Tasavallan presidentti Alexander Stubbin uudenvuodenpuhetta kuunneltiin eilen tarkasti ja myös sen sisältöä analysoitiin suunnasta ja toisesta. Analysoitiin myös sitä, mitä puheessa ei sanottu, sen lisäksi mitä sanottiin ja miten ja kuinka. Hyvä niin, mutta…
Yksi aiempi puheenvuoro ei ihan näin tarkkaa kampausta saanut vaikka tärkeä olikin. Tasavallan presidentin tiedotustilaisuudessa TP-Utvan jälkeen 27.12.2024 jäi nimittäin yksi asia minusta yllättävän pienelle huomiolle. Stubb nimittäin kertoi tiedotustilaisuudessaan jatkotoimenpiteistä liittyen Venäjän varjolaivastoon, Natoon ja myös merioikeuteen. Ajattelin palata hieman tuohon Nato-kohtaan, sillä se piti näistä sisällä ehkä merkittävimmän uutisen. Tasavallan presidenttihän totesi, että Suomi ja Viro ovat viestineet Naton pääsihteerille Mark Ruttelle tilanteesta tavoitteenamme saada Naton läsnäoloa vahvemmaksi Itämerellä, erityisesti kriittisen infrastruktuurin ympärillä. Asiakohtaa tarkentaessaan omissa vastauksissaan Stubb mainitsi ruotsinkielisessä vastauksessaan Naton eVA:n. Presidentin esille nostamassa ja mainitsemassa eVA:ssa eli NATO enhanced Vigilance Activitystä on siis kyse tehostetun valvontatoiminnan taisteluryhmistä. Näillä on oma erityinen tehtävänsä nykymaailmassa ja nykymaailman tilanteessa, mutta myös omat valmiutensa ja mahdollisuutensa toimia ja myös oma komentojärjestelmänsä.
Kuva: Poliisi
Samana päivänä Naton pääsihteeri Mark Ruttehan viesti myös puhuneensa Stubbin kanssa ”käynnissä olevasta, Suomen johtamasta merenalaisten kaapeleiden mahdollisen sabotaasin tutkinnasta” ja ilmaisseensa täyden tuen ja solidaarisuutensa maallemme todeten, että ”Nato tulee lisäämään läsnäoloaan Itämerellä”. Rutte ei kuitenkaan viestissään tarkentanut tämän enempää, miten Nato läsnäoloaan tulee lisäämään. Presidenttimme kuitenkin toi esille tämän eVA:n.
Natohan perusti eVA:n nimenomaan vahvistaakseen ja viestiäkseen vahvemmin yhteenkuuluvuudestaan ja myös Rutten mainitsemasta solidaarisuudesta. eVA:n toimin on haluttu lisätä valmiutta ja estää aggressiota ja alleviivata selvästi Naton lujaa sitoutumista kaikkien liittolaisten puolustamiseen. Perusajatus tässä on ollut nimenomaan korostaa Naton lupausta siitä, että hyökkäys yhtä Nato-maata vastaan katsotaan hyökkäykseksi koko liittoumaan vastaan. Toimin on haluttu myös tuoda esille Naton joukkojen kehittyneitä kykyjä ja eVA:ssa on kyse juurikin ns. taisteluvalmiista ryhmistä.
Jossain vaiheessa, kun tätä toimintaa luotiin tavoitteena oli siis nimenomaan osoittaa Naton kyky tuottaa uskottavaa kollektiivista puolustusta ja vastustaa vihamielistä epävakautta aiheuttavaa toimintaa. Naton ydinvastuuhan on edelleen varmistaa, että koko liittokunnan alue, sen jokainen nurkka ja neliö ja myös väestö pysyvät turvassa. Tämän sitoutumisen ja siitä lipsumisen epäilyjen hillitsemiseksi eVA perustettiin. Vakuuttamaan, että kukaan ei ole koskaan yksin.
Tämä asia siis jäi yllättävän pienelle huomiolle tuosta tiedotustilaisuudesta ja myös itse eVA:n analysointi. Tästäkin on hyvä puhua enemmän.
Puolustusvaliokunnan kanssa käymme Itämeren kaapelirikkoasiaa läpi sitten huomenna perjantaina 3.1.2024 kello 9.30 alkavassa ylimääräisessä kokouksessa. Tämä kokous pidetään eduskunnan suojatiloissa, kuten iso osa puv:n nykyisistä kokouksista ja kokousmateriaali isolta osin tavan mukaan ns. punaleimaista. Tässä ei siis 2020-luvun Suomessa ole mitään ihmeellistä. Voisi sanoa, että paikka ja jopa yleisellä tasolla aiheetkin ovat enemmänkin ns. uusi normaali. Käymme siis loppuvuoden tapahtumakokonaisuuden vielä huolellisesti läpi eduskunnan puolustuksesta vastaavan valiokunnan vinkkelistä. Myös jatkotoimenpiteet varmasti esillä myös mm. Natonkin näkökulmasta.
Uusi päivä ja aurinko nousee tänäänkin. Maassa vähän uutta lunta ja valoa tuo sekin. Hyvä niin.
….
Kello 22.36 ja kohti huomista. Meidän istuntotauko siis keskeytyy ja puolustusvaliokunta on kutsuttu koolle huomiseksi aamuun. Näin se tässä työssä menee eli olemme työssä joidenkin mielestä emme koskaan ja toisten mielestä aina. No, ehkä se totuus on jotain sieltä väliltä, mutta aina valmius 365 kokoontua eduskuntaan, jos tilanne sitä edellyttää. Ja alkaa olla melkein enemmänkin uusi normaali sekin, että joku tauko keskeytyy tai sitten alku ainakin lykkääntyy. Elämme myrskyisiä aikoja monessakin. Mutta huomenna aamusta monttuun ja katsotaan sitten sen jälkeen tilannetta. Todennäköisesti punaleimaisena koko kokous menee, mutta katsotaan.