Suomi liikkeelle!
Se on uuden pääministeri Petteri Orpon keskustaoikeistolaisen hallituksen kärkihanke. Tavoitteenamme on Suomi liikkeelle -ohjelmalla puuttua vähäiseen liikuntaan. Niin kuin usein olen todennut niin lopulta liike on lääke. Se on lääke moneen kropasta aina päähän asti.
Alkavalla hallituskaudella ei juuri rahaa ole jaettavaksi. Edellinen pääministeri Sanna Marinin hallitus käytti jokaisen roposen ja vieläpä lähes 50 miljardia lisävelkarahaa kaudellaan. Vasemmistohallitus keskustan tuella nimittäin teki kautensa aluksi vuonna 2019 arvovalinnan, että maamme voi velkaantua ja velkarahaa voidaan käyttää lähes surutta. Näin Marinin hallitus tekikin. No, se on nyt onneksi ollutta ja mennyttä. Tästä kaudesta perintönä on massiiviseksi noin 150 miljardiin paisunut valtionvelkataakka, sen miljardiluokan vuotuiset korkomenot, kriisiytynyt vanhustenhoito ja pahentunut hoitajapula, laskeneet lasten ja nuorten oppimistulokset ja esimerkkinä vielä mainittakoon ennätyssuureksi kasvanut liikenneverkkomme tiestön korjausvelka. Rahan jakaminen ja holtiton käyttäminen ei siis parantanut tilannetta tai korjannut ongelmia. Lopputulos on siis monessa heidän vahtivuoronsa alkua pahempi. Vanhasta ennen keskustalaisiakin ohjanneesta opista ei siis pidetty kiinni: Talo, kun piti ennen vanhaan aina antaa seuraavalle polvelle paremmassa kunnossa kuin saadessa oli ollut. Nyt perintö oli pelkkää velkaa.
Mutta katsotaan eteenpäin. Jaettavaa rahaa ei ole nyt juurikaan ole. Konkurssipesä pitää laittaa kuntoon ja se vaatii toimia kaikilla sektoreilla. Säästöjä tulee kohdistumaan moneen. Mutta tämä on tehtävä, jotta maamme holtiton velkaantuminen ja velaksi eläminen saadaan loppumaan.
Joitain tarkkoja kohdennuksia kuitenkin haluamme tehdä lisärahallakin. Ja niistä yksi on tämä liikunnan lisääminen. Haluamme saada suomalaiset liikkeelle ja puuttua meistä jokaisen vähäisen liikunnan aiheuttamiin ongelmiin ja lisätä liikunnan määrää kaikissa ikäryhmissä.
Lisäämme siis myös rahaa liikkeen lisäämiseksi. Vuotuinen lisäpanostus liikunnallisen elämäntavan edistämiseen on merkittävä 20 miljoonaa euroa.
Toimia haluamme nähdä laajasti yhteiskunnassamme. Muistan, kun aikanaan opettajaopiskelijakollegani Titta Helenius teki gradun koulupihoista. Titan johdolla ymmärsin itse miten iso merkitys hyvällä pihalla on viihtymiseen, mutta myös liikkeeseen. Olen tätä Titan opetusta vienyt vuosia eteenpäin kysyen usein, että ”Miksi koulun läheltä parhaat paikat varataan yleensä opettajien ja muiden parkkipaikoiksi?” ja nostanut esimerkkinä esille Riihimäen Harjunrinteen koulun pihan mikä sai myös yläkoululaiset liikkumaan. Ja se tapahtuu siinä iässä usein ns. huomaamatta. Tehdään siis pihoja missä on koriskoreja, skeittipaikkoja jne. Sellaista missä liike lähtee kuin huomaamatta liikkeelle. Nyt uuden hallitusohjelman kautta haluamme tätä Titankin oppia viedä eteenpäin hyvistä koulupihoista ja kannustamme kuntia ja kaupunkeja rakentamaan koulujen, mutta myös jo päiväkotien pihoista monipuolisia lähiliikuntapaikkoja. Tulemme tätä liikettä vauhdittaaksemme myös kirjaamaan perusopetuslakiin liikunnallisen elämäntavan edistämisen. Tämän myötä haluamme etsiä keinoja lisätä koulupäivän jälkeistä liikuntaa. Tässä yhtenä kokeilemme mm. harrastesetelin toimivuutta.
Pelkästään ihan vapaaehtoisuuden varaan emme tätä kaikkea rakenna. Meillä on halu myös lisätä liikunta jokaviikkoiseksi oppiaineeksi lukioon ja ammattikouluihin. Jo ennen toisenasteen ja peruskoulunkin opintoja olemme tekemässä toimia liikunnan lisäämiseksi. Jotkut ovat naureskelleet päätöksellemme lisätä esimerkiksi pallo äitiyspakkaukseen, mutta ei kannata. Jo sieltä ne ensimmäiset liikkeet lähtevät ja jatkossa olemme lisäämässä myös perheliikuntaneuvontaa neuvoloihimme.
Lapsuuden ja nuoruuden jälkeen Suomi liikkeelle -ohjelmassa selvitämme mm. työterveyshuollon kanssa yhteistyössä vaikuttavimpia toimia edistää työntekijöiden fyysistä aktiivisuutta. Esimerkkejä on olemassa omia Abloyn ikämestariohjelmasta lähtien ja Pekka Niskan leuanvetohaasteisiin ja niiden tuomiin kuntobonuksiin. Etsitään parhaat keinot ja otetaan niitä yhdessä laajemmin käyttöön.
Ikääntyneiden toimintakyvyn vahvistamiseksi toteutamme Sitran esittämän 75+ kotitalousvähennyksen missä 75 vuotta täyttäneille tulee oma verovähennysoikeus helpottamaan mm. kuntoutus- ja myös liikuntapalveluiden hankkimista.
Ja osana tätä kaikkea tulemme arvioimaan kunnissa ja hyvinvointialueilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen suunnatun rahoituksen kohdentumista. Katsotaan mitä laitetuilla euroilla saadaan aikaan ja mitä voisi saada enemmän.
Ja olen myös äärimmäisen iloinen siitä, että nyt hallituksessa on oma ministeri tälle kokonaisuudelle. Ministeritehtävässä ja nimikkeessä toimenkuva tulee selväksi: liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri. Tätä pestiä tulevat hoitamaan Rkp ja kristillisdemokraatit vuoroin eli molemmat puolikkaan kauden eli kahden vuoden ajan.
Tässä vielä kokonaisuutena hallitusohjelmamme:
Suomi liikkeelle -ohjelma
Tavoite
Hallituksen tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tämän toteutumiseksi laaditaan liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollinen ohjelma.
Tilannekuva
Liikunnalla ja fyysisellä aktiivisuudella on keskeinen merkitys ihmisten kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Riittävä liikunta kehittää motorisia taitoja ja parantaa hyvinvointia. Liikkuminen auttaa oppimaan ja pitää yllä hyvää mielenterveyttä. Liikkuminen ylläpitää työkykyä sekä vahvistaa kriisinkestävyyttä. Myös mielenterveyden hoidossa liikunnalla on merkitystä. Hyvä toimintakyky on edellytys vanhusten hyvälle voinnille ja kotona asumiselle.
Liikkumattomuus on suuri haaste kaikissa länsimaissa. Liian monen suomalaisten hyvinvointia uhkaa liikkumattomuus, joka johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen. Lapsista ja nuorista vain joka kolmas sekä aikuisista joka neljäs liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Noin 40 prosentilla oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka vaikeuttaa arjessa jaksamista. Liian vähäinen liikkuminen on uhka opiskelukunnolle, työssä jaksamiselle, maanpuolustuskyvylle sekä yleiselle hyvinvoinnille. Liikkumattomuus on myös kansantaloudellinen ongelma. Vuosien varrella on toteutettu erilaisia ohjelmia ja toimenpiteitä, mutta kehityssuunnan kääntäminen vaatii kokonaisvaltaista ja hallinnonrajat ylittävää lähestymistapaa.
Tutkimusnäyttö fyysisen aktiivisuuden terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä lisäävistä vaikutuksista on kiistaton. Lisäämällä liikkumista voidaan parantaa hyvinvointia ja pienentää yhteiskunnalle koituvia kuluja. Eniten tarvetta lisätä liikettä on henkilöillä, joiden toimintakyky on heikoin.
Yleiset periaatteet
Liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollinen ohjelma on valtioneuvostotasoinen ja sen toimeenpanoa ja seurantaa varten perustetaan ministerityöryhmä. Ohjelman toimeenpanoon osoitetaan päätoiminen sihteeristö ja sen viestintään varataan resursseja. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti ja vaikuttavimmat toimintamallit vakiinnutetaan.
Ohjelmassa huomioidaan toimenpiteiden pitkäjänteisyys. Ohjelmassa tunnistetaan kunkin hallinnonalan osalta ihmisten fyysisen aktiivisuuden kannalta olennaiset muutostarpeet niin toimintatavoissa, rakenteissa kuin ajattelussakin. Arkiliikunnan vähentyminen on kasvava ongelma. Ohjelmassa etsitään ratkaisuja arjessa tapahtuvan liikkumisen lisäämiseksi. Hyödynnetään digitalisaation mahdollisuuksia liikunnallisen elämäntavan edistämisessä.
Ohjelmaa toimeenpannaan laajassa yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden, kuten ministeriöiden, yritysten, työmarkkinajärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan ja median, kesken. Ohjelmassa hyödynnetään parhaat kansainväliset käytännöt liikunnan lisäämiseksi.
Ministeriöt valmistelevat ja toimeenpanevat liikkumista ja toimintakykyä parantavat toimenpiteet ja valitsevat niille mittarit. Valtion liikuntaneuvoston, liikunnan poikkihallinnollisen virkamiestyöryhmän (LIPOKO) työtä sekä kansalaisjärjestöjen ja urheiluseurojen asiantuntemusta hyödynnetään valmistelussa.
Ohjelman toimenpiteitä
Hallitus toteuttaa ohjelmaa muun muassa seuraavin toimenpitein:
1. Vahvistetaan liikuntaosaamista eri koulutusaloilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kasvatusaloilla.
2. Liikunnan ja terveyden edistäminen huomioidaan poikkihallinnollisesti kuntien ja hyvinvointialueiden strategioissa. Vahvistetaan elintapaohjausta ja liikuntaneuvontaa kunnissa ja hyvinvointialueilla hyödyntäen samalla terveysteknologian mahdollisuuksia. Arvioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tarkoitetun rahoituksen kohdentumista kunnissa ja hyvinvointialueilla.
3. Tuetaan perheiden liikunnan edistämistä. Sisällytetään pallo äitiyspakkaukseen ja lisätään neuvoloihin perheliikuntaneuvontaa.
4. Kannustetaan kuntia kehittämään päiväkotien ja koulujen pihoja monipuolisiksi lähiliikuntapaikoiksi. Kannustetaan kuntia mahdollistamaan tilojensa käyttö nykyistä laajemmin eri opiskelijajärjestöjen
urheilutoiminnassa.
5. Vahvistetaan päiväkoti- ja koulupäivien sekä koulumatkojen liikunnallistamista sekä koulupäivien yhteydessä tapahtuvaa harrastamista.
6. Lisätään perusopetuslakiin liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Tuetaan kasvatuksen ja opetuksen henkilöstöä työssään levittämällä toimivimpia käytäntöjä. Kannustetaan kuntia laajentamaan Liikkuvat-ohjelma kaikkiin päiväkoteihin ja kouluihin.
7. Kokeillaan koulupäivän jälkeisen liikunnan harrastamisen erilaisia toteutustapoja, kuten harrasteseteliä. Tulosten perusteella toimivimmat käytännöt vakiinnutetaan osaksi Suomen harrastamisen mallia.
8. Peruskoulun laajojen terveystarkastusten yhteydessä annetaan henkilökohtaista liikuntaneuvontaa ja -ohjausta oppilaan MOVE!-tulosten perusteella.
9. Selvitetään toisen asteen koulutuksessa liikunnan lisäämistä jokaviikkoiseksi oppiaineeksi. Edistetään kaikkien korkeakoulujen hakeutumista Liikkuva opiskelu -ohjelmaan.
10. Liikunnan ja toimintakyvyn edistäminen lisätään osaksi kutsuntojen sisältöä.
11. Työssä jaksamista tuetaan ottamalla liikkuminen keskeiseksi osaksi työkyvyn ja työelämän kehittämistä. Selvitetään työnantajien vaikuttavimmat keinot edistää työntekijöiden fyysistä aktiivisuutta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
12. Päivitetään kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Erityisesti turvallisiin koulureitteihin sekä liikuntamahdollisuuksien lisäämiseen kiinnitetään huomiota. Maankäytön lainsäädäntöä uudistettaessa huomioidaan liikkumisen edistäminen. Osana MAL-sopimusmenettelyä edistetään kävelyä ja pyöräilyä.
13. Edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontomatkailua. Uudistetaan ulkoilulaki huomioiden omaisuuden suoja. Tunnistetaan muun muassa metsästyksen, erätoiminnan sekä lemmikkieläinten merkitys liikunnan lisäämisessä.
14. Selvitetään ja arvioidaan mahdollisuuksia liikunnan tukemiseen verotuksen keinoin. Selkiytetään liikunta-alan toimijoiden arvonlisäverokohtelua liikkumiseen kannustavaksi.
15. Edistetään vanhusten toimintakykyä ja ehkäistään kaatumisia. Selvitetään mahdollisuus taata subjektiivinen ulkoiluoikeus ikääntyneille. Otetaan käyttöön Sitran esittämä kotitalousvähennys, jolla edistetään yli 75-vuotiaiden toimintakykyä ja kotona pärjäämisen edellytyksiä liikunta- ja kuntoutuspalveluiden hankkimista helpottamalla.
16. Tunnistetaan liikunta-alan yrittäjien mahdollisuudet toimia osana palvelutuotantoa.
……
Kursivoitu osuus siis suoraa lainausta pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmasta. Laitetaan Suomi liikkeelle ja kuntoon.