Hieman hämmentyneenä luin Hämeen Sanomien (14.2.2023) ja Forssan Lehden (13.2.2023) yleisönosastolta keskustalaisen vaalikampanjahyökkäyksen Kokoomuksen vaihtoehtobudjettia vastaan. Hyökkäys lähti keskustalaisesta kynästä eli puolueen, jonka johdolla on kuluvan vaalikauden aikana otettu velkaa lisää 40 miljardia euroa- kyllä neljä vuotta ja 40 miljardia. Se on ennätys, mistä ei tulevat sukupolvet tule keskustaa kiittelemään. Pysyviä menoja on lisätty miljardikaupalla välittämättä siitä, että niihin ei ole ollut rahoitusta. Yli 10 miljardia on otettu velkaa kaikkeen muuhun kuin koronaan ja sotaan liittyvään.
Kuvaavaa olikin tieto, jonka mukaan vuoden 2019 hallitusneuvotteluja SDP:n ja keskustan johdolla johdatti fläppitaululle kirjoitettu johtolause: ”Rahaa on”. Neljä vuotta on menty mentaliteetilla jossa vihervasemmisto jakaa ja keskusta takaa. Vastuuton talouspolitiikka ja vasemmistohallituksen tukipuolueeksi lähteminen onkin ajanut keskustan historialliseen kannatusalhoon.
Hämeen Sanomien ja Forssan Lehden yleisönosastokirjoituksessa oli nostettu tikunnokkaan yksi momentti kokoomuksen vaihtoehtobudjetista. Rikan kirjoittaja näki toisen silmässä, mutta samaan aikaan unohti mainita, että keskustalaisten maatalousministereiden vastuuvuorolla on tällä kaudella maatalous ja suomalainen ruoantuotanto ajautunut historiallisen vakavaan kriisiin. Kolme maatilaa lopettaa joka päivä toimintansa kannattamattomana. Tästä tosiasiasta keskusta ei halua kirjoittaa?
Eikä siitä, että tänä vuonna maaseudun teille riittää uutta asfalttia ennätyksellisen vähän? Määrärahoja ei keskusta ja vasemmistohallitus halunnut nimittäin nostaa kohonneiden kustannusten vertaa. Teitä pitäisi päällystää vähintään 4 000 kilometriä vuodessa, jotta korjausvelka pienenisi eli huonokuntoisten tiekilometrit vähenisi. Viime vuonna teitä asfaltoitiin kuitenkin enää noin 2 200 kilometriä ja tänä vuonna valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) esityksestä hallituksen varaama määräraha riittänee enää vain 1500 km asfaltointiin. Tämä tarkoittaa, että tämän vuoden lopussa huonokuntoisten teiden osuus on jo lähes 9 000 kaistakilometriä. Valtion omistamasta tieverkosta ei siis pidetä sen arvoista huolta. Maaseudun tiet ovat tämän vaalikauden lopussa historiallisen huonossa kunnossa.
Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa olisi nykyhallituksen holtitonta velanottoa ja maamme velkaantumista ryhdytty laittamaan kuriin jo nyt. Vaihtoehtobudjettimme olisi ottanut toista miljardia euroa vähemmän velkaa tänä vuonna kuin mitä nykyhallitus tekee. Esittelimme myös tiekartan, jonka avulla maamme velkaantuminen saataisiin taittumaan tulevina vuosina – säästäväisyydellä, talouskasvulla ja työllisyydellä sekä kannustavalla työn- ja yrittämisen verotuksella. Ja olisimme myös pystyneet tänä vuonna osoittamaan 500 miljoonaa euroa lisää rahaa juuri maaseudun teiden kunnossapitoon ja asfaltointiin. Monien yllätykseksi keskustalaiset äänestivät tätä vastaan joulukuussa? Eikö maaseudun tiet ollutkaan keskustalle tärkeitä?
Rikka on niin helppo huomata toisen silmässä ja vaieta omista teoista täysin. Toivon rehtiä ja reilua vaalikampanjointia. Tosiasiat tunnustaen.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
valtiovarainvaliokunnan jäsen