Tätä olen pohtinut viime päivinä kun olemme Lopella ja ympäri maan saaneet tapella sähkön ja ennen muuta sähkökatkojen kanssa.
Teiden varsilla ja metsissä kulkevat sähköverkot ovat osoittaneet jälleen kerran halvaantumisriskinsä ja näyttää siltä, että ennaltaehkäisyssä ei ainakaan ole opittu oikeastaan mitään kymmenen vuoden takaisesta Janika-myrskystä. Saatikka viime vuosienkaan myrskyistä.
Nyt olemme ilmajohto vai maajohto –pohdinnan edessä. Valtaosa maamme maaseudun verkostosta on rakennettu 70 luvulla ja osa jo 60-luvullakin ja johdot tulevat elinkaarensa päähän kuluvan ja ensi vuosikymmenen aikana. Elinikä on noin 50 vuotta. Ilmassa kulkevaa sähköverkkoa on Suomessa yli 300 000 km eli aikamoinen määrä. Se on muuten jopa ¾ koko maamme sähköverkosta. Siis vain yksi kolmannes menee maan alla myrkyiltä ja puunkaadoilta suojassa.
Ratkaisu osassa paikkoja esimerkiksi muuntajien lähettyvillä voisi olla laajempi raivaaminen eli puuttoman aukon tekeminen, mutta ei todellakaan kaikkien linjojen varrella. Katselin tuossa muutamaa tienvartta missä kulkee isot sähkölinjat. Aukon pitäisi olla tuplaten isompi kuin itse tie ja eihän sellainen olisi käytännössä ainakaan mahdollista.
Siis olisiko siis nyt oikea aika jopa lailla velvoittaa ainakin uusimisikään tulevat johdot korvattavan maakaapeleilla?
Minusta pitäisi. Ainakin siis uusimisikään tulevat.
Mutta olisin valmis myös nopeuttamaan tätä työtä. Osa sähköyhtiöistä tekeekin vastuullisesti kaikki uudet ja uusittavatkin verkkonsa maanalle. Näin olen ymmärtänyt ainakin Vattenfallin toimivan. Sen sijaan oma Fortumimme ei niin tee. Taitaa Fortum edelleen laittaa ilmaan jopa puolet uusistakin verkoista. Siis joka vuosi Fortum rakentaa uutta myrkysherkkää verkkoa lisää maahamme. Nimittäin maakaapeleiden käyttö on noin kaksi kolme kertaa kalliimpaa kuin ilmassa kulkevien johtojen käyttö. Kyse on siis rahasta, kun ei ole pakkoa.
En uskalla luvata eikä varmasti kukaan mukaan vastuullinen poliitikko, että tässä taloustilanteessa pystyisimme valtion toimesta kustantamaan uudistuksia. Näin ollen tehtävä tulee laittaa lailla sähköyhtiöille. Samalla pitäisi lainsäädännöllä tehdä myös mahdolliseksi maakaapelien sijoittaminen maanteiden sisäliuskille. Itse uskon, että nykytekniikalla ja merkinnöillä tämäkin olisi mahdotonta. Nyt Tiehallinto on tietojeni mukaan asiaan suhtaunut nuivasti.
Selvitin hieman mitä tämä urakka maksaisi. Siis yli 300 000 km ilmakaapelin siirtäminen maan alle nykyisen noin 100 000 maakaapelijohdon seuraksi. Kuulemma maksaa paljon. Mutta mitä?
No saamani tiedon mukaan ainakin yli 40 000 euroa kilometriltä tai jopa 50 000 euroa. Toisesta paikasta puhuttiin yli 50 000 euron summasta. Maaperä kuulemma ratkaisee paljon ja mm. kallioilla ei maakaapeli ole edes mahdollinen. No ymmärrän senkin. Mutta siis kokonaissumma jotain aivan käsittämätöntä. Yli 15 miljardia ainakin tai jopa lähes 20 miljardia. Iso kasa rahaa siis.
