Meillä Lopen Kormussa toimiva, omakotitalojen kattoremontteihin erikoistunut Järki-Saneeraus Oy, Eerik Säkkisen 2013 perustama yritys, palkittiin viikonloppuna valtakunnallisessa yrittäjägaalassa Vuoden Nuori Yrittäjä -palkinnolla.
Upea arvokas tunnustus ja erityisen hienolta se tuntui, kun Eerik oli nimenomaan se ensimmäinen, joka uskoi meidän Kormun Silmänkannon alueeseen. Eerik toi yrityksensä Järki-Saneerauksen tänne meille kasvamaan ja hyvinhän se täällä on pärjännyt. Ja Järki-Saneerauksen imussa alueelle on nyt jo tullut Nousiaisen kuljetusliike ja myös Suomen Rengaskierrätys on aloittamassa omien toimitilojensa rakentamista. Silmänkannosta onkin Eerik avaamalla tiellä muodostumassa seutukuntamme tärkeä yritys- ja työpaikka-alue isojen teiden risteysalueella.
Valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla nyt palkittu Järki-Saneeraus työllistää nyt jo reilut 80 henkeä. Ja Lopelle uusiin toimitiloihin muuttamisen myötä yrityksen tuottavuus on pyritty pitämään hyvänä ja tasaisena tehokkailla toimintamalleilla ja ahkeralla työntekemisellä jo ensimmäisiltä katoilta lähtien.
Eerik totesikin viikonloppuna, että ”Meillä on ollut onni saada työntekijöitä luontaisen kysynnän kautta. Puskaradio näyttää toimineen. Myynnissä ja asennuksessa olemme toteuttaneet suoritepohjaista palkkausta. Se on ollut selkeästi motivoiva tekijä ja näkyy asiakkaalle hyvänä lopputuloksena.”
Yritys on tehnyt kasvua myös korona-aikana, vaikka se hieman leikkasikin tavoitteita. Tulevalle tilikaudelle Säkkinen enteilee kasvuloikkaa 20 miljoonaan euroon nykyisestä 14 miljoonasta. Ne on muuten isoja lukuja ja työpaikkojen määrä siis vain kasvaa. Ja kasvua yritys hakee myös kattojen alta. Järki-Saneeraus aloittaa lähiaikoina valmistaa ja markkinoimaan myös talojen teräsverhouksia ensimmäisenä valmistajana Pohjoismaissa. Kyse on ulkoverhousprofiilista, joka muistuttaa täysin puupaneelia.
Järki-Saneerauksen uusi tehdas Silmänkannossa alkaakin käydä uusien suunnitelmien varjossa ahtaaksi, joten naapuritontille ollaan rakentamassa uutta tuotantohallia. Paraikaa uudistammekin alueen kaavaa niin, että alue palvelee entistä paremmin yrityksiä ja niiden kasvua. Risteysalueen muutoksia ei tarvita ja näin saamme siis Silmänkantoon lisää tilaa yritystoiminnalle.
Mutta vielä kerran onnea Järki-Saneeraus ja Eerik! Olemme Lopella superylpeitä menestyksestänne. Ei siis yhtään perisuomalaisittain kateellisia! 🙂
Vuoden nuori yrittäjä –palkinto jaettiin siis viikonloppuna Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä 25.9. Jyväskylässä. Kilpailun kolmesta finalistista palkittiin myös Vertia Oy:n perustajat Topi Jokinen ja Heikki Jussila Helsingistä sekä Irina Nurmi Smooth it Oy:stä Turusta.
Tänään Lopella hyvissä tunnelmissa siis pääsimme viettämään illan kunnanvaltuustoa. Me nostimme omassa Kokoomuksen valtuustoryhmässä myös maljat Eerikille. Eerik on siis mukana myös meidän Lopen Kokoomuksen toiminnassa ja myös meidän valtuustoryhmässä, sivistyslautakunnassa ja myös uudessa Elinkeinoasioiden neuvottelukunnassa. Saamme olla tästäkin enemmän kuin tyytyväisiä, että kasvavan ja menestyvän yrityksen yritysjohtaja ja tekijä haluaa ja pystyy antamaan myös aikaansa ja ennen muuta osaamistaan kotikunnankin kehittämiseen.
Tänään valtuustossa jätettiin myös valtuustoaloite Kaisa Ketosen ja koko Läyliäisten alueen valtuutettujen johdolla skeittipuiston rakentamiseksi Läykkään 2023. Annoin itse tuen hankkeelle. Läyliäisiin hyvä saada myös investointeja ja liikunnan infraa ja tätä nuoret ovat odottaneet ja toivoneet. Hanke siis tehtäisiin vuonna 2023, jos aloite etenee suunnitellusti. Ensi vuonna meillä jo päätettyinä tehtävänä mm. Läyliäisten paloasema ja Lopen uusi Urheiluhalli. Näiden molempien rakentaminen alkaa jo tämän vuoden puolella. Ja ensi vuonna on myös välttämätöntä saada uudet ajanmukaiset vanhustenhoidon tilat vanhentuneen Eedilän tilalle. Katsotaan löytyykö ratkaisu jonkun vanhustenhoitoa tarjoavan toimijan kanssa yhteishankkeena vai pitääkö investointi tehdä vielä kunnan omana ennen aluehallinnon ja soten tuloa 2023.
