”Tunnetut ravintolat ovat lopettaneet Turussa lyhyen ajan sisään”
Näin kirjoitti Ilta-Sanomat 6.11.2026 kertoessaan kahdeksantoista vuotta toimineen Nick’s Food Designin lopettamisesta. Vuodesta 2008 toiminut lounasravintola ja catering-yrityksen tarina siis päättyi konkurssiin.
Ilta-Sanomat kertoi konkurssin olevan yksi Turun ravintolakriisin kohteista ja tätä ennen ”viimeisen puolen vuoden aikana ovensa ovat sulkeneet muun muassa Pikku-Torre, Panini, Brahen Kellari ja Morrison’s. Saaristobaari on ilmoittanut lopettavansa vuoden vaihteessa.”
Ala on siis syvissä ongelmissa Turussa, mutta myös valtakunnallisesti. IS nosti esille yrittäjien viestit vaikeuksista ja niihin johtaneista syistä eli muun muassa kasvaneista kustannuksista ja vähentyneistä asiakasmääristä. Ravintola-ala onkin nyt jopa koko historiansa vaikeimmassa tilanteessa. Ravintola-alalla on tehty ennätysmäärä konkursseja ja yrityssaneeraushakemuksia ja tilanne ei näytä helpottavan.
Matkailu- ja ravintola-ala työllistää noin 95 000 henkilöä. Heistä ravintoloista toimeentulonsa saa reilu 78 000 työntekijää. Laajempi matkailuala kokonaisuudessaan työllistää vajaan 150 000 henkeä. Tämä on reilu 5 prosenttia kaikista työllisistämme. Puhutaan siis erittäin merkittävästä ja tärkeästä työllistäjästä, mutta vaikutukset ovat vielä tätäkin suuremmat ja moneen. Matkailu on maamme kolmanneksi suurin palveluviennin toimiala ja sen kokonaiskysyntä on noin 16,7–17,4 miljardia euroa ja matkustusvienti noin 5,6 miljardia euroa.
Iltalehti kirjoitti kesällä, että vaikka työttömyys ja myös nuorisotyöttömyys ovat ennätyslukemissa, niin ravintola-alan avustaviin töihin tarvitaan silti työntekijöitä ulkomailta. ”Ilman näitä tiskareita ja plokkareita monet ravintolat etenkin pääkaupunkiseudulla ja talvikaudella Pohjois-Suomessa eivät pyörisi, vaikka juuri nyt ravintola-alalla ei työvoimapulaa olekaan.” Matkailu- ja ravintola-alan MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi nosti huolestuneena esille uuden säädetyn 1600 euron tulorajan EU:n ulkopuolelta tuleville työntekijöille ja ennen muuta se vaikutukset ravintola-alalle. Tekijöitä ei siis ole löytynyt Suomesta. ”Kesäaikaan ravintola-ala työllistää toki kesätyöntekijöitä, mutta etenkin ympärivuotisia työntekijöitä tarvitaan ulkomailta myös korkean työttömyyden aikana”.
Ravintola-alaa on kurittanut monet asiat. Ensin korona ja sen aikaiset rajut rajoitustoimet ja täyssulut ja sitten Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset matkailijoihin, mutta myös sähkönhintaan, hintojen yleiseen nousuun ja viimeisenä sitten pitkittynyt taantuma.
”Hirveä määrä vääriä päätöksiä”
Näin kuvasi eräs yrittäjä Covid- eli korona-ajan päätöksiä Ylellä viime heinäkuussa. Tätä laskua maksetaan alalla edelleen. Ylen kertoman mukaan ”Majoitus- ja ravintola-alan liikevaihdosta katosi koronan alkuvuosien aikana 3,6 miljardia euroa koronaa edeltäneeseen aikaan verrattuna”, mutta ”alan yritykset saivat valtion tukea ensimmäisiltä vuosilta yhteensä 650 miljoonaa euroa”. Markkina ei ole palautunut ennalleen vieläkään.
Olen keskustellut syksyn aikana kymmenien matkailu- ja ravintola-alan ammattilaisten ja yrittäjien kanssa. Palaute on ollut suoraa ja karutontakin. Emme ole myöskään syytöksiltä välttyneet. Osa tehdyistä päätöksistä ovat vaikeuttaneet tilannetta edelleen. Siksi nyt onkin tärkeää kuunnella alaa ja ymmärtää tilanne ja ryhtyä myös korjausliikkeisiin.
Yksi mikä nousee lähes aina esille on ravintoloissa anniskelun alkoholin verotus. Yleensäkin ravintola-alan verotus. Lounaan tai illallisen syöminen ravintolassa ja myös sen oluttuopin juominen kantabaarissa pitäisi saada houkuttelevammaksi. Ja en nyt tarkoita houkuttelevuutta alkoholin lisäkulutukseen vain käyttäytymistottumusten palauttamiseen. Nythän monet toimet ovat siirtäneet juomista kotisohville ja tätä kehitystä voisi kääntää verotuksella. Meillä ravintoloiden alkoholiverotus on Euroopan union kireintä ja se näkyy totta kai viinilasin ja oluttuopin hinnassa. Liikkumatila ei verotuksessamme ole suuri, mutta itse ajattelen, että jo vastuullisesti ja maltillisesti, mutta samalla määrätietoisesti ottaisimme tavoitteeksi ravintola-alkoholin ja myös ravintolaruuan kohdalla eurooppalaisen verotuksen keskitason, niin sinne voisi päästä ilman isoja veromenetyksiäkin. Ja pitää muistaa sekin, että konkurssiin mennyt tai kiinni laitettu ravintola ei valtion verokassaan tuo yhden yhtä euroa. Hyvä tavoite ensi vaalikaudelle olisikin ravintola-anniskelun arvonlisäveron alentaminen samalle tasolle ravintolaruoan kanssa.
Ja totta kai meillä ravintoloiden asiakkaillakin on tässä tärkeä rooli. Monen ravintola-alan yrittäjän viesti oli myös meille se, että käyttäkää näitä palveluita. Ravintolat ja kahvilat menevät kiinni, jos asiakkaita ei ole.
Ja onhan se erikoista, että jopa maamme pääkaupungissa on vaikea löytää ravintolaa, missä keittiö olisi auki sunnuntaina tai arjen hieman myöhäisempänä iltana. Voltti-mopo kuskaa.