”Päätöksenteko tehdään Naton ydinpelotteesta konsensuksella.”
Näin totesi puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) viime viikolla eduskunnassa. Häkkänen vastasi keskiviikkona 29.4.2026 väitteisiin siitä, että
Vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho (vas) ja Martin Scheinin (vihr.) ovat esimerkiksi antaneet ymmärtää, toinen eduskunnassa ja toinen lausunnossaan, että jatkossa päätöksen ydinaseiden tuomisesta Suomen maaperälle tekisi ydinasevaltio eli tässä tapauksessa Yhdysvallat. No, tämä ei pidä paikkaansa, vaan Natossa nämä päätökset tehdään konsensuspäätöksinä. Ydinaseita ei siis Naton operaatioissa käytetä ilman yksimielistä päätöstä, mutta toki tämänkin jälkeen, kuten puolustusministerikin totesi ”ydinasevaltioilla on sen jälkeen oma päätösvalta, mutta Natossa ydinaseoperaatiot eivät käynnisty, jos siitä ei ole konsensuspäätöstä”. Eli käytännössä ydinasevaltio Yhdysvallat tai Ranska eivät voi ydinaseitaan käyttää Naton operaatioissa ilman kaikkien jäsenmaiden hyväksyntään.
Scheinin kirjoittaa, että nyt tehtävä muutos synnyttää ”perustuslainvastaisen oikeustilan” ja hän vaatiikin Yhdysvaltain kanssa tehdyn DCA-sopimuksenkin irtisanomista. Jääkin odottamaan, että koskakohan joku esittää vielä perään YYA-sopimuksen uudelleen allekirjoittamista?
Haluamme siis maamme ja kansalaistemme turvaksi kaiken sen suojan, jota Nato-liittolaisuus tarjoaa. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen nyt valmistelema esitys perustuu siis yksinomaan ja vain tarpeeseemme maksimoida maamme turvallisuus heikentyneessä turvallisuusympäristössä. Aggressiivisen ja jo nyt vuosia hyökkäys- ja valloitussotaa Ukrainassa käyvän Venäjän naapurimaana ja ns. etulinjan maana tarvitsemme mahdollisimman uskottavan suojan kaikkea sotilaallista painostusta vastaan. Naton ydinpelotteen perimmäinen tarkoitus on nimenomaan rauhan säilyttäminen, painostuksen estäminen ja ennen muuta juuri Venäjän hyökkäämisen kynnyksen pitäminen niin korkeana, että hyökkäystä ei koskaan toteuteta.
Minulle ja meille kokoomuksessa turvallisuus tarkoittaa sitä, että Suomi pysyy rauhan ja vakauden maana. Turvallisuuspolitiikassa on kyse ennen kaikkea ihmisten suojelemisesta, kodeista, perheistä ja yhteisestä tulevaisuudesta. Linjamme on vastuullinen ja rauhaa turvaava: pidämme kiinni kansainvälisistä sopimuksista ja toimimme ydinaseiden leviämistä vastaan. Ka nyt esitetty lakimuutos ei tuota lisää ydinaseita maailmaan eikä Suomeen.
Haluan myös alleviivata sitäkin, että nyt esitetyillä muutoksilla ei ole vaikutusta maamme kansainvälisiin velvoitteisiin. Pysymme sitoutuneina ydinsulkusopimukseen, asevalvontaan ja ydinaseiden leviämisen estämiseen.
Tavoitteenamme on edelleen maailmaa, jossa ydinaseita ei ole lainkaan.
Nyt voimassa oleva maamme ydinasesääntely on peräisin siis vuodelta 1987 eli kylmän sodan ajalta. Turvallisuuspoliittinen tilanne oli silloin täysin toinen. Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2014 ja siitä aiheutuneen turvallisuusympäristön heikkenemisen vuoksi Suomi hakeutui presidentti Sauli Niinistön ja silloisen hallituksen johdolla puolustusliitto Naton täysjäseneksi ilman ennakkorajoitteita. Natoon liittymisen yhteydessä, pääministeri Sanna Marinin (sd) johdolla ei katsottu olevan tarvetta muuttaa ydinenergialakia välittömästi liittymisprosessin aikana, mutta samalla tunnistettiin, että jäsenyyden aikana voi syntyä lainsäädäntötarpeita, joita arvioidaan erikseen. Marinhan totesi maaliskuussa tämän muutosasian esille noustua yksiselitteisesti, että ”hallitus on tässä oikeassa”. Hallitus antoikin sitten 23.4.2026 esityksensä ydinenergia- ja rikoslain muuttamisesta eduskunnalle. Lainsäädännölliset esteet ydinräjähteiden tuomiselta Suomeen tai sen kuljettamiselta, toimittamiselta tai hallussapidolta Suomessa poistettaisiin, jos sanottu toiminta liittyisi Suomen sotilaalliseen puolustukseen, Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön.
Suomeen ei tuoda, ei sijoiteta eikä Suomessa kuljeteta ydinaseista rauhan aikana.
