Maanantai, 31.12.2007

Blogi, maanantaina 31.12.2007

Vuoden 2007 viimeinen päivä näin käyntiin. Täällä pohjoisessa mukavaa talvisäätä – lunta sopivasti ja pikkupakasta. Nyt aamulla kymmenkunta astetta. Talvi siis parhaimmillaan. Hyvä nauttia siitä nyt ja ladata akkuja.

Ensi yönä moni iso uudistus astuu voimaa. Uusi maamme hallitus tekee näin alkutaipaleensa suurimmat uudistukset kun huomenna voimaan astuu viime vuosikymmenien merkittävien perintöveron uudistus, jolla noin 75 prosenttia kaikista ensi vuoden perinnöistä tulee verovapaiksi ja lasten ja lasken asemaa parannetaan erittäin merkittävästi. Samaan aikaan autoverotus uudistuu, opintotuen ns. vapaatulon rajat nousevat toivotun 30 prosenttia, lapsilisiin yksinhuoltajille tulee korotus, kansaneläkkeet nousevat suurimmalla osalla jopa 40-50 euroa jne. Lisäksi kaikkien eläkeläisten käteen jäävä osuus eli nettoeläke kasvaa ensi yöstä lähtien. Laskelmien mukaan nousu on alle 2 000 euroa kuussa saavien eläkeläisten kohdalla yli viitisen prosenttia. Alle 1100 euroa saavien eläkeläisten eläkkeet nousevat noin 7 prosenttia käteen tulevana. Merkittäviä juttuja. Ja yksi sellainen kauan odotettu ja syystä tai toisesta edellisten hallitusten hoitamatta jättämä asia on niiden 13 000- 31 000 euron eläkettä saavan verotus. He ovat tähän vuodenvaihteeseen asti maksaneet syystä tai toisesta enemmän veroa kuin saman verran palkkatuloa saavat. Enää huomisesta lähtien ei näinkään tapahdu. Tässä vain muutamia uudistuksia jotka nyt voimaan vuoden vaihteessa ja ensi vuonna edessä paljon muutakin jo nyt sovittua mm. se 15 vuotta odotettu opintorahan korotus. Hyviä esimerkkejä siitä, että äänestämällä voi asioihin vaikuttaa. Esimerkiksi nuoret ja opiskelijat lähtivät mukaan talkoisiin opintorahan korottamiseksi. Viime syksynä vielä SDP:n johdolla korotukset kumottiin ja eduskunnan äänestyksessä kotorusesitys kaatui, mutta nyt keskusta, kokoomus, RKP ja Vihreät hoitavat odotetun korotuksen kuntoon. Yksi esimerkki siis siitä miten hallitusten arvomaailma näkyy politiikassa.

Mutta työtä edelleen riittää ja hallitusohjelmassakin paljon tehtävää. Mutta niinhän pitää ollakin. Neljälle vuodellehan se on tehty. Tyytyväinen olen nyt kuitenkin siihen, että hallituspuolueiden kesken erittäin hyvä henki ja asioista puhutaan eduskunnassa ryhmiemme kesken avoimesti. Se on keino viedä uudistuksia eteenpäin, joista mm. sosiaaliturvan kokonaisremontti ja yliopistouudistus ja panostukset perusopetukseen ja kuntatalouteen ovat esimerkkejä. Viime vuoteen verrattuna esimerkiksi kunnille tulee nyt lisää rahaa noin 700 miljoonaa euroa. Siitä huolimatta monissa kunnissa talous tiukalla ja rakenteellisia uudistuksia on syytä jatkaa ja palveluita kehittää tulevaisuudessakin. Olen kuitenkin sitä mieltä, että väestön ikärakenteen muutokseen vastaaminen vaatii myös muita toimia ja näissä valtiolla iso rooli. Niitäkin varmasti tulee.

Ensi vuoden budjetti vahvistaa kuntataloutta ja edistää kuntien uudistamistyötä varsin merkittävästi. Asia toki sellainen missä helppo sanoa, että ei riitä. Mutta kun vertaa edellisen hallituksen satsauksiin niin panostukset aivan omaa luokkaa. Kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin tulee 20 milj. euroa mikä on neljänneksen enemmän kuin viime vuonna. Kuntien yhdistymisavustuksiin ja yhteistoiminnan tukemiseen on nyt varattu yli 320 milj. euroa ja kaiken kaikkiaan ensi vuonna kunnille on tulossa yhteensä 775 miljoonaa euroa lisärahoitusta tähän vuoteen verrattuna. Ehkä kuntatalouden kannalta merkittävintä on se, että kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus samoin kuin valtionosuuksien indeksitarkistukset toteutetaan täysimääräisinä heti huomisesta eli vuoden 2008 alusta alkaen. Edellisen hallituksen ns. pakkolainakäytäntö on siis historiaa Kokoomuksen tultua hallitukseen. Tässä hieman siitä mitä nyt tuleman pitää.

Rehellisyyden nimissä on syytä listata ne myäös ne vaikutukset mitkä tulevat ns. menopuolellemme. Sähkönhinta nousee verotuksen myötä ja myös polttoaineverot nousevat. Vaikutukset vuodessa bensa-autoissa noin 56 euroa ja dieselautolla ajaville vuositasolla noin 52 euroa. Siis vuodessa tämä vaikutus. Sähköveron korotus nostaa vuosikuluja kerrostalossa vain vaivaisen vajaan kolme euroa vuodessa ja omakotitalossa joka lämpiää sähköllä lasku on vuodessa yhteensä noin 28 euroa. Öljylämmitteiseen taloon lisälaskua tulee vuodessa noin 33 euroa eli vajaa 3 euroa kuukaudessa. Mitäs vielä? Niin viinavero kiristyy hieman. 15 prosentin korotus väkeviin ja kymmenen mietoihin. Arjessa vaikutus viinipulossa parikymmentä senttiä ja halvemmassa viinapullossa noin 1,5 euroa ja olutpulloon tulee veronkiristyksen myötä lisää viitisen senttiä. Eli loppujen lopuksi ei aivan mahtavan suuria muutoksia, mutta vaikutusta kumminkin. Rehellistä katsoa aina palapeliä kummaltakin puolelta, mutta jos tuota energiaverotuksen muutosta nyt vertaa esimerkiksi eläkkeisiin niin vajaan kuukauden korotus hukkuu kansaneläkkeen korotuksesta siihen. Asiakasmaksuja myös korotetaan, mutta vain niin, että ne vastaavat jälleen vuoden 2002 tasoa. Tämä varmasti kaikkien mielestä perusteltua. On syytä huolehtia, että tulot ja menot ja niiden korotukset seuraavat toisia paremmin kuin ennen. Tuo opintorahan korotuksen pihtaaminen hyvä merkki siitä mikä ei saa enää toistua. 15 vuoden odotuksessa elinkustannukset nousivat 20 prosenttia, mutta opintorahaa ei katsottu tarpeelliseksi korottaa??? Nyt katsotaan ja tehdäänkin se.

Nyt kuitenkin sitä uutta vuotta odottamaan ja vastaanottamaa. Hieman ulkoilemaan ja illalla hyvää illallispöytää ystävien kanssa Ravintola Gastroon. Hyvää loppuvuotta ja kiitos tästä teille kaikille ja vielä parempaa uuttaa vuotta toivottaen itsekullekin. Tästä on hyvä jatkaa.

Kommentit