Paikallinen sopiminen mahdollistetaan jokaiselle työntekijälle
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus antoi syyskuun alussa esityksen paikallisesta sopimisesta. Esitys on historiallinen muutos työmarkkinajärjestelmäämme, jolla paikallinen sopiminen laajennetaan yhdenvertaisesti kaikkien työntekijöiden ja työpaikkojen käyttöön.
Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työpaikkakohtaista työntekijän ja työantajan yhteistä sopimista jostakin työehtosopimuksen määräyksestä, kuten työajoista tai palkoista. Työpaikoilla nimittäin parhaiten tiedetään se, mitä kannattaa tehdä ja miten ja milloin.
Uudella lainsäädännöllä paikallinen sopiminen on jatkossa mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustusjärjestelmä yrityksessä on. Jatkossa kaikki työntekijät ovat sopimisessa yhdenvertaisessa asemassa järjestäytymisestä riippumatta.
Nykyinen malli on syrjinyt osaa työntekijöistä, mutta myös niitä yrityksiä, jotka ovat käyttäneet maamme perustuslain turvaamaa negatiivista yhdistymisvapautta. Tähän asti luottamusmiehen puuttuminen on estänyt useissa tilanteissa paikallisen sopimisen. Luottamusmies on saattanut puuttua esimerkiksi siksi, että työpaikalla ei ole enää yhtään ammattiliittoon kuuluvaa työntekijää.
Nyt nämä yhdessä sopimisen kiellot viimein poistetaan.
Jatkossa paikallinen sopiminen mahdollistetaan yritystasolla työntekijöiden ja työantajan kesken niin, että sopijana voi olla luottamusmies tai luottamusvaltuutettu.
Nykyinen lainsäädäntö on asettanut myös yrityskohtaiset työehtosopimukset heikompaan asemaan valtakunnallisiin työehtosopimuksiin verrattuna. Yrityskohtaisesti räätälöidyllä työehtosopimuksella ei ole voinut sopia kaikista niistä asioista, joista valtakunnalliset liitot ovat voineet sopia. Nyt korjaamme tämänkin niin, että jatkossa yrityskohtaisella työehtosopimuksella, työntekijöiden ja työantajan kesken, voidaan sopia kaikista niistä asioista, joista valtakunnallisellakin työehtosopimuksella voidaan sopia.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on saanut aikaiseksi paljon jo reilussa vuodessa. Olemme madaltaneet työllistämisen kynnystä, käynnistäneet raskaan ja turhan byrokratiatalkoot mm. lupa-asioiden helpottamiseksi, mutta myös tehostaneet yrityksille kohdistuvaa rahoitusta. Moni asia on saatu jo valmiiksi, osassa valmistelu on vielä käynnissä.
Maassamme toimii vajaa 300 0000 yritystä ja ne työllistää noin 1,4 miljoonaa ihmistä. Työ tuottaa veroja, joilla maksetaan palveluita kaikille. Koko 2000-luvulla uudet työpaikat maassamme ovat syntyneet nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kahdenkymmenen vuoden aikana pk-yritykset loivat uusia työpaikkoja yli 160 000 hengelle ja uudet työpaikat syntyvät tänäänkin pääasiassa alle 10 henkilöä työllistäviin, kasvujanoisiin ja uudistumiskykyisiin yrityksiin.
Tosiasia on sekin, että vain menestyvä yritys työllistää. Siksi ei ole järkevää asettaa vastakkain työntekijöitä ja työnantajia – vaan kannattaa tehdä ratkaisuja, mitkä ovat molemmille hyviä. Ne tiedetään parhaiten paikallisesti työpaikoilla ja siksi jatkossa työpaikoilla voidaan työntekijöiden ja työantajien kesken niistä myös yhdessä sopia.
Timo Heinonen
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan vastaava (kok)