Hallitusohjelmassa keväällä 2015 sovimme, että julkinen talous laitetaan nyt kuntoon. Velaksieläminen haluttiin saada loppumaan, talous kasvuun ja maahamme lisää työtä ja työpaikkoja. Samalla sovimme, että kokonaisveroaste ei nouse eikä kenenkään työnverotus kiristy.
Kokonaisuuden osana sovittiin myös siitä, että kuntien taloustilanteen vahvistamiseksi välttämättömänä toimena voidaan kiinteistöveroakin joutua korottamaan. Ensi vuodelle suunniteltu kiinteistöveron korotus oli jo meillä eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa käsittelyssä, kun saimme kuitenkin mieluisan uutisen. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) johtamasta VM:stä kerrottiin, että tarve korotuksella on poistunut.
Esityksessä olisi yleistä eli muiden kuin mm. vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien alarajojen korotettu ylärajojen lisäksi. Valtiovarainministeriöstä saatu tuote tieto kuitenkin kertoi, että kiinteistöveron tuotto on kasvanut pakottavia korotusvaikutuksia enemmän. Veron tuotto kasvoi viime vuonna 45 miljoonalla ja tänä vuonna jo noin 120 milj. eurolla. Nämä lisätuotot ylittävät tavoitellut tuotot reilusti. Näin ollen voitiin katsoa, että hallitusohjelmassa linjatut tavoitteet on jo pitkälle saavutettu koko hallituskauden osalta ja pakkokorotuksista voitiin luopua. Lisäksi sovittiin, että myöhemmin tarkastellaan, onko enää myöskään vuoden 2019 osalta tarpeen tehdä korotuksia.
Kiinteistövero on kuntien vero. Sen vuoksi on tärkeää, että kunnilla on laajemmat mahdollisuudet säädellä tulojaan taloutensa hallitsemiseksi. Näin oli kuitenkin perusteltua, että veroprosenttien vaihteluväliä kasvatetaan ylärajaa korottamalla. Tämä mahdollisuus kunnille jätettiin, mutta pakkokorotuksista luovuttiin. Kunnat ovatkin käyttäneet kiinteistöveroa tekemällä tarvitsemiaan ratkaisuja oman harkintansa ja osin raja-arvonmuutosten mukaan. Vuonna 2017 yleistä kiinteistöveroprosenttia korotti jo 112 kuntaa ja vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia 73 kuntaa. Ensi vuonna hallitus ei siis enää edellytä yhdeltäkään kunnalta kiinteistöveron korotuksia vaan jokainen kunnanvaltuusto tekee loppuvuoden ratkaisunsa oman harkintansa mukaan.
Toivotaan, että kiinteistöveroja voidaan pian myös alentaa niissä kunnissa missä ollaan jouduttu korotuksia tekemään. Korotukset ovat kohdistuneet laajasti kaikkiin kiinteistöjen omistajiin. Korotukset ovat nostaneet myös asumiskustannuksia sekä omistus- että vuokra-asujilla. Asumiskustannukset ovat nousseet keskimääräistä tulokehitystä nopeammin. Myös liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjen verorasitus on kasvanut ja noin neljännes näiden ylläpitokustannuksista on jo nyt kiinteistöveroa.
Maapohjien ja rakennusten arvostamisjärjestelmiä ollaan myös parasta aikaa uudistamassa vuodesta 2020 eteenpäin. Uudistuksen toteuttaminen on erittäin tärkeää veron oikeudenmukaisuuden, läpinäkyvyyden ja kustannus-tehokkuuden kannalta. Lisäksi kuntien on parannettava kiinteistötietojen laatua, jotta uudistuksen tavoitteet saavutetaan.
Meille Kokoomuksessa kiinteistöveron korottamisesta luopuminen oli mieluisa päätös vaikka se tarkoittikin suunnitellun päätöksen perumista. Me halusimme tehdä ratkaisu mm. siitä syystä, että Kokoomus ei koskaan aja veronkorotuksia mikäli se ei ole välttämätöntä. Ja olen varma, että kukaan ei jää tätä veronkorotusta kaipaamaan.
Timo Heinonen
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston puheenjohtaja