Taisteluosasto Loimun sotilaat, ”Jääkärirykmentti”, nosti Suomen lipun salkoon kolmen valtakunnan rajapyykille 27.4.1945. Talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan kovat vuodet olivat tulleet päätökseen.
Myöhemmin tästä sotatoimet päättäneestä päivästä – huhtikuun 27. päivästä – tuli myös arvokas Veteraanipäivä ja tänään minulla oli kunnia saada viettää tätä juhlapäivää juuri tällä samalla paikalla, missä vapaan Suomen lippu liehui sotavuosien jälkeen jälleen merkiksi itsenäisyydestämme.
Lapin sodan päättyessä 27.4.1945 Suomen lipun rajapyykille nostivat kapteeni Mauri Valkosen johtamat miehet aamuyöllä. Alue oli ennen tätä varmistettu miinavapaaksi. Tämä hetki ikuistettiin myös historialliseen kuvaan. Ja hetki 
symboloi sodan päättymistä ja rauhan alkua. Kuvasta muodostuikin yksi maamme historian tunnetuimmista suomalaisista sotahistoriallisista kuvista.
Historia kertoo kuinka ”Käsivarren suunnan taisteluissa vastuullisena joukkona toimi Jalkaväkirykmentti, mistä koottiin myös Mannerheim-ristin ritarin, everstiluutnantti Kalervo Loimun johtoon ”Taisteluosasto Loimu”. Sen tehtävä oli varmistaa viimeisenkin saksalaissotilaan poistuminen Käsivarren alueelta. Saksalaisen 6. vuoristodivisioonan joukot olivat ryhmittyneet alueelle laajasti puolustusasemiin ja lopulta juuri huhtikuun 27. päivänä 1945 klo 13.30 Osasto Loimu sai varmistettua, että viimeisetkin saksalaiset olivat vetäytyneet Norjan puolelle”.
Tämä Kolmen valtakunnan rajapyykki (Treriksröset) on Suomen, Ruotsin ja Norjan rajojen kohtaamispaikka Kilpisjärvellä, Mallan luonnonpuistossa. Rajapiste on vanhalla Norjan ja Ruotsin rajalla, joka perustuu Strömstadin vuoden 1751 sopimukseen ja sitten, kun Ruotsin ja Suomen raja määriteltiin vuonna 1809 Haminan rauhassa kulkevaksi juuri ”Kilpisjärven ohi Norjaan” (ruots. förbi … Kilpisjaure ända til Norrige), syntyi kolmen valtion rajapiste. Nyt tämä kolmen valtakunnan rajapyykki on maailman pohjoisin kolmen eri valtion rajapiste ja betoninen, keltainen monumentti sijaitsee keskellä Koltapahtajärveä. Luin, että nykyinen rajamerkki on rakennettu vuonna 1926 kevätjäiden turmeleman alkuperäisen rajamerkin tilalle. Nykyinen rajamerkki on betonista ja sen päällä olevaan sydänkiveen on merkitty keskeiset vuosiluvut 1897, 1901 ja 1926.
Nykyisin täällä Kolmen valtakunnan rajapyykillä järjestetään vuosittain siis veteraanipäivän juhlallinen lipunnosto. Lipunnostoa kutsutaan Pohjanloimuksi ja sillä muistetaan sotavuosiamme ja niiden suuria uhrauksia ja kunnioitetaan myös koko veteraanisukupolven tekemää työtä.
Tänään 27.4.2026, Veteraanipäivänä, Pohjan Jääkärikilta järjesti yhdessä Jääkäriprikaatin kanssa jälleen perinteisen kansallisen veteraanipäivän tilaisuuden kolmen valtakunnan rajapyykillä. Perinteen juuret ovat siellä kevättalvessa 1945, mutta varsinainen tilaisuus sai alkunsa vuonna 1995, kun Lapin sodan päättymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta. Pohjan Prikaati ja Pohjan Prikaatin Kilta järjestivät tuolloin kansallisen veteraanipäivän juhlan Kilpisjärvellä ja juhlaan osallistui silloin vielä lukuisia Lapin sodan veteraaneja. Kolmen valtakunnan rajapyykillä järjestetty juhlatilaisuus nimettiin Pohjanloimuksi ja siitä lähtien perinne on elänyt ja kunnioittanut 
sotiemme veteraaneja vuosittain.
Kolmen valtakunnan rajapyykillä järjestetty tilaisuus huipentuu vuosittain yhteislauluna laulettuun Veteraanin iltahuutoon. Tämän hienon ja koskettavan perinteen aloitti nyt jo edesmennyt sotaveteraani Armas Ilvo, joka toimi vuosien ajan Veteraanin iltahuudon esilaulajana. Me tulimme tänään paikalle moottorikelkoi, mutta Armas Ilvo hiihti 30 kilometrin matkan rajapyykille suksin aina lähes 90 -vuotiaaksi asti. Täytyy sanoa, että tänään, kun lakin päästäni pois otin ja yhdyin tämän koskettavan laulun sanoihin, niin silmäkulma kyllä kostui.
Kiitos ja kunnia.
Kansallista veteraanipäivää vietetään Suomen sotaveteraanien kunniaksi sekä muistoksi sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta. Päivä on Lapin sodan päättymispäivä, josta tuli viime vuonna siis kuluneeksi tasan 80 vuotta. Tänään 81. vuotta myöhemmin sain kunnia seistä tällä samalla historiallisella paikalla ja voin sanoa, että tätä hetkeä en tule unohtamaan koskaan.
Tänään Veteraanipäivänä 2026, samaan aikaan Mikkelin kaupunki järjesti tämän vuoden kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan Mikael-salissa. Mikkelin pääjuhlan teemana oli ”Yhdessä eteenpäin katsoen – Ett budskap om fred.” Näinä vuosina Veteraanipäivän keskeisenä tavoitteena onkin nimenomaan veteraanien perinnön siirtäminen seuraaville sukupolville.
Vanha roomalainen viisaus, ”Si vis pacem, para bellum” eli ”Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan”. Se on hyvä ohjenuora tänäänkin ja siksi me myös toimimme näin.
Ps. Rajapyykin saa siis vapaasti kiertää, mikäli mukana ei ole tullattavia tavaroita, sillä kaikki kolme rajaa ovat Schengen-alueen sisärajoja. Teinkin tänään oman ennätykseni ja vierailin kolmessa eri maassa minuutin aikana.
……
Nyt kello 14.31 ja hetki oli aikaa hotellihuoneella tännekin kirjoitella. Palaan ehkä vielä illalla, jos ajoissa pääsen takaisin. Nyt päivän muun ohjelma pariin.