Keskustan ääni muuttuu?
Suomenmaa 22.8.2023: ”Keskusta voi tukea hallitusta rasismiäänestyksessä, koska se on tärkeää Suomen maakuvalle”
MTV3 22.8.2023: ”Keskusta saattaa tukea hallituksen työmarkkinauudistuksia”
Ei ole sattumaa, että keskustan ääni on muuttumassa. Samana päivänä kaksi perusviestiltään samanlaista ulostuloa keskustasta. Jos Sipilä totesi aikanaan keskustassa olleen kotiinpaluun aika, niin nyt voisi todeta olevan aika herätä.
Suomenmaa kertoi, että ”Saarikon mukaan keskusta voi painaa vihreää nappia, jos tiedonanto on riittävän selkeä ja painokas, ja kaikki hallitusryhmät sitoutuvat siihen” ja MTV3 puolestaan työmarkkinauudistuksista kertovassa uutisessaan, että Saarikon mukaan ”Peiliin katsomista on myös vasemmistolla”.
Mistäs nyt tuulee?
Näyttää tuulevan kentältä. Olen vakuuttunut, että keskustan kentän viesti on aikalailla samaa mitä itsekin maakunnassa saan: ”Nyt nämä kohut on käsitelty ja nyt pitää päästä laittamaan maamme asioita kuntoon”, ”Ettekö te tee siellä eduskunnassa mitään oikeaa työtä”, ”Eikö teillä ole mitään tekemistä siellä” ja ”Keskittykää nyt jo hyvä tavaton siellä eduskunnassa oikeisiin asioihin”. Perusviestinä, että ”Maamme tarvitsee nyt kuntoonlaittamista”.
Uskon, että keskusta ei saa kentältä nyt kannustusta sille, että se osaltaan olisi tukemassa ja ylläpitämässä vihervasemmiston hyökkäystä keskustaoikeistolaisen hallituksen kimppuun. Keskusta haluaakin näillä ulostuloillaan varmasti viestiä kentälle, että nyt pitää päästä asioiden pariin ja, että keskusta ei enää ole vihervasemmiston tukena ja pönkäpuolueena. Viime kausi paljasti, että tässä roolissa ja asemassa keskustan kannatus suli ja jopa vuosikymmeniä keskustaa äänestäneet jättivät puolueen. Vihervasemmiston politiikan tukeminen oli monelle viimeinen niitti ja ja nyt tämä niitti halutaan näyttävästi iroittaa.
Keskustan keskeisten toimijoiden ja tukijoiden viestit kentältä eivät siis tue rasismikohun ylläpitämistä ja aika-ajoin jonkun mielestä jopa ajojahdin kaltaista toimintaa. Viesti maakunnista kannustaa keskittymään nyt maamme asioiden kuntoon laittamiseen.
Mutta tämä ei yksin ole keskustan suunnan muutoksen moottori. Uskon, että keskusta haluaa myös osaltaan muuttaa politiikan dynamiikkaakin. Puolue on jäänyt auttamattomasti keskusteluista ja uutisista syrjään ja jopa piskuinen RKP on pitänyt paremmin palstatilaa yllä. Keskusta haluaakin varmaan omalla ulostulollaan hieman muuttaa tätä jännitettä ja tämä askel laittaa RKP:n asemoitumista uusiksi. Keskustaoikeistolainen puoli ei välttämättä enää tulevaisuudessa tarvitsekaan RKP:tä, jos se on hallitusvastuuussa veneenkeikuttaja. Ja luohan keskustan julkinen tuenilmaisu myös jännitettä eduskunnan syyskuun luottamusäänestyksiinkin.
Kolme voimaa siis saa keskustan muuttamaan ääntään:
1) Halu päästä näyttävästi pois vihervasemmiston kainalosta
2) Kentältä tuleva viesti oikeisiin töihin ryhtymisestä
3) Vihervasemmiston ja keskustaoikeiston jaon selkeyttäminen ja politiikan jännitteen uudelleen luonti.
Näin ajattelen, mutta saa toki haastaa ja sanoa, että olen väärässä. Mutta jotain isompaa keskustan täytyy joka tapauksessa tehdä ja alkaa puhutella myös kaupunkien ja kasvualueiden ihmisiä. Muuten puolueen tulevaisuus ei näytä enää vihreältä.
…
Presidenttigallupien uusin luku tuli eilen. Uusi Suomi otsikoi sen näin:
IL-gallup: Haavisto ja Stubb karkaavat – Aaltola vie Halla-aholta, Rehn vaikeuksissa
Iltalehden 24.8.2023 julkaisema presidentinvaaligallup oli siis nyt ensimmäinen ns. oikea gallup. Nyt ei enää kysytty ketkä kaikki voisivat olla hyviä presidenttejä vaan nyt kysyttiin se ratkaiseva ja olellinen kysymys: Ketä äänestäisi Suomen seuraavaksi presidentiksi?
Ja kaksi nimeä siis nousee selvästi ylitse muiden: Pekka Haavisto ja Alexander Stubb. Haavisto ja Stubb ovat siis presidentinvaalin selvät ennakkosuosikit ja vaalin toisesta kierroksesta tulisi tasainen.
Kakkoskierrokselle siis menisivät Haavisto ja Stubb. Haavisto keräisi ensimmäisellä kierroksella 32 prosentin kannatuksen ja Stubb 19 prosentin. Muilla ehdokkailla ei tässä kisassa näyttäisi olevan kuin statistin rooli.
Dramaattisin on keskustan Olli Rehnin tilanne. Vaalien yhden pitkäaikaisen ennakkosuosikin kannatus sulaa hurjaa vauhtia ja nyt enää 10 prosenttia äänestäisi Rehniä ensimmäisellä kierroksella. Edellä on Haaviston ja Stubbin lisäksi myös Mika Aaltola 12 prosentin kannatuksella. Ja takana vaanii myös PS:n Jussi Halla-aho, jota äänestäisi 9 prosenttia suomalaisista.
SDP:n ja Jutta Urpilaisen tilanne on vielä keskustaa ja Olli Rehniäkin tukalampi. Urpilainen jäisi vain 5 prosentin kannatukseen ja se olisi puolueiden gallupkärjessä paistattelevalle puolueelle shokki. Jopa vasemmistoliiton Li Andersson kerää Urpilaista kovemman 7 prosentin suosion. Kysymys kuuluukin, että lähteekö Urpilainen lopulta ehdokkaaksi, kun gallup kertoo demariäänestäjien menevän jo ensimmäisellä kierroksella Haaviston taakse? Sanna Marinin SDP on saamassa siis maistaa nyt eduskuntavaaleista tuttua taktistaäänestämistä nyt itse.
Mutta toinen kierros tulee ja maamme seuraava presidentti ratkeaa siis vasta 11.2.2024. Sinne asetelma on tällä hetkellä tämä:
”Haaviston ja Stubbin välisestä vaalista tulisi tasainen. Haavistoa äänestäisi tällä hetkellä 48 prosenttia ja Stubbia 40 prosenttia vastaajista. Kannastaan epävarmoja on 12 prosenttia.”
Ja tässä kisassa ratkaisijan rooliin nousee perussuomalaiset. Äänestäisivätkö perussuomalaiset ennemmin Stubbia vai Haavistoa. Aiemmin täällä kirjoitin ja epäilin, että he jäisivät tässä asetelmassa kotiin, mutta IL:n gallup kertoo nyt muuta ja näyttää siltä, että keskustaoikeistolaiset äänestäjät asettuisivat Stubbin taakse.
Myönnän mielelläni olleeni väärässä, jos näin tapahtuu.
Iltalehden julkaiseman tutkimus on tehty Taloustutkimus Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen kohderyhmä oli Manner-Suomen 18–79-vuotias väestö. Otos muodostettiin satunnaisotannalla Taloustutkimuksen Internet-paneelin jäsenistä. Tiedonkeruu toteutettiin 22.–23.8.2023. Tutkimukseen vastasi 1 183 henkilöä. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan kohderyhmää edustavaksi. Kysymyksissä simuloitiin presidentinvaalin ensimmäistä ja mahdollista toista kierrosta. Tilastollinen virhemarginaali on 95 %:n luotettavuustasolla koko otoksesta suurimmillaan noin ± 2,9 prosenttiyksikköä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksen toinen päivä vie meidät tänään Espooseen ja laajemminkin Uudellemaalle. Kokoomus liikkuu ja puhuttaa.