Mutta löysin myös hieman paremmin tilannetta kuvaavan hinnan asialle. Google vei Lappeenrannan teknillisen yliopiston pakeille ja siellä oli lasketunut tai arvioinut, että 300 000 ilmakaapelin siirto tai korvaaminen maakaapelilla nostaisi sähkölaskuamme noin 10 prosentilla. Ehkä tämä suhteutuu vielä paremmin kun kerroin, että maakaapeliin siirtyminen vaikuttaisi sähkön hintaan siis saman verran kuin vuoden takainen eduskunnassa tekemämme sähköveron korotus. Olihan sekin paljon, mutta siis saman verran kuin vuosi sitten valtion pohjattomaan kassaan uponnut korotus oli. Siis saman verran maksaisi lähes takuuvarma maakaapelisähkö koko maahan. Nythän kaupungeissa ja taajamissa asuvat monin paikoin pääsevätkin tästä jo nauttimaan. Maaseudulla ilmakaapelit sitten valtaosana.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston sivuilla todettiinkin, että ”jotta kaapeloinnista aiheutuvat kustannukset eivät nousisi kohtuuttomiksi, on kehitettävä edullisia uusia verkkotekniikoita. Niitä ja automaatiota hyödyntämällä sähkökatkojen määrää ja kestoa voidaan vähentää ilman, että hintoja tarvitsee korottaa.” He esittelevätkin sivuillaan yhdessä Suur-Savon Sähkö Oy:n kanssa kehittämän 1000 voltin sähköjärjestelmä. Kannattaa tutustua muuten tuohon.
Mutta kysymys siis kuuluu olisitko valmis maksamaan hieman enemmän toimivasta ja myrskyvapaasta sähköstä?
Minä olisin ja olen valmis asiassa myös tekemään eduskunnassa esityksen. Siis idealla niin, että ainakin uudet ja kaikki korvattavat verkot siirretään ”puiden latvoista” maan alle toki luonnollisesti kallioita ja vastaavia lukuunottamatta. Jos ajatus saa tukea niin ryhdyn toimeen.
Odotan mielipiteitänne.
Ja niitä odotellessa vedän jälleen haalaria päälle. Raivaustyöt Tapio ja Hannu -myrskyjen jäljiltä jatkuu. Töihin siis.
…
Kiitos palautteesta tuohon yllä olevaan liittyen. Ryhdyn aiheesta työhön. Nyt kello jo 21.53 ja illalla piipahdimme hieman rentoutumassakin uimassa. Mutta muuten päivä edelleen metsähommissa ja sitten kiertäen eri puolilla Loppea katsomassa miten ihmiset voi ja miten korjaustyöt etenevät.
Aika moneen paikkaan saatiin tänään sähkö. Mm. iso juttu oli Mikonkaaren ja Perintömäen yli 100 asunnon alueen saaminen sähkön piiriin ja myös Pilpalasta, Hevosojalta, Ojajärveltä ja monesta muusta suunnasta hyviä uutisia. Mutta myös huonoja mm. Nyynäisillä lehmätila ja hevostila ilman sähköä ja Patojantiellä välissä kolme taloa ilman sähköä ja siellä todellakin nyt tarvittaisiin näissä ko. taloissa sähköä. Soittelinkin Fortumille ja toivoin kumpaankin kiirehtimistä vaikka tiedänkin, että kädet on siellä on täynnä muutenkin. Mutta toivoin, että iäkäspariskunta ja lapsiperhe ja myös eläintilat saisivat asap sähköt ja näin lupailtiin.
Olen todella pahoillani, että tämä vaan osassa paikkoja pitkittyy. Mutta täytyy kyllä todeta samalla, että kyllä hyvää yhteishenkeäkin löytyy. Tänään raivausapua tarjottiin jo paikalliselta metsästysseuralta ja agregaatteja olemme siirrelleet paikasta toiseen. Kiitos kaikille. Ja isoin kiitos sähkömiehille jotka tänäänkin tekivät sateessa kovaa duunia itseään säästämättä. Moni talo sai sähköt ansiostanne ja työnne sen kun vain jatkuu. Voimia.
Mutta huomenna sitten jatketaan. Jos huomenna vaikka taas saataisiin apua moneen paikkaan. Kuntamme vedenjakelu jatkuu sovitusti varikolla, Läyliäisten koululla ja Räyskälän leirikeskuksessa. Ja tänään myös varasimme 50 makuupaikkaa Kesijärven leirikeskuksesta niille joilla sähköttömyys venyy ja haluavat lämpimään ja veden ääreen. Tästä uudesta mahdollisuudesta infoa täällä blogissani tiistai-päivän kohdalla. Se osuus siis päivyttyy edelleen. Juuri hetki sitten sillä, että Pilpalassa ja Hunsalassakin palaa nyt valot. Hienoa.