Tämä on keskeinen asia ja hyvä pitää kaikkien mielessä. Esityksen perusteluita onkin jatkovalmistelun aikana täydennetty saadun lausuntopalautteen pohjalta. Perusteluihin on muun muassa avattu laajemmin valtiosäännön mukaista kannanmuodostusta ja päätöksentekoa sekä ylimpien valtionelinten roolia ydinräjähteitä koskevassa päätöksenteossa. Myös vaikutustenarviointia on täydennetty lausunnoissa esitettyjen huomioiden perusteella.
Mutta lopputulemana esitys perustuu tarpeeseen maksimoida Suomen turvallisuus vaikeasti ennakoitavassa ja heikentyneessä turvallisuusympäristössä. Muutoksen tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisevää pelotetta ja nostaa kynnystä sotilaallisen voiman käytölle Suomea ja koko liittokuntaa vastaan.
Muutoksella maamme osallistumisen edellytykset Naton puolustukseen saatettaan nyt lähemmäs sitä tasoa, jolla suuri osa muista Nato-maista jo toimii. Valtaosalla Nato-maista ei ole kansallisessa lainsäädännössään vastaavia rajoitteita liittokunnan pelotteen ja puolustuksen toimeenpanolle. Tuomme siis lainsäädäntömme mm. muiden Pohjoismaiden kanssa samalla tasolle ja viivalle.
Otetaan vielä muutamaan tulleeseen kysymykseenkin vastaukset täälläkin:
Mitä nyt oikeastaan muutetaan?
Nykyinen ydinenergialain 4 § kieltää ydinräjähteiden maahantuonnin sekä niiden valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen Suomessa. Esityksen keskeinen osa on se, että ydinräjähteiden kieltoa koskevaa sääntelyä muutettaisiin siten, että rikoslakiin kirjattaisiin tarkkarajaiset poikkeusperusteet tilanteisiin, joissa ydinräjähteen tuominen Suomeen tai sen kuljettaminen, toimittaminen tai hallussapito voisi olla sallittua.
Näiden poikkeusten tulisi liittyä Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön, ja toiminnan tulisi tapahtua asianmukaisen päätöksenteko- tai sopimusjärjestelmän mukaisesti.
Pääsääntö ei siis muutu: ydinräjähteiden tuonti, kuljettaminen, toimittaminen ja hallussapito pysyvät Suomessa kiellettyinä muissa kuin laissa erikseen rajatuissa poikkeustapauksissa.
Vielä tätäkin tärkeämpää on todeta, että ydinräjähteiden hankkiminen, valmistaminen, kehittäminen ja räjäyttäminen sekä tutkimustoiminta ydinräjähteen valmistamiseksi säilyvät kaikissa tilanteissa Suomessa rikoksina.
Lakimuutoksella ei myöskään muuteta Suomen kansainvälisiä velvoitteita. Muutos ei ole ristiriidassa Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa, ja esimerkiksi ydinsulkusopimusta sekä ydinkoekieltosopimusta sovelletaan kuten tähänkin asti.
Mihin ydinaseita ylipäätään tarvitaan?
Tätä teistäkin monet ovat ymmärrettävästi kysyneet. Kyllä täydellisessä maailmassa ydinaseita ei olisi lainkaan, mutta niin kauan kuin ydinaseita kuitenkin on olemassa, niiden merkitys perustuu ennen kaikkea pelotteeseen. Tarkoitus on ennen muuta estää sota. Emme siis varaudu ydinaseinkaan sotaa siksi, että haluaisimme sotaa, vaan siksi, että emme koskaan enää sotaan joutuisi. Ydinasekyvyn perimmäinen tarkoitus on siis rauhan säilyttäminen, painostuksen estäminen ja pitää kynnys hyökkäykselle niin korkeana, että sitä ei koskaan tulla toteuttamaan.
Ja haluan senkin nyt vielä todeta, että Naton pelote ei perustu vain ydinaseisiin, vaan kokonaisuuteen, joka on monen tekijän summa. Naton omien linjausten mukaan juuri tämä yhdistelmä muodostaa uskottavan pelotteen ja puolustuksen perustan. Meidän näkökulmasta olennaista on se, että etulinjan maana tarvitsemme mahdollisimman uskottavan suojan kaikkea sotilaallista painostusta vastaan.
Pelotteen idea on: mitä selvemmin mahdollinen hyökkääjä ymmärtää, että hyökkäyksen hinta olisi kestämätön, sitä epätodennäköisemmin hyökkäystä ei koskaan tule.
Tuodaanko tällä muutoksella ydinaseita Suomeen?
Ei. Lakimuutoksen jälkeenkään ei ole tuoda ydinaseita Suomeen, eikä tehdä päätöstä niiden sijoittamisesta tänne. Tarkoitus on poistaa sellainen kansallinen lainsäädännöllinen este, joka voisi rajoittaa maamme puolustamista osana liittokuntaa tai heikentää Naton pelotteen uskottavuutta. Pääsääntöinen kielto säilyy edelleen voimassa.
Onko Suomeen suunnitteilla pysyviä ydinaseita?
Tällaisia suunnitelmia ei ole. Muutoksessa ei ole kyse siitä, että Suomi tavoittelisi ydinaseita alueelleen.
