Timo Heinonen Kansanedustaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja

Itse olen saanut olla mukana suomalaisen urheilun sykkeessä jo kohta kymmenen vuotta Valtion Liikuntaneuvostossa. Aloitimme aikanaan vuonna 2007 Tapio Korjuksen kanssa samaan aikaan VLN:ssä ja nyt olemme toimineet reilun vuoden puheenjohtajakaksikkona niin että Tapsa on puheenjohtaja ja minä varapuheenjohtaja.

Lausuntojemme pohjalta jaetaan vuosittain yli puoli miljardia veikkausvoittovaroja kulttuurille, liikunnalle, tieteelle ja taiteelle. Tämä tarkoittaa yli kymmentä miljoonaa euroa joka viikko. Veikkausvoittovaroilla rahoitamme siis muun muassa liikuntapaikkoja, elokuvia, teattereita, nuorisotyötä ja uimahalleja. Itse olen tehnyt eniten työtä juuri liikuntapaikkarakentamisen parissa ja talouden vaikeista ajoista huolimatta olemme viime vuosinakin pystyneet lisäämään tukia liikuntarakentamiselle ja ohjaamaan sitä kasvavassa määrin myös pienemmille lajeille ja uusillekin lajeille. Nämä linjasimme painopisteiksi kun johdollamme teimme uuden liikuntapaikkarakentamisen Suunta-asiakirjan mitä nyt tämäkin nelivuotiskausi noudatetaan. Painotukset näkyvät siinä, että nyt rakennamme maahamme entistä enemmän lähiliikuntapaikkoja ja myös ratsastusmaneeseja ja moottoriratojakin isomman osan lohkaisevien uimahallien, palloiluhallien ja jäähallien lisäksi. Hankkeista kuitenkin edelleen noin 75 % on perusliikuntapaikkoja, uimahalleja, jäähalleja ja liikuntahalleja, mutta nyt joka vuosi mukana myös skateparkkeja ja uusia nousevienkin lajien harjoitus- ja kilpailupaikkoja. Tämä oli meiltä arvovalinta ja suunnan muutos. Tästä löydätte tuon puheenjohtakaudellani tekemämme Suunta-asiakirja missä valtiontuen painotukset on määritelty.

Nyt maassamme on noin 33 000 liikuntapaikkaa, joista noin 70-80 prosenttia on kuntien rakentamia ja ylläpitämiä. Näistä isoa osaa olemme tukeneen valtiontuella. Avustuksen määrä on harkinnanvarainen ja liikuntapoliittisten ja laillisuusnäkökohtien ohella huomioidaan, ettei rakentamiselle ole esim. rakentamislupiin tai rahoitukseen liittyviä esteitä. Hankkeisiin myönnetään tavallisesti avustusta enintään 30 prosenttia hankkeen kustannusarviosta, ei kuitenkaan enempää kuin 750 000 euroa. Uimahallien avustus voi olla enintään 800 000 – 1 000 000 euroa allastilan monipuolisuudesta riippuen. Avustuksen enimmäismäärä päätetään vuosittain.

Liikuntapaikkojen vuosien 2016 – 2019 rahoitussuunnitelmaa varten on varattu vuotta kohden 25,9 miljoonan euron määräraha, josta 16,5 miljoonaa isommille hankkeille ja 7,6 miljoonaa euroa aluehallinnossa päätettäville pienemmille hankkeille. Esimerkiksi vuonna 2012 avustuksia myönnettiin yhteensä 34 hankkeelle, joista uudisrakennushankkeita on 16 ja peruskorjaushankkeita 18 ja kokonaisumma oli 28 miljoonaa euroa.

Valtion Liikuntaneuvoston puheenjohtajat perinteisesti osallistuvat myös olympialaisiin ja nyt 9 toimintavuoden jälkeen pääsen itse tälle matkalle Korjuksen kanssa. Suomen olympiajoukkueen kokonaisvahvuus on nyt 54 urheilijaa. Joukkueen nuorin jäsen on vasta 18-vuotias seiväshyppääjä Wilma Murto ja vanhin vasta 45-vuotias trap-ampuja ja olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummela. Joukkueessa on myös jotain ainutlaatuistakin jos ei jokaista urheilijauraa jo sellaisena voi pitää. Olympialaisiin matkaa nimittäin nyt ensimmäistä kertaa suomalainen osallistuja pöytätennikseen. Pöytäteknisessä maatamme edustaa Riossa Benedek Olah ja myös olympianyrkkeilyssä nähdään ensimmäistä kertaa suomalainen naisnyrkkeilijä kun joukkueeseemme valittiin Mira Potkonen. 54 urheilijastamme 31 on olympialaisissa ensi kertaa ja kokenein olympialaiskävijä on Hanna-Maria Seppälä jolle Rion kisat ovat jo viidennet olympialaiset. Ja jollain tavalla historiallista on sekin, että nyt 112 vuoden tauon jälkeen olympialajiksi palaavassa golfissa nähdään sekä miehissä että naisissa kaksi suomalaisedustajaa.

Viime kerralla Lontoosta Suomi sai kolme mitallia kun Tuuli Petäjä-Siren purjehti hopeaa ja Antti Ruuskanen heitti pronssia ja Silja Lehtinen, Silja Kanerva ja Mikaela Wulff purjehtivat pronssia. 12 vuotta sitten Ateenassa joukkueemme jäi kokonaan ilman olympiamitalia. Se oli muuten ensimmäinen kerta nykyaikaisten olympialaisten historiassa kun näin kävi ja olen varma, että se ei tule nyt Riossa toistumaan.

Itse uskon, että Satu Mäkelä-Nummela palaa mitalikantaan Pekingin olympiakullan seurakseen ja painija Petra Olli tuo myös jalometallia kotiin. Purjehduksesta uskon itse myös mitalikantaan ja miesten keihäästä on pakko saada ainakin yksi mitali. Mahdollisia mitaliehdokkaita ovat varmasti myös Suvi Mikkonen. Suvi oli Lontoossa viimeksi viides ja nyt uskon vielä parempaan ja golfissakin on mahdollisuus nousta palkintopallille kaiken mennessä hyvin. Oma veikkaukseni Riosta on neljä mitalia Suomeen ja nippu hyviä muita suorituksia.

Nyt aamu ja lento Ranskan Pariisiin ja sieltä jatkan Rio De Janeiroon. Lauantaina sitten mukaan avajaisiin joukkueemme kanssa ja aikalailla monipuolinen ohjelma matkalle. Aloitetaan soudulla ja judolla jo avajaispäivänä ja sitten sunnuntaina koripalloa, ammuntaa, nyrkkeilyä jne. Katsotaan mihin kaikkialle sitten ehdin yhdentoista päivän aikana. Yritän tänne blogiinikin tunnelmia hieman saada matkan ajalta ja kuvia sitten Facebookin puolelle. Jos siis yhteydet toimivat.

Nyt kello 6.17 ja kaunista auringonnousua tässä katselen kotona. Mutta nyt matkaan!