Tasavallan presidentti Alexander Stubb isännöi eilen 14.1.2025 yhdessä Viron pääministeri Kristen Michalin kanssa Itämeren alueen Nato-maiden huippukokousta. Presidentinlinnassa järjestettyyn huippukokoukseen osallistui Naton pääsihteeri Mark Rutten ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkusen (kok) sekä meidän puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) lisäksi Tanskan pääministeri Mette Frederiksen, Saksan liittokansleri Olaf Scholz, Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs, Liettuan presidentti Gitanas Nausėda, Puolan pääministeri Donald Tusk ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson. Kokouksen asialistalla oli Itämeri ja tämän alueen turvallisuuden vahvistamisesta.
Itämeren huippukokouksen jälkeen presidentinlinnassa julkistettiin uusi Naton Baltic Sentry (Itämeren Vartija) -toiminta. Tästä päätökset tehtiin pian Eagle S Venäjän varjolaivaston öljytankkerin tuhottua sähkö- ja datakaapeleita Itämeren pohjassa. Baltic Sentryllä vahvistetaan Naton pelotetta Itämerellä ja pyritään ennen muuta siis ennalta ehkäisemään kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvia tuhotöitä tai vahingontekoja. Seurantaa ja valvontaa Itämerellä lisätään myös teknologisilla ratkaisuilla mm. drooneilla.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb totesi isännöimänsä Itämeren Nato-kokouksen jälkeen, että ”Vastaamme päättäväisesti tilanteessa, jossa kriittinen infrastruktuuri lähialueellamme on vaarassa. Sen suojaaminen vaatii kansallisia ja kansainvälisiä toimia. Naton Itämeren rantavaltioilla on hyvin yhtenäinen käsitys tästä”. Presidenttimme totesi jo ennen eilistä kokousta varsin suorasanaisesti, että…
”Kyllä se niin on, että yhteinen vihollinen vahvistaa”
Aiemmin viime viikonloppuna Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson kuvasi tilannetta, että ”emme ole sodassa, muttei tämä oikein rauhakaan ole”.
Stubb jatkoi tätä pohdintaa eilen sitten lainaamalla tai mukailemalla eurooppalaisen ajatushautomon johtajan Mark Leonardia hänen vuonna 2021 ilmestyneestä ”The Age of Unpeace”. Leonardia mukaillen Stubb kuvasi maailmaa missä nyt elämme niin, että ”Ne asiat, joiden piti tuoda meidät yhteen – eli kauppa, keskinäisriippuvuus, teknologia, energia tai valuutta – repivätkin meitä nyt erilleen”.
Stubb kuvasikin tilannetta uudissanalla ”rauhattomuuden aika”. Presidentti Alexander Stubb mukaan elämme ”rauhattomuuden aikaa”.
Itämeri-kokouksen jälkeen julkaistussa julkilausumassa linjattiin Naton toimista, joilla kriittistä infrastruktuuria pyritään suojelemaan ja myös Venäjän varjolaivaston aiheuttamiin uhkiin vastaamaan
aiempaa tehokkaammin. Nato tulee ottamaan Itämerellä käyttöön uutta teknologioita, joiden avulla infrastruktuuria ja varjolaivastoon kuuluviksi epäiltyjä aluksia pystytään valvomaan ja seuraamaan tarkemmin. Yhteistyötä tullaa tekemään myös yksityisten yritysten kanssa.
”Nyt päätetyt toimet vahvistavat pelotetta Itämerellä ja nostavat kynnystä vahingoittaa infrastruktuuria. Vedenalaiseen kriittiseen infrastruktuuriin liittyvä sabotaasi on huomioitava yhtenä hybridivaikuttamisen muotona”.
Näin presidentti Stubb jatkoi eilen alleviivasi myös sitä, että Venäjän ”varjolaivasto ei ole uhka vain kriittiselle infrastruktuurille, vaan myös ympäristölle. Meidän on hyödynnettävä täysimääräisesti kansainvälisen oikeuden sallimat mahdollisuudet puuttua epäilyttävien alusten toimintaan”.
Tavoitteenamme on siis yhdessä liittolaismaiden kanssa hyödyntää kaikki kansainvälisen oikeuden tarjoamat keinot varjolaivaston uhkiin vastaamiseksi. Itämerellä tullaan lisäämään varjolaivastoon kuuluvaksi epäiltyjen laivojen valvontaa. Aiemmin aloitettuja alusten vakuutustarkastuksia jatketaan. Suomi jatkaa siis viime joulukuussa 2024 käyttöön otettuja alusten vapaaehtoisia vakuutustarkastuksia. Ensimmäisen kuukauden aikana todistuksia pyydettiin yli 150 kertaa ja tarkastuksista kieltäytyvien ja varjolaivastoon kuuluvien alusten sekä muiden varjolaivastolle palveluita tarjoavien tahojen pakotelistauksia tullaan jatkamaan ja laajentamaan.
Reuters kertoi, että ainakin 65 Venäjän varjolaivastoon kuuluvaa laivaa pysähtyneen Itämerellä, mutta myös mm. Singaporen ja Kiinan satamien edustoilla sen jälkeen, kun Yhdysvallat kertoi toistaiseksi suurimmista Venäjän energianvientiin kohdistuvista pakotteistaan. Yhdysvaltain väistyvän presidentti Joe Bidenin ns. jäähyväispaketiksi kutsutussa kokonaisuudessa peräti 183 uutta laivaa listattiin kuuluviksi Venäjän varjolaivastoon. Kokonaisuudessa sanktioitiin myös useita venäläisiä öljy-yhtiöitä. Intia ja Kiina jo ilmoittivatkin omista rajoituksistaan näille varjolaivastoon lukeutuville laivoille rajoittaen niiden pääsyä omiin satamiinsa. Tässä nimenomaan toteutuu nyt se tie, mitä aiemmin täällä myös kirjoitin varjolaivaston pysäyttämiseksi. Ratkaisu siis löytyy nimenomaan eri maiden ja satamien ratkaisuista sen sijaan, että yksittäisiä laivoja voitaisiin pysäyttää. Aina nimittäin maailmasta löytyy kymmeniä uusia, tai siis vielä vanhempia ja huonompia tankkereita, jotka ei sanktioiden piirissä ainakaan sillä hetkellä ole.
Mutta työ siis Itämeren ja sitä kautta kaikkien meidän maiden turvallisuuden vahvistamiseksi ja takaamiseksi jatkuu. Tätä tehdään nyt laajalla rintamalla ja Nato-maa, kun olemme, niin yhdessä.