Osaamistakuulla jokaiselle oikeus osaamiseen
Suomalaisten lasten ja nuorten oppimistulokset ovat heikentyneet koko 2000-luvun. Vuosituhannen alussa Suomi oli vielä koulutuksen huippumaa. Viime vaalikaudella suomalaisnuorten koulutustaso putosi OECD-keskitason alapuolelle.
Koulutustasomme ei ole itseasiassa noussut 1990-luvun jälkeen ja kaikkein koulutetuimpaan ikäluokkaan kuuluvat vuonna 1978 syntyneet. Korkea-asteen tutkinto on puolestaan kaikkein useimmin meillä vuonna 1975 syntyneillä. Aiemmin nuoret olivat aina vanhempia ikäryhmiä koulutetumpia, mutta enää nuoret eivät ole saavuttaneet yhtä korkeaa koulutustasoa.
Syitä on varmasti monia; luokkakoot ovat kasvaneet, opetusresurssit heikentyneet ja sosiaalinen epätasa-arvo lisääntynyt. Pitkään lastemme ja nuortemme osaaminen on myös alkanut erkanemaan voimakkaammin hyvin ja huonosti suoriutuviin. Oma osansa on varmasti myös nuorten ajasta kilpailevalla ympäristöllä, jossa koulutuksen merkitystä ei välttämättä ole aina korostettu.
Tuoreimmat Pisa-luvut kertovatkin koruttomasti koululaisten osaamisen heikentyneen edelleen matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. Samaa aikaan oppimisen tukea saavien oppilaiden osuus kasvaa ja nyt jo joka kolmas on jonkinlaisen tuen piirissä.
Nyt tilanteeseen on vihdoin puututtu.
Uusi kouluvuosi alkoi tänä syksynä nimittäin korjausliikkeiden ja muutosten keskellä, kun mm. kännykät kiellettiin lailla luokkahuoneista ja oppimisen tuki uudistettiin. Lisäämme myös matematiikan, äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiviikkotunteja tavoitteena vahvistaa lasten perusosaamista, kun oppimiselle annetaan alakoulussa enemmän aikaa. Itse korostaisin tässä ennen muuta lukutaitoa, sillä vahva lukutaito vaikuttaa kaikkeen oppimiseen.
Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta lisäsimme rahoitusta peruskouluun lähes 200 miljoonaa euroa. Ensisijainen tavoite on saada oppimistulokset nousuun ja parantaa opettajien mahdollisuuksia tehdä työtään.
Seuraavaksi haluamme säätää perusopetuksen osaamistakuun, millä varmistetaan jokaiselle riittävät perustaidot jatko-opintoihin. Oppiainekohtaiset tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit tulevat jatkossa olemaan valtakunnallinen kivijalka oppimiselle. Näin parannamme perusopetuksen yhdenvertaisuutta ja toisaalta tuemme opettajia opetustyön lisäksi myös oppilaiden arvioinnissa. Uudistettu perusopetuslaki on tarkoitus hyväksyä ensi vuonna.
Itse valmistuin opettajaksi vuonna 1999. Ehdin toimia opettajana reilun kuusi vuotta ennen kansanedustajaksi tuloa. Oma tavoitteeni opettajana oli, että jokainen lapsi saisi oppia joka päivä jotain uutta. Se on minusta hyvä tavoite peruskoulullemme myös tänään. Meidän tulee varmistaa, että erityistä, henkilökohtaistakin, tukea tarvitseva saa riittävän tuen, mutta myös samaan aikaan huolehtia, että eri aineissa lahjakkaatkin kokevat koulun mielekkääksi ja antoisaksi. Siis ihan jokainen.
Ja on hyvä myös muistaa sekin, että koulu ei ole vain paikka oppia, vaan myös paikka kasvaa. Näin se on, vaikka kasvatusvastuu kuuluukin ensi sijassa vanhemmille ja perheille.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
luokanopettaja, kasvatustieteen maisteri