Perinteinen Marskin Lounas – Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin aloittama perinne voi ja elää hyvin

Blogi, torstaina 15.06.2023

Marsalkka Mannerheimkin valitsi Lopen.

Marskin Maja yhdistyksen puheenjohtaja, kenraali Ilkka Korkiamäen, Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja sotaveteaani Hanne Tuovisen kanssa yhteiskunnassa Marskin Lounaalla Lopen Punelian rannalla.

Vuonna 1942 kesäkuun 4. päivänä Sotamarsalkka Gustav Mannerheim sai korpisotureiltaan 75-vuotispäivälahjakseen metsästysmajan, kalamajan ja rantasaunan. Myöhemmin sotatilanne vaati arvokkaan lahjan siirtämistä pois Lieksajärven rannalta ja uudeksi paikaksi metsästysmajalleen Mannerheim valitsi kauniin honkarannan Punelian rannalta Lopelta. Mannerheim ihastui kauniiseen paikkaan Lopella ja hänestä tulikin näin kuntamme tunnetuin ja kuuluisin kesäasukas.

Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja saunoineen ja kalamajoineen seisoo tänäänkin jylhänä ja arvokkaana Punelian rannalla. Myöhemmin jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth aloitti siellä Marskin Lounas -perinteen vaalimaan Mannerheimin elämäntyötä ja kunnioittamaan maamme vapautta ja itsenäisyyttä. Perinne on jatkunut näihin päiviin asti vuosikymmenistä toisiin ja kaikki presidenttimme ovat vuorollaan lounaalle osallistuneet. Tänään oli Tasavallan presidentti Sauli Niinistön vuoro ja hellepäivässä olikin näin mukana erityistä juhlallisuutta. Oli ilo ja kunnia saada tasavallan presidentti tänään omaan kotikuntaan vieraaksi ja myös lounaalle. Niinistö kävi samalla vierailulla istuttamassa myös presidentin puunsa Lopen Läyliäisten Haapastensyrjän metsänjalostussäätiön puistoon.

Urho Kekkosen vuonna 1962 istuttama kuusi ja sen jälkeen Mauno Koiviston 1984 istuttama koivu, Martti Ahtisaaren 1998 istuttama mänty ja Tarja Halosen vuonna 2005 istuttama kynäjalava sai tänään Niinistön kuusen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön Haapasiin istuttama nimikkopuu on alkiomonistettu, metsänjalostusaineiston parhaimmistoa edustava kuusi.

Lukesta kerrottiin, että ”Presidentti Niinistön nimikkopuusta tekee erityisen sen tuottamiseen käytetty tekniikka, kasvullinen alkiomonistus. Luken kehittämässä, havupuille soveltuvassa taimituotantomenetelmässä yhdestä siemenalkiosta voidaan tuottaa iso määrä taimia. Alkiomonistus on perinteistä siementuotantoa täydentävä uusi teknologia, joka mahdollistaa Luonnonvarakeskuksen metsänjalostuksen tulosten entistä tehokkaamman hyödyntämisen metsätaloudessa.

Lukella on yli 5000 metsänjalostusohjelman parhaista puista aloitettua solukkolinjaa syväjäädytettynä tulevaisuuden tarpeita varten. Lisäksi on säilötty pieni määrä koriste- ja joulupuiksi soveltuvia linjoja. Luke rekisteröi alkiomonistetun aineiston metsänviljelyyn vuonna 2017 ensimmäisenä Euroopassa.”

Haapastensyrjän Rotupuistoon on koottu kotimaisten metsäpuiden luonnosta löytyneitä harvinaisia erikoismuotoja, jotka havainnollistavat puulajiemme runsasta perinnöllistä muuntelua
Puisto toimii geenipankkina, jossa erikoismuodot säilyvät erilaisia tutkimus- ja lisäystarpeita varten.
Monet puistossa kasvavista erikoismuodoista on löydetty jo 1940–60-luvuilla, jolloin Suomen metsistä valittiin tuhansia puita metsänjalostuksen kantapuiksi. Nämä monistettiin varttamalla talteen 1960-luvulla laajan metsäpuiden siemenviljelyohjelman yhteydessä.

Rotupuisto istutettiin vuosina 1969–71 puutarha-arkkitehti Onni Savonlahden suunnitelman mukaan. Puiston nimi tulee Haapastensyrjää tuolloin isännöineen Metsänjalostussäätiön alkuperäisestä nimestä Metsäpuiden Rodunjalostussäätiö.

Minulla on myös nämä erikoisuudet Pekkalassa. Kuviin niistä olette voineet törmätä ainakin Facebookin puolella ja välillä täälläkin. Aika usein myös lahjaksi olen vienyt näitä metsiemme erikoisuuksia mansikkakuusista kultakuusiin ja Tapionpöydistä kumopatoihin.

Lämmin kiitos upeasta ja juhlavasta päivästä Majalla. Tämä paikka on ainutlaatuinen kappale maamme historiaa ja se vaalii osaltaan muistoa, mikä ei koskaan himmetä saa.

 

Kommentit