Miksi laki pitää muuttaa vasta nyt?
Suomen Nato-jäsenyyden alkuvaiheessa lakia ei pidetty jäsenyyden esteenä. Jäsenyyden aikana on kuitenkin tarkentunut tieto siitä, mitä liittokunnan yhteinen puolustus, pelote ja niihin liittyvä taakanjako käytännössä edellyttävät. Samalla Euroopan turvallisuusympäristö on heikentynyt edelleen. Siksi hallitus arvioi nyt, että kansallisen lainsäädännön on oltava ajan tasalla Nato-jäsenyyden ja nykyisen uhkaympäristön kanssa.
Irtoaako Suomi Pohjoismaiden linjasta?
Ei irtoa. Suomi nimenomaan siirtyy muiden Pohjoismaiden linjalle. Suomi on Islantia lukuun ottamatta tällä hetkellä ainoa Pohjoismaa, joka on kategorisesti lainsäädännöllä kieltänyt ydinaseiden maahantuonnin. Purkamalla lakiin kirjatut rajoitukset Suomi asettuisi lainsäädäntönsä puolesta linjaan Ruotsin, Tanskan ja Norjan kanssa. Valtaosalla Nato-maista ei ole vastaavia lainsäädännöllisiä rajoitteita.
Heikentääkö tämä Suomen mahdollisuuksia ajaa asevalvontaa ja ydinaseriisuntaa?
Ei heikennä. Nato itse korostaa sekä ydinpelotetta että asevalvonnan, aseriisunnan ja leviämisen estämisen merkitystä. Suomi on jatkossakin sitoutunut kansainvälisiin velvoitteisiinsa ja toimii aktiivisesti joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi. Suomi tavoittelee maailmaa, jossa ydinaseita ei ole lainkaan. Toisin sanoen uskottava pelote ja vastuullinen asevalvontapolitiikka eivät sulje toisiaan pois.
Vaikuttaako tämä Naton harjoitustoimintaan Suomessa?
Naton ydinaseharjoituksia ei järjestetä Naton itäisellä sivustalla, eikä sotaharjoituksissa liikutella myöskään oikeita ydinaseita.
Miksi Naton ydinpelote on Suomelle tärkeä?
Ydinpelote on liittokunnan turvallisuuden kulmakivi. Ydinaseiden olemassaolo on Suomelle tärkeää erityisesti siksi, että Venäjällä näitä suorituskykyjä on, ja naapurimaana haluamme olla samanlaisen pelotteen piirissä. Korkea pelote estää sotaa.
Eivätkö ydinaseet ole moraalisesti ongelmallisia?
Monen mielestä on. Juuri siksi asiasta pitääkin puhua avoimesti ja rehellisesti tosiasiat tunnustaen. Ydinaseet ovat poikkeuksellisen tuhoisia aseita, eikä niiden käyttöä pidä koskaan normalisoida. Mutta nykyisessä maailmassa meidän ei tule antaa oman lainsäädäntömme rajoittaa Naton yhteisen puolustuksen ja sen meille tuomaa turvaa tilanteessa, jossa valtioilla, jotka ovat valmiita käyttämään sotilaallista voimaa omien tavoitteidensa ajamiseen, näitä aseita on.
Niin kauan kuin ydinaseita on olemassa ja niitä käytetään painostuksen välineenä, myös Nato ylläpitää pelotetta, jonka tarkoitus on nimenomaan estää sodan syttyminen. Nato itse sanoo tavoittelevansa turvallisempaa maailmaa ja sellaista turvallisuusympäristöä, jossa maailma ilman ydinaseita olisi mahdollinen. Tämä on myös kokoomuksen linja.
Eli voisin loppuun todeta, että…
Nyt tehtävällä lakimuutoksella ei päätetä ydinaseiden sijoittamisesta Suomeen. Suomi ei tavoittele ydinaseiden sijoittamista alueelleen ja näin valtiojohtomme on myös täysin aukottomasti ja selkeästi todennut. Muutoksen tarkoitus on vain varmistaa, että lainsäädäntömme ei rajoita liittokunnan yhteistä puolustusta tai pelotetta tilanteessa, jossa turvallisuusympäristö on olennaisesti heikentynyt. Myös 16.4.2026 julkaistussa UTP-ajankohtaisselonteossa todetaan, että Suomi ei aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana. Suomi on sitoutunut ydin sulkusopimukseen (NPT) ja muihin kansainvälisiin velvoitteisiinsa, eikä Suomesta siten tule ydinasevaltiota.
….
Kello 17.45 ja kotiin jo. Tänään tästä samasta aiheesta myös käytin puheenvuoron istunnossa, kun UTP-selonteon päivitys oli lähetekeskustelussa. Se etenee nyt vielä kevään aikana käsittelyyn ja omalta osaltamme hoidamme sen myös asianmukaisesti puolustusvaliokunnassa maaliin.
Nyt hetki kotipöydän ääressä töitä ja lupasin tänään vielä mennä ampumaratayhdistyksen vuosikokoukseen.