Normitalkoot vs. säädösusko.
Kokoomus on Suomen johtava “sääntelynpurkupuolue”.
Kyllä. Aloitimme normitalkoot Suomessa kokoomuksen johdolla jo vuonna 2008. Olemme jatkaneet sääntelypurkua jokaisella hallituskaudellamme. Itseasiassa pois lukien Sanna Marinin (sd.) vasemmistohallituskauden 2019-2023 kaikilla hallituksilla on ollut tavoitteena purkaa lainsäädäntöömme kertyneitä turhia normeja.
On purettu valtava määrä pientä ja suurempaakin turhaa sääntelyä. Esimerkkeinä voisi mainita pienemmistä vaikkapa tievarsimainnon sääntelyn keventämisen ja isommista vaikkapa Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella tekemämme päätöksen vapauttaa kaupan aukioloa. Päätöksemme kaupan aukiolosääntelyn poistamisesta johti työn tuottavuuden kasvuun vähittäiskaupan alalla yli puolet nopeammin kuin muilla sektoreilla. Eipä taida kukaan enää kaipailla aikaa, kun eduskunta määräsi, koska ruokakauppaa saa pitää auki tai koska kauppaan saan yleensäkään mennä?
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on jälleen turhansääntelyn kimpussa. Säätytalolla keväällä 2023 sovimme, että sitoudumme purkamaan alkaneen kauden aikana vähintään 300 suomalaisia haittaavaa turhaa normia. Kirjasimme tavoitteemme hallitusohjelmaan ja päätimme, että tämän etenemistä seurataan sääntelytaakkalaskurin kautta. Tunnistetaan ja uudistetaan siis jälleen vanhentuneita ja turhia sääntöjä, asetuksia ja lakeja.
Nyt haastan myös sinut blogini lukijana talkoisiin:
Ilmianna turha tai jopa järjetön Sääntö-Suomen normi!
Normeilla tarkoitetaan siis valtion asettamaa tarkkaa sääntelyä. Normi on asetus tai lakipykälä, jota pitää noudattaa tai joka pitää esimerkiksi kunnassa toteuttaa, oli se paikallisesti järkevää tai ei. Usein normit tuovat mukanaan erilaista aina lisää erilaista hallintoa ja vielä enemmän lisää byrokratiaa, johon pitää käyttää aikaa ja rahaa. Kerran eräs mies totesikin minulle tuskastuneena, että…
”Helpommin tässä maassa saa anteeksi, kuin luvan.”
Mutta nyt jälleen etsimme siis normeja purettavaksi. Kaikki meistä tietävät näitä, joten ilmiannathan kaiken tarpeettoman sääntelyn vaikkapa minulle sähköpostilla. Keräämme näitä nyt listalle ja laitetaan luvan antama vihreäkynä sitten heilumaan.
Puramme siis laajasti vanhentunutta, turhaa ja jopa haitallista sääntelyä maastamme. Sääntely voi kohdistua meistä jokaisen tavalliseen arkeen, suomalaiseen työhön tai yritysten toimintaan, kuntakenttään ja arkeen vaikkapa kouluissa tai rakennusvalvonnassa. Tällä hallituskaudella kevennetään siis toimintaa jäykistäviä normeja.
Käymme siis jälleen kerran läpi mm. kuntien tehtäviä ja niitä sitovia normeja. Luovumme turhista säännöistä ja asetuksista ja laista ja se tarkoittaa siis mm. kunnille lisää joustoa toteuttaa asioita paikallisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Voi hyvin kysyä, että onko järkevää kaikessa noudattaa tismalleen samoja normeja esimerkiksi Helsingissä ja Kemijärvellä? Siis noudattaa välittämättä siitä, että onko se järkevää tai ei. Normit helpolla tasapäistävät toimintaan myös silloin kuin ei tarvitsisi. Päätimmekin Säätytalolla hallitusneuvotteluissa käynnistää myös juuri kuntien normituksen keventämisohjelman, minkä lisäksi kuntien tehtävien mitoitusta ja toteutustapojen yksityiskohtaista sääntelyä karsitaan.
Myös mm. kaavoitusta, rakentamista ja yritystoimintaa hidastaa ja rasittaa lukuisat säädökset. Kaikki ei varmastikaan ole ihan tarpeellisia. Viime vuoden marraskuussa Suomen Yrittäjät esittivätkin maamme hallitukselle jo 130 normin purkamista. Ehdotuksessa listattiin siis nyt alkuun 130 käytännön toimenpidettä, jotka kohdistuvat mm. kevyempään luvitukseen, pätevyysvaatimuksiin, viranomaistoimintaan, työmarkkinoihin ja yrittämisen esteisiin. Suomen Yrittäjien kokemusasiantuntijoiden ehdotusmappi sisälsi mm. yli 60 konkreettista normia, jotka on purettava paikallisen sopimisen tieltä.
Kyllä, tekemistä siis riittää ja mehän teemme.
Laitamme nyt yhdessä Sääntö-Suomen remonttiin. Sillä turhien normien purku ja sääntöjen yksinkertaistaminen hyödyttää koko Suomen maata.
Vapautetaan siis Suomi-neito byroslavian kahleista!
…
Viikonloppu näin jo täydessä vauhdissa. Töitä näyttää riittävän tännekin, mutta tehdään nyt, kun tilanne sitä vaatii. Yritän kuitenkin ehtiä tänään myös lasten salibandyturnauksessa piipahtamaan. Taas mennään siis.
Tällä viikolla eduskunnassa oli myös TET-jaksolla Vilkku Nurkkala Iittalan yhtenäiskoulun 7b luokalta. Mainio nuori ja paljon ehdittiin nähdä ja tehdä.