Yrittäjä Eerik Säkkinen viikonloppuna valtakunnallisessa yrittäjägaalassa ja juuri palkittuna vuoden Nuorena yrittäjänä.
Jaana ja Jarmo Laukkanen onnittelemassa Eerikiä. Jarmo toimii Lopen Yrittäjien puheenjohtajana, mutta myös Lopen Kokoomuksen varapuheenjohtajana ja Lopen kunnanhallituksessa.
Aamu tai oikeastaan viikko alkoi kuitenkin jo Hämeenlinnasta. Uusi maakuntahallitus kokoontui siellä. Isoja asioita myös Hämeen näkökulmasta tulossa eikä pienimpänä tämä sote-aluehallinto. Mutta myös raideinvestoinnit ja monet muut isot kysymykset odottavat vielä ratkaisuaan.
Mutta kyllähän katse tänään oli myös EU:ssa ja Saksassa. Eiliset Saksan liittopäivävaalit olivat poikkeukselliset siinä mielessä, että kyseessä oli Merkelin 16 vuoden kanslerikauden päätös. Sinä aikana Merkelin puolueen CDU:n ja sen bayerilaisen sisarpuolueen CSU:n muodostama unioni on ollut vaaleissa murskaavan ylivoimainen, varsinkin 2010-luvulla. Tästä syystä vaalit ovat näyttäytyneet monille saksalaisille korostetusti kanslerivaalina, eikä niinkään politiikan suurena linjavaalina. Siksi kansleriehokkaiden kanslerikelpoisuudesta onkin puhuttu paljon. Kahden suurimman puolueen – konservatiivisen CDU/CSU:n sekä sosiaalidemokraattisen SPD:n – kansleriehdokkaat Armin Laschet (CDU/CSU) ja Olaf Scholz (SPD) ovat avoimesti puhuneet jatkuvuuden puolesta ja he ovat molemmat esiintyneet Merkelin perinnön jatkajina.
Vaalien alla puolueiden kannatuslukemat vaihtelivat voimakkaasti ja viimeiset kolme kuukautta ovat Saksan politiikassa olleet todellista politiikan vuoristorataa. Kesällä vihreät nousivat kyselyissä jo kristillisdemokraattien rinnalle, virhemarginaalien sisällä jopa ohi kansleripuolueen. Vielä keväällä kohti vaalitappiota ajanut SPD nosti kannatustaan vaalipäivän lähestyessä, kun samalla CDU/CSU:n johto suli pois. Vaaliasetelmat joka tapauksessa osoittivat, että kolmen kärki koostuisi CDU/CSU:sta, SPD:stä ja Vihreistä.
Valtuusto valitsi Lopen kunnan perusturvajohtajan virkaan sosionomi ylempi AMK Anitta Leinosen. Leinonen on hakemukseen, koulutukseen, työkokemukseen ja haastatteluun pohjautuvan arvioinnin perusteella tehtävään hyvin soveltuva. Anitta Leinosen mahdollisen kieltäytymisen varalle valtuusto valitsi ensimmäiselle varasijalle terveystieteiden maisteri Anne Hintsalan. Valtuusto valitsi Lopen kunnan sivistysjohtajan virkaan yhteiskuntatieteiden maisteri Anne Haakanan. Anne Haakana on niin ikään hakemuksen, koulutuksen, pitkän sivistysjohtajan työkokemuksen ja haastatteluihin perustuvan kokonaisarvion perusteella parhaiten tehtävään soveltuva.
Keskeisiä vaaliteemoja Saksassa olivat sosiaalinen oikeudenmukaisuus (eriarvoisuus, asumisen hinta, laki mahdollisesta minimipalkasta, velkajarru), ilmastonmuutos, pandemia (ml. kannustintoimet rokotekattavuuden nostamiseksi) ja digitalisaatio (ml. laajakaista, mobiiliverkko, koulujen digiopetus). Sen sijaan muuttoliike, ulkopolitiikka tai EU-politiikka eivät nousseet Saksan vaaleissa nyt kovinkaan olennaisiksi vaaliteemoiksi vaan jäivät jopa marginaaliseen rooliin. Tämä johtui osittain varmasti siitä, että Saksan EU-linjasta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan teemoista vallitsee melko yhtenäinen näkemys isojen puolueiden välillä.
Kisa kärkipaikasta oli lopulta käytännössä lopulta eilen kahden kauppa CDU/CSU:n ja SPD:n välillä, Vihreiden ollessa selvästi kolmansia, mutta myös selvästi takana. Ovensuukyselyistä lähtien kisa oli ollut ennätyksellisen tasainen, kun alustavissa kyselyissä CDU/CSU ja SPD ovat olleet nokikkain 24-26% välillä ja ensimmäinen ovensuukysely antoi tulokseksi tasan 25 % molemmille. Äänestysprosentti sunnuntain vaaleissa oli korkea 76,6. Vaalituloksen laskeminen kesti poikkeuksellisen kauan, sillä postiääniä oli ennätyksellisen suuri määrä ja niiden laskeminen oli hidasta.
