EU-komissio on antanut oman esityksensä ns. ennallistamisasetukseksi. Esityksessä edellytetään, että yksin Suomessa luonnon tilaa tulisi parantaa miljoonilla hehtaareilla ja yksin kuluvan loppuvuosikymmenen aikana Luken arvioiden mukaan noin 1,2 miljoonalla hehtaarilla. Vuoteen 2030 asetetulla tavoitteella halutaan siis puuttua heikentyneeseen luonnon tilaa ja velvoittaen ennallistaa mm. peltoja, rantoja ja myös jopa rakennuksille raivattuja alueita takaisin kohti luonnontilaa.
EU:n mukaan Suomessa pitäisi ennallistaa vesistöjen, metsien, soiden ja turvepeltojen alueita vuoteen 2050 mennessä noin 3,6 miljoonalla hehtaarilla. Ennallistamisen velvoitteen koko luokkaa avaa ehkä parhaiten sen, että viimeisten 30-40 vuoden aikana Suomessa on ennallistettu noin 50 00o hehtaaria. Nyt EU velvoittaisi muutamassa vuodessa ennallistamaan 1 200 000 hehtaaria ja muutamassa vuosikymmenessä 3 600 000 hehtaaria.
EU-komission arvioin mukaan Suomen lasku vuosittain tästä oli yli 930 miljoonaa euroa. Ja huomionarvoista on se, että kokonaislaskusta metsäisen Suomen ja suomalaisten niskaan laitettaisiin peräti 12,6% kokonaiskustannuksista. Normaalilla EU:n laskukaavalla meidän osuutemme kuuluisi olla 1,77 prosenttia (maksuosuus EU-budjetista). Metsistään hyvää huolta ja niitä vastuullisesti hoitanut Suomi siis laitettaisiin maksumieheksi toimissa joiden tosiasiallinen syy ja tarve on syntynyt Keski-Euroopassa vuosisatojen saatossa, kun siellä omat metsät tuhottiin. Meille metsien mallimaana kaadettaisiin siis Ranskan ja Espanjan jälkeen eniten kustannuksia. Asiantuntijoiden mukaan meille kohdentuvista joka vuotisista kustannuksista peräti puolet aiheutuisivat maamme sisävesien ennallistamisesta ja noin viidennes metsien ennallistamisesta ja noin kuudennes turvemaiden ennallistamisesta.
Esityksessä on ennallistamistavoitteen lisäksi mukana myös ns. heikentymättömyysvelvoite. Heikentämiskielto kohdistuisi mm. lintu- ja luontodirektiivissä määriteltyjen lajien elinalueille ja sillä määrättäisiin, että tällaisten alueiden luontoa ei saisi heikentää nykyistä enempää esimerkiksi raivaamalla tai rakentamalla.
No, kesällä asiaan oli mahdollisuus vaikuttaa. Ruotsin hallitus olikin hereillä ja toimi. Ruotsi teki asetuksesta EU-komissiolle niin sanotun toissijaisuushuomautuksen. Ruotsi siis viestitti, että heille asetus ei sovi ja syynä se, että heidän mukaan metsäpolitiikka ei kuulu EU:n toimivaltaan. Toissijaisuushuomautusta voi jäsenmaa siis käyttää tällaisissa tilanteissa missän se katsoo, että tavoitellut tulokset voidaan saavuttaa kansallisesti paremmin kuin EU:n tasolla. Ruotsi oli jälleen heräillä ja teki maali kun maali piti tehdä.
No, mitä teki pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus ja hallituksen metsäpolitiikasta vetovastuun kantava Suomen Keskusta. Suomen hallitus antoi keskustan ja SDP:n johdolla eduskunnalle kirjelmänsä ja kantansa esityksestä syyskuun 22. päivänä ja totesi: ”Hallitus kannattaa luonnon ennallistamisen tavoitteita”.
Ainoa kriittisen huomion hallitus kannassaan ilmaisi kustannuksiin ja vaati lisäselvityksiä. Kuka olisi uskonut, että juuri keskustan johdolla päädyttiin tällaiseen ratkaisuun?
Kysymys kuuluu myös, että miksi keskusta ei hallituksessa tehnyt vastaavaa huomautusta komission esityksen toissijaisuudesta kuin Ruotsi teki?
EU:n tavoitteena on oikea ja tärkeä eli edistää luonnon monimuotoisuutta. Uskon, että sitä kannattaa ihan jokainen suomalainen. Nyt onkin kyse siitä, että mikä on oikeus ja kohtuus ja miten jokainen EU-maa omalta osaltaan vastuuta kantaa. Ei toimilla pidä rangaista maita, jotka ovat asiansa hyvin hoitaneet. Eikä viedä metsänomistajilta päätösvaltaa omiin metsiinsä. Toimien pitää olla kohtuullisia ja hyväksyttäviä eikä tällaisia mitä Marinin hallitus on nyt keskustan ja SDP:n kanssa EU:ssa hyväksymässä.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi 22.9.2022 eli samaan aikaan, kun Marinin hallitus oli päättänyt kantansa luonnon ennallistamista koskevaan EU-asetusehdotukseen, että ” Hallituksella on ollut monissa asioissa vaikeuksia löytää viivyttelemättä yhteinen näkemys tärkeisiin EU-asioihin. Ennallistamista koskevan EU-asetusehdotuksen merkitys on Suomelle valtava, joten jatkossa minkäänlaiselle vaikuttavuutta heikentävälle venkoilulle ei ole tilaa”.
Nyt asia on etenemässä. Komission esitys on jäsenmaiden käsittelyssä ja lopullinen voimaantulo vaatii vielä EU-jäsenmaiden neuvoston ja EU-parlamentin hyväksynnän. Marinin hallituksen metsäpolitiikasta vastaava maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) twiittasikin, että ”peli ei ole pelattu” ja vaikuttamistyötä jatketaan EU:ssa. Nyt Kurvinen ja keskusta onkin elämän ja kuolen paikassa. Keskustalla ei ole mahdollisuutta tässä enää toistamiseen epäonnistua.
Metsänomistajia edustava MTK totesi samalla, että ”Uusi lainsäädäntö vaikuttaisi suuressa mitassa suomalaiseen maa- ja metsätalouteen. Ehdotuksen suurimpia ongelmia ovat kansallisen liikkumavaran vähyys, eri tavoitteiden tasapainon ja taloudellisen realismin unohtaminen sekä pyrkimys komission vallan lisäämiseen. Kriittisyyteen on syytä myös komission tekemien vaikutustenarviointien osalta”.
MTK:n Juha Marttilan sanoin:
Nyt ei ole periksi antamisen paikka!
Me Kokoomuksessa emme Marinin hallituksen linjaa hyväksykään ja eilen puolueemme puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi Twitterissä, että tulemme tekemään välikysymyksen Marinin hallituksen laiminlyönneistä EU:n metsäpolitiikkaan vaikuttamisessa. Hallitus ja sen metsäpolitiikasta vastuussa oleva keskusta on epäonnistunut kansallisten etujen ajamisessa ennallistamisasetuksen käsittelyssä.