Lopen ja Janakkalan Kesijärveen laskevan Nummistenjoen jokivarressa on ollut myllytoimintaa vuosisatojen ajan. Toiminta päättyi 1960-luvulla, ja alueella on säilynyt vain kivirakenteinen pato.
Ennallistettu Nummistenjoen myllykoski.
Vanha pato oli mylly- ja ohijuoksutusaukolla varustettu kivipato. Rakenne oli tehty sekä lohkokivillä että luonnonkivillä, lisäksi padossa oli ollut betonista valettuja myöhemmin tehtyjä osia. Alkuperäinen padotuskorkeus on ollut noin 2 m. Pato on aikoinaan rakennettu paikalla olleen kosken alaosaan. Pato oli erittäin huonokuntoinen. Se oli jo osin luhistunut ja kokonaisuudessaankin luhistumisvaarassa. Murtuessaan pato olisi aiheuttanut äkillisen muutoksen jokiuoman virtaamissa ja vedenpinnan korkeuden laskun pitkälti ylävirtaan ja vienyt pohjamateriaalia mennessään Kesijärveen. Pato olihuonokuntoisuudestaan huolimatta vaelluseste kaloille ja muille vesieliöille.
Patoa ja myllytoimintaa koskevaa vesioikeudellista lupaa ei löytynyt arkistoista etsinnöistä huolimatta. Ecoriver Oy laati Pohjois-Savon ELY-keskuksen Kalatalouspalveluiden tilaamana padon muutos- ja uoman kunnostussuunnitelman vuonna 2024.
Hanke valmistui syyskuun alussa
Muutostyössä purettiin vanhan padon kivi- ja betonirakenteet, tyhjennettiin padon yläpuolelle kertynyt sedimentti, rakennettiin uusi joen alajuoksun vedenpinnan korkeutta määräävä pohjakynnys sekä kivettiin ja soraistettiin jokiuomaa siten, että siitä saatiin riittävän loivapiirteinen ja kalojen liikkumisen ja ylösnousun mahdollistava.
Työt toteutti Lopen maa- ja verirakenne, ja työmaata ohjasi Hämeen kalatalouskeskus. Urakoinnin tilaajana toimi Vanajavesikeskus. Rahoitus hankkeelle saatiin eduskunnanvaltiovarainvaliokunnalta ns. erillisrahoituksena, jota hallinnoi Pohjois-Savon ELY-keskus, nyk. Itä-Suomen elinvoimakeskus. Hankkeen rahoituksen neuvotteluvastaavana toimi kansanedustaja Timo Heinonen.
Koski ennen ennallistamistyön aloitusta.
Nummistenmyllyn jokiuoma on jatkossa luontokohde, joka ei ole avoinna yleisölle
Pato ja Nummistenjoen vesialue padosta 80 m ylävirtaan ja 65 m alavirtaan kuuluvat yksityiskiinteistöön. Kiinteistön omistajat suostuivat vanhan padon ja padotuksen purkuun sekä uoman kunnostukseen kiinteistönsä alueella sillä ehdolla. että jokiuoman kunnostuskohteesta ei tule jatkossakaan yleisölle avointa tutustumis- kalastus- tai virkistyskohdetta, sillä padon lähiympäristö kuuluu kiinteistön pihapiiriin. Alueen lähimaasto ja uoman penkat ovat louhikkoisia, eikä alueella ole yleisön turvallista liikkua. Kunnostettu alue saa jäädä mahdollisimman häiriöttömäksi luonnoneläinten kotiutumiselle.
Patomuutos mahdollistaa jatkossa joessa elävien kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumisen Kesijärvestä ylävirtaan vanhan patoalueen ohi. Jokiuomaa kunnostettaessa pyrittiin myös siihen, että alueelta löytyy jatkossa kutu- ja poikasalueeksi soveltuvia pohja-alueita myöskin taimenelle.