Vaalituloksellaan 24,1 % CDU/CSU:lla on sylissään käytännössä katastrofi ja vaalien voittajiin kuuluvat puolestaan SPD ja Vihreät. Joskus lähes 40 prosentin kannatuslukemia lähennellyt CDU/CSU joutuu nyt nöyrtymään historiansa huonoimpaan vaalitulokseen. Merkelin perintö sai siis viime hetkillä kolhun. CDU/CSU kannatus putosi peräti 8,8 %-yksikköä. Ja CDU/CSU menetti eniten ääniään juuri SPD:lle. Illalla arvioitiin vuodon olleen jopa noin noin 1,4 miljoonaa ääntä ja Vihreille noin 830 000 ääntä sekä FDP:lle 470 000 ääntä. Tämä kertonee osittain myös siitä, miten SPD:n Scholzia pidettiin Laschetia parempana ehdokkaana Merkelin seuraajaksi.
SPD:n kannatus näissä vaaleissa oli 25,7 %, missä nousua 5,3 prosenttiyksikköä. SPD:n kansleriehdokas Olaf Scholz totesikin jo eilen, että ”Saksan kansa haluaa, että uusi kansleri on Olaf Scholz”.
Mutta johtopäätöksenä voisi ainakin vielä todeta, että SPD on nyt Saksan liittopäivien suurin puolue. Vaalitulos on kuitenkin äärimmäisen tiukka, mikä tarkoittaa vähintäänkin sitä, että Saksa hallitusneuvotteluista on tulossa pitkät ja vaikeat. Kenestä tulee uusi liittokansleri ja millaisen hallituspohjan kanssa on kyllä edelleen ainakin aika iso kysymysmerkki.
Tässä vaiheessa vaalituloksen yksi keskeinen seuraus on kuitenkin poliittisen kulttuurin muutos eli Saksan siirtyminen kahden puolueen enemmistöhallituksista vähintään kolmen puolueen enemmistöhallituksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa perinteisen kahden suuren puolueen aikakauden päättymistä ja sitä, että Saksa siirtyy lähemmäs monipuoluemaata erilaisine hallituskoalitiovaihtoehtoineen. Saksakaan ei siis ole enää immuuni muuallakin Euroopassa tapahtuvalle pirstaloitumiskehitykselle. Pienempien puolueiden, kuten FDP ja Vihreät poliittinen painoarvo kasvaa, sillä ne saattavat muodostaa ns. kuninkaantekijän lopullisten koalitioiden kokoonpanon osalta. Tämä tarkoittaakin, että ensimmäiset muutokset Saksassa vaalien myötä näkyvät kotimaan politiikassa, eivätkä niinkään Saksan kansainvälisessä toiminnassa.
Vaalituloksen myötä Saksan politiikassa tuskin tapahtuu suuria linjamuutoksia. Uudesta hallituksesta ei tule EU:lle suunnannäyttäjää talouspolitiikassa, ilmastopolitiikassa tai kauppapolitiikassa, sillä koalitioiden yhteiset nimittäjät ovat vähissä ja monipuoluehallitus ei tuone joustavuutta uusien avausten suhteen. Saksan hallitusneuvottelujen venymisellä voi kuitenkin olla vaikutuksia esimerkiksi siihen, milloin koronapandemian vuoksi viivästynyt EU:n taloussääntöjen uudistustyö, kuten velkatasot ja julkisen talouden alijäämät, päästään aloittamaan. Suhteessa Venäjään, EU:hun tai talouspolitiikkaan kuten velkakuriin ja vastuullisuuteen ei Scholz eikä Laschetkaan olennaisin osin eroa Merkelistä.
Suomen ja Saksan suhteissa ei odotettavissa vaalien myötä merkittäviä muutoksia. Saksa on Euroopan unionissa keskeinen vaikuttaja ja Euroopan suurin kansantalouden maa. Lisäksi Saksa on Suomen suurin kauppakumppani. Maamme viennistä noin 60 prosenttia menee Euroopan unionin alueelle, ja siitä ison osan muodostaa Saksaan kohdistuva vienti – lähes 14 prosenttia Suomen viennistä kohdistuu Saksaan ja tuonnistakin lähes 16 prosenttia. Lisäksi Suomea ja Saksaa yhdistää pyrkimys Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamiseksi. Kahdenväliset suhteet ovat siis hyvällä pohjalla riippumatta siitä, kuka on Saksan seuraava liittokansleri ja mitkä puolueet istuvat hallituksessa.
Tässä hieman nyt analyysia Saksan vaalien tilanteesta. Katsotaan mitä tuleman pitää. Huomenna eduskuntaan ja ensi vuoden talousarvion lähetekeskustelu.