspolitiikalla. Kannattaa esimerkiksi muistaa, että SDP:n johtamalla hallituskaudella 2019-2023 puolustusselonteko tehtiin ja hyväksyttiin syyskuussa 2021. Ja vielä tammikuussa 2022 pääministeri Sanna Marin (sd) linjasi, että Nato-jäsenyyttä ei olla hänen mukaansa nykyisellään hakemassa, eikä sen hakemisesta käydä tällä hetkellä keskusteluja. Muistamme mitä pian tämän jälkeen tapahtui ja miten asiat etenivät. Marin ja kumppanit joutuivat kääntämään Nato-nuttunsa ympäri Suomen kansan ryhtyessä tukemaan Natoon liittymistä. Suomi liittyi Natoon jne, mutta emme me silloinkaan ensin ryhtyneet kirjoittamaan puolustusselontekoa uudelleen, vaikka Venäjä laajensi sotansa täysimittaiseksi hyökkäyssodaksi Ukrainassa. Selonteko toimi perustana ja isot ratkaisut tehtiin sen rinnalla ja myös vaikka SDP ja keskusta linjasivatkin hallitusohjelmassaan, että ”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka huolehtii oman puolustuksensa uskottavasta kyvystä”. Päätökset tehtiin ajassa ja tilanteessa ja kiitos siitä.
Kannattaa kuitenkin huomata, että Trump on nimenomaan alleviivannut Naton 5. artiklan pitävyyttä. Artikla 5 takaa liittolaisten tuen toisilleen, jos hyökkäys kohdistuu yhteenkin Naton jäsenmaahan. Myös aiemmalla kaudellaan Trump tuki tätä vahvasti, mutta toisaalta toi esille jo silloin sen, että Euroopan tulee ottaa isompi rooli omasta turvallisuudestaan. Tähän on nyt viimeinen Euroopan vastattava.
Samaan aikaan Naton kehittymisen ja Euroopan oman roolin vahvistamisen kanssa meidän tulee jatkaa määrätietoisesti oman kansallisen puolustuksen kehittämistä. Naton artikla 3 edellyttääkin jäsenmaita kehittämään omaa puolustuskykyään. Kyse ei ole vain suosituksesta, vaan liittolaisuuden peruslähtökohdasta. Maamme oma vahva puolustus onkin kaiken perusta. F-35-hävittäjien hankinta, Laivue 2020 -hanke, maavoimien uudistaminen sekä puolustusvoimien jatkuva kehittäminen, resurssien turvaaminen ja tiivis yhteistyö liittolaisten kanssa vahvistavat asemaamme entisestään.
Kaikki toivovat sodan Ukrainassa loppuvan. Toisille kelpaa millainen rauha tahansa ja toiset haluavat rauhan olevan Ukrainalle reilu. Me kuulumme jälkimmäiseen ryhmään ja siksi panostamme merkittävästi lisää Ukrainan tukemiseen.
Ja kyllä, kaikki sodat päättyvät joskus, mutta se kannattaa pitää mielessä, että turvallisuusuhka ei poistu, vaikka Ukrainan tilanne muuttuisi – Venäjä ei nimittäin muutu. Maamme maantieteellinen sijainti, pitkä raja epävakaan ja arvaamattoman Venäjän kanssa säilyy eikä myöskään ole viitteitä siitä, että Venäjän halu sotia olisi katoamassa. Euroopan on varauduttava kaikkeen.
Jokaisen Nato-maan tulee panostaa lisää puolustukseen. Tämä vaade on suurin Euroopan maille, joista monet eivät täytä edes nykyisin sopimaamme 2% puolustusmäärärahatasoa. Mutta sekään ei tule riittämään ja myös meiltä vaaditaan lisää. Eilen pääministerimme Petteri Orpon (kok) esityksestä koolle kutsuttu ylimääräinen EU:n päämieskokous päättikin massiivisesta 800 mrd. euron lisäämisestä puolustukseen. Tästä 150mrd euron osuus olisi EU:n jäsenmailleen antamaan lainaa. Kaikki EU-maat eivät nimittäin lainaa kovin helpolla ja kohtuullisilla ehdoilla saa ja tämä voisi ainakin heille avata mahdollisuuksia lisäsatsauksiin. Joka tapauksessa päätös on historiallisen suuri ja osoittaa osaltaan sitä, että EU:ssa tapahtuu nyt pakon edessä enemmän kuin vuosikymmeniin ”vapaaehtoisesti”.
Meillä Ilmavoimien ja Merivoimien jälkeen kehittämiskärki kohdistuu maavoimiin. Maavoimien uudistaminen on koko luokaltaan massiivisin. Euromääräisesti puhutaan reilusti yli 10 miljardista ehkä jopa 15 miljardista ja perään on sitten tulossa vielä ilmavoimien koulutuskoneiden uudistaminen ja myös merivoimien jäljellä olevien suorituskykyjen korvaaminen ns. Laivue 2040 -hanke. Tehtävää siis riittää. Meillä on korkea maanpuolustustahto ja toivottavasti myös korkea maanpuolustustalous eli halu huolehtia uskottavan puolustuksemme rahoituksesta myös tulevaisuudessa.
Seuraamme myös tarkkaan koko ajan mitä Ukrainassa tapahtuu ja kehitämme omaa puolustustamme tämän pohjalta. Ukrainan tapahtumat nostivat myös jalkaväkimiinat uudelleen keskusteluun. Venäjän hyökkäyssota on osoittanut, että perinteisetkin puolustuskeinot, kuten jalkaväkimiinat, ovat tehokas osa puolustusta. Siksi on tärkeää, että niiden käyttöä arvioidaan huolellisesti ja realistisesti. Meillä kokoomuksessa on puoluekokouskanta vuodelta 2014, jonka mukaan jalkaväkimiinat tulisi ottaa takaisin käyttöön. Ratkaisuja on tehtävä ajassa.
Kaikissa tilanteissa maamme puolustuksen perusta on jatkossakin asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto. Tälle perustalle tukeutuu sitten kolme muuta eli Naton pelote ja puolustus, puolustusyhteistyö ja kokonaismaanpuolustus. Kokonaismaanpuolustuksen periaatteen mukaisesti maamme puolustus nojaa yhteiskunnan vahvaan tukeen.
Vaikka maailma nyt näyttäytyykin aiempaa myrskyisempänä ja jopa arvaamattomana, niin me voimme Suomessa katsoa luottavaisesti huomiseen. Meillä puolustuksesta on huolehdittu aina, niin tyynellä kuin myrskyisempänäkin aikana ja niin teemme tänään huomennakin.
Tänään eduskunnassa kävimme tätä kokonaisuutta myös läpi. Kuultavan puolustusvaliokunnassa oli loistava komissaarimme Henna Virkkunen, jonka varapuheenjohtajan tehtävään kuuluu tämä iso kokonaisuus keskeisimmiltä osin. Pöydällä siis tänään EU:n puolustusasiat, Military Mobility ja myös Euroopan Ukraina-politiikkaa eli tuet ja myös Venäjän pakotteet.
Päivällä teimme vielä ystäväni Katie von Walzelin ja Mona Pyykkösen kanssa 50-vuotisjuhlahaastiksen Eduskunta TV:lle. Se ulos ensi viikon keskiviikkona. Nyt perjantai jo illassa. Viikonloppua kohden.