Olenko usein miettinyt, että miksi koulujen ja päiväkotien parhaat ja läheisimmät alueet varataan aina parkkipaikoille eli autoille? Siis sellaiset paikat mitkä olisi mahdollista hyödyntää hyvinä lähiliikuntapaikkoina ja ihan luonnollisina liikkumisen ja ulkoilun paikkoina. Minusta tämä on ihan hyvä mietinnän paikka.
Ja toisena mielenkiintoisena poittina toivon, että hyvät kevyenliikenteenväylät ymmärrettäisiin jatkossa myös vastaanvalaisina huomaamattomat liikunnan paikkoina. Voisi puhua melkei lähiliikuntapaikoista. Hyvät turvalliset pyörätieyhteydet kouluille, päiväkoteihin, rautatieasemille ja linja-autoasemille toimisivat mitä parhaimpina liikuntapaikkoina, hyötyliikuntapaikkoina.
Miksi tänään tällaiset nostin esille. Siksi, että suuntaan aamusta Tampereelle julkistamaan vuoden 2012 Vuoden Liikuntapaikan. Valtion Liikuntaneuvoston Rakentamispuolen puheenjohtajana minulla on kunnia palkita viime vuoden hienoista uusista liikuntapaikoista yksi valtakunnallisella tunnustuksella. Iltapäivällä paljastan voittajan hyvien ja tärkeiden joukosta.
…
Tänään syntymäpäivää vietää myös loppilainen vaikuttaja Jarmo Laukkanen. Viime yönä puolenyön aikaan kävimme sajaniemeläisten ja ystävien kesken laulamassa Jarmon ikkunan alla onnittelulaulut ja jotain miehestä kertoi se lähes kolmekymmentäpäinen öinen onnittelijajoukkokin.
Jarmo tunnetaan Lopella yrittäjyyden ja yrittämisen vahvana puolustajana ja tekijänä. Hän on toiminut pitkään Lopen Yrittäjien puheenjohtajana ja tässä työssä saanut aikaan maakunnankin tasolla kovan jäsenkehityksen uusien yritysten myötä ja merkittävänä pidän myös Jarmon merkitystä kunnan ja yrittäjien erinomaisten välien ja yhteistyön luojana. Yhteistyö nykyisin mutkatonta ja tuloksekastakin ja tässä iso kiitos kuuluu yrittäjien puolelle pj:lle eli Jarmolle ja meillä kunnassa mm. kehittämispäällikkö Jyrki Käelle ja kunnanjohtajallemme Karoliina Viitaselle. Itse olen saanut olla näissä yhteistyönpöydissä mukana pitkään ja voin sanoa, että nyt tehdään.
Jarmo on toiminut pitkään myös Lopen kunnan luottamustehtävissä. Nyt toista kautta kunnanvaltuutettuna ja nyt myös kunnanhallituksen jäsenenä. Kuntapäätöksenteossakin Jarmo tunnetaan siltojen rakentajana ja yhteistyöntekijänä ja ennen muuta uusien ideoiden esittäjänä ja kehittäjänä. Lopen Kokoomuksenkin työssä hänen panoksensa on ollut pitkään merkittävä.
Ja kolmantena palasena miehestä voisi tässä nostaa esille vahvan työn lasten ja nuorten hyväksi Leijonissa ja merkittävän panoksen vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Kotimaa, itsenäinen Suomi, on Jarmolle ollut aina näkyvän merkittävässä roolissa. Ja kotimaan rakkaus on näkynyt myös rakkautena omaa kotikuntaa Loppea kohtaan.
Ja vielä on aivan pakko nostaa esille myös Jarmo iso työ yhteisen Loppijärvemme eteen. Tuntui hienolta, että aamuisen lehden syntymäpäivähaastattelussakin Jammo nosti esille järvemme ja sen sairastelun. Ja lehdestäkin välittyi vahva halu jatkaa työtä kotijärvemme hyväksi.
Haluan vielä näin aamutuimaankin kohta junaa odottaessa onnitella Jarmo syntymäpäivän kunniaksi. Mies parhaasta päästä. Rokkaa lainatakseni, mukaellen, voisin suositella, ”että missä oikein hyvää miestä tarvitsette, niin tässä teillä on sellainen”.
Onnea Jarmo ja pitkää ikää ja onnea myös vaimo Jaanalle. Tänäänkin.
…
Nyt juna jo odottaa. Kohta mennään. Kohti pohjoista.
…
Kello 18.03 ja juuri istunnosta työhuoneeseen. Takana on siis matka Tampereelle ja sen jälkeen jo kyselytunti ja paljon muutakin.
Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa, jossa alkoivat kaksipäiväiset liikunta-alan ammattilaisten Sportec-, Greentec-, Gymtec- ja Fysiotec-messut sain kunnian julkistaa vuoden liikuntapaidan. Palkinnon sai Espoossa Tapiolan urheilupuistossa sijaitseva Honkahalli.
Vuoden Liikuntapaikka -palkintoa olivat jakamassa kanssani rakennusneuvos Risto Järvelä opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksiköstä sekä painivalmentaja, Olympiavoittaja Pertti Ukkola Koovee ry:stä. Tunnustuksen ottivat vastaan Tapiolan Hongan puheenjohtaja Mika Numminen ja Kiinteistö Oy Honkahallin puheenjohtaja Kari Kaario. Palkinto jaettiin nyt 9. kerran. Vuoden Liikuntapaikka -palkinnolla halutaan nostaa esille erikoisosaamista vaativan liikuntapaikkarakentamisen merkitystä, arvoa ja tietoisuutta. Palkinto on myös tunnustus kohteiden rakennuttajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja ylläpitäjien osaamiselle. Palkinnon ovat saaneet Joensuu Areena (2005), Kemiön Amospuisto (2006), Ylöjärven Liikuntakeskus (2007), Lahden kaupungin koordinoima Ylimaakunnallinen ulkoilu- ja luontomatkailuhanke (2008), Vantaan Energia Areena (2009), Kuopion kaupungin lähiliikuntapaikkaverkosto (2010), Oulun Hovinsuon skeittipuisto (2011) ja Kauhajoen koulukeskuksen liikuntahalli (2012). Kiertopalkinnon on lahjoittanut Tampereen Messut Oy.
Julkistamispuheessani totesin, että ”toivon, että vuoden 2013 valinta toimii jälleen kannustavana esimerkkinä turvallisesta, laadukkaasta ja liikkumisen iloa tarjoavasta liikuntapaikasta. Toivon myös uudenlaista rohkeutta kyseenalaistaa nykyiset tavat tehdä, suunnitella ja ylläpitää liikuntapaikkoja. Täältä voisi löytyä myös uusia kipinöitä saada suomalaiset liikkumaan
Vuoden Liikuntapaikan valinnassa kiinnitetään huomiota kohteen monikäyttöisyyteen, tasa-arvoon, esteettömyyteen ja soveltuvuuteen eri käyttäjäryhmille. Tärkeitä painopisteitä ovat lasten ja nuorten liikunnan olosuhteet sekä terveyttä edistävä liikunta. Tapiolan Honka ry rakennutti nyt palkitsemamme Honkahallin 2010- 2011 koripallojunioreiden harjoitushalliksi, koska seuran junioritoiminta haluttiin keskittää yhteen paikkaan. Aiemmin juniorit harjoittelivat noin 30 eri liikuntatilassa Espoossa. Seuran jäsenmäärä oli myös kasvanut reilusti 2000-luvulla ylittäen reippaasti 1000 jäsentä.
Honkahallissa on korkea käyttöaste ja prime timen klo 15–22 käyttöaste on 100 prosenttia. Halli on auki joka päivä klo 7–22 mahdollistaen siten myös omatoimisen harjoittelun ja espoolaisten koulujen liikunnan tarpeet. Otteluita pelataan vuosittain noin 500 ja alkusyksyisin Honkahalli toimii EHBT-koripalloturnauksen yhtenä pääpelipaikoista. Halli on pääsääntöisesti tarkoitettu junioritoiminnalle ja sen valmistuttua osa kaupungin liikuntatiloista on vapautunut muille seuroille ja lajeille. Harjoittelun keskittäminen harjoitushalliin luo koripallolle turvallisen harjoitus- ja peliympäristön, vähentää yksityisautoilun tarvetta, tehostaa seuran valmennustoimintaa ja mahdollistaa hyvän juniorityön. Hallissa on syntynyt myös hyvä toimintakulttuuri. Esimerkiksi ulkokengät riisutaan sisään tultaessa, mikä edistää siisteyttä, vähentää siivoustarvetta ja säästää lattiapintoja kulumiselta. Honkahalli on hyvä esimerkki yhden seuran suuresta ponnistuksesta ja onnistuneesta hankkeesta. Seuran tavoite ei ole yksityinen liiketoiminta eikä voitontavoittelu. Esteettömyytensä ansiosta Honkahalli on myös monikäyttöinen. Se toimi keväällä 2012 Kansallisen Veteraanipäivän lounastilana yli 1000 veteraanille ja siellä järjestetään maalipallon MM-kisat kesällä 2014. Koripalloliitto pitää hallia hyvänä konseptiratkaisuna ja toivoo vastaavia syntyvän myös muualla Suomessa.
Honkahallin kokonaispinta-ala on 2933 m2, josta liikuntatilaa on 2220 m2. Tilan vapaa korkeus on 7 metriä. Hallissa on kolme täysmittaista koripallokenttää (28×15 m), jotka erotetaan toisistaan alaslaskettavilla verhoilla. Pääkentän kokoontyönnettävässä teleskooppikatsomossa on tilaa 220 katsojalle. Hallissa on myös kahvio, liikuntatila, oheisharjoittelualue ja toimistotiloja. Tapiolan Honka ry omistaa halliyhtiön sataprosenttisesti. Halliyhtiön oma pääoma on sijoittajien merkitsemää vaihtovelkakirjalainaa. Rahoituksen pääosa koostuu pitkäaikaisesta pankkilainasta, jonka Espoon kaupunki on taannut. Hankkeeseen on myönnetty valtion liikuntapaikkarakentamisen avustusta 650 000 euroa. Hankkeen kokonaiskustannus oli noin 3,4 miljoonaa euroa.
Onnea siis vielä kerran Espooseen ja Tapiolan Hongalle ja upealle Honkahallille.
Messujen avajaisten ja palkinnon luovuttamisen jälkeen ehdin vielä tutustua hyvin myös itse messuihin. Nämä neljän teeman messut olivat kasvaneet jälleen ja olivat nyt suuremmat kuin koskaan ennen. Nähtävänä siis paljon liikuntapaikkojen laitteita, kuntosalien laitteita, nurmi- ja pelikenttäratkaisuja ja urheilupaikkojen koneita ja hoitokalustoa. Ehkä pisimmän ajan käytimme aikaa jääkiekkokaukaloita valmistavan yrityksen osastolla. Esillä siellä toisen sukupolven turvakaukaloita ja oli mielenkiintoista nähdä niiden sisälle ja kuulla muutenkin millaisia innovaatioita tällä saralla vielä kehitellään.
Tampereelta sitten junamatka Helsinkiin ja nyt jo takana kyselytuntikin. Yllätyin, että ministeri Heidi Hautalan pimeänä maksamat remonttikustannukset eivät nousseet siellä esille. Mediassa kuitenkinaihe kuohuttaa ja syystäkin. Onhan Hautala puhunut tähän asti vahvasti harmaantalouden ehkäisemisen puolesta. Nyt sanat ja teot ovat ehkä kohtalokkaastikin ristissä. Ja eihän maahanmuutajia auteta mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan maksamalla heille palkkaa pimeänä vaan nimenomaan tarjoamalla heille aitoa työtä suomalaisilla työehdoilla ja palkkatasolla.