Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus päätti kesäkuussa jatkaa maamme itärajan sulkua toistaiseksi. Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuja 15.12.2023 alkaen eikä rajan avaamiseen edes osittain ole mitään mahdollisuutta. Tilannetta ja rajoitusten välttämättömyyttä seurataan totta kai säännöllisesti, mutta tällä hetkellä maamme turvallisuuden ja koskemattomuuden varmistaminen edellyttää rajan pitämistä kiinni.
Nyt myös itärajamme noin 200 kilometrin mittainen esteaita on saatu yli kahden vuoden rakentamisvaiheen jälkeen valmiiksi. Esteaita rakennettiin ainakin tässä ensivaiheessa niille alueille, missä sen ns. operatiivinen tarve on suurin ja toisaalta missä myös rakentaminen on kustannustehokasta hyötyyn nähden. Rajavartiolaitos kertoi, että hankkeen kustannukset olivat 356 miljoonaa euroa eli ne alittuivat noin 22 miljoonalla eurolla alkuperäisestä budjetista.
Raja-aidan tehtävä on ennen muuta ennaltaehkäistä luvattomia rajanylityksiä ja myös erilaista venäläisten mahdollista hybridioperaatiota, mutta myös hälyttää välittömästi kaikesta epänormaalista liikehdinnästä raja-alueella. Yhteensä siis noin 200 kilometrin mittainen aitakokonaisuus sisältää 4,5 metriä korkean aidan lisäksi myös teknisen valvontajärjestelmän, 25 metriä leveän raivausalueen sekä valvontaa tukevan ja mahdollistavan tieverkoston.
Aitaa on jo nyt myös testattu afrikkalaisen sikarutonkin torjunnassa. Aidan automaattiset riistaportit on nyt suljettu ja ne pidetään kiinni niin kauan kuin sikaruttovaara on olemassa. Aidasta on siis hyötyä ja apua myös tällaiseen.
Samaan aikaan pääministeri Petteri Orpon hallitus on esittänyt, että väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain voimassaoloa jatketaan 31.12.2028 asti. Lain avulla torjutaan maahamme kohdistettua painostamista, vahvistetaan rajaturvallisuutta ja varaudutaan maahantulon välineellistämisen vakavimpiin tilanteisiin. Lain sisältöön ei ehdoteta muutoksia. Välineellistetyn maahantulon uhka maamme itärajalla on pysynyt korkeana. Rajavartiolaitoksen tietojen ja arvion mukaan tilanne ei ole olennaisesti muuttunut vuodesta 2025, jolloin lain voimassaoloa jatkettiin viimeksi. Lain on määrä tulla voimaan viimeistään 31.12.2026.
Rajaturvallisuuslaissa säädetään edellytyksistä, joilla valtioneuvosto voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla osalla Suomen valtakunnanrajaa ja sen välittömässä läheisyydessä. Lakia voidaan soveltaa valtioneuvoston erillisellä päätöksellä vain, jos muut keinot eivät ole riittäviä Suomen täysivaltaisuuden tai kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Tässä tutustumassa itärajan raja-aidan rakennustöihin ja pilottiaitaan. Aita valmistuu nyt etuajassa, sillä turvallisuutta ja maamme koskemattomuutta on haluttu priorisoida myös siellä.
Rajanylityspaikkojen sulkeminen on ollut toistaiseksi riittävä toimenpide, jolla välineellistetyn maahantulon ilmiö on kyetty pysäyttämään, eikä välineellistetty maahantulo ole toistaiseksi levinnyt rajanylityspaikkojen ulkopuolelle. Mahdollisiin nopeisiin ja vakaviin muutoksiin on kuitenkin välttämätöntä olla varautunut.
Tärkeitä asioita ja hyvä, että nykyisellä hallituksella on 100 prosenttinen yksituumaisuus ja 100 prosenttinen päätöksentekokyky näistä rajaturvallisuutta ja maamme koskemattomuutta käsittelevistä aiheista.
Vuodenvaihteessa näemme sitten miten SDP gallupkärkipuolueena linjaa itärajamme turvallisuudesta ja maamme koskemattomuudesta. Jos puheenjohtaja Antti Lindtman ei saa rivejään maamme koskemattomuuden varmistamisen turvaksi kokonaisuudessaan, niin en itse näe ainakaan mitä mahdollisuutta lähteä sellaisen puolueen kanssa tällaisessa maailman ajassa samaan hallitukseen. Jos Suomen turvallisuus ei ole puolueenne tinkimätön perusarvo, niin silloin on parempi jatkaa erileireissä.
….
Kello 21.33
Vaatiiko demarit ja muu vasemmisto-oppositio keskustan kanssa vielä yhteisöveron kevennyksen perumista?
Google investoi Suomeen 13 miljardia euroa
Tänään Google kertoi siis investoivansa Suomeen kahden vuoden aikana 13 miljardia euroa. Google rakennuttamat datakeskukset ovat toteutuessaan maamme koko taloushistoriamme suurin investointi ja myös Googlen itsensä historian suurin yksittäinen investointi Euroopassa. Investointeja tämä maa huutaa ja työpaikkoja ja juuri niiden houkuttelemiseksi maahamme päätimme laskea yhteisöveroa ja kertoa sen etukäteen. Hyvä ja kannustava sekä ennakoita investointiympäristö on tällaisissa nimittäin kaiken a ja o.
Tänään julkistetun jätti-investoinnin työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan rakentamisaikana yli 37 000 työpaikkaa eri puolilla maata. Kyllä, ja juurihan työpaikkoja on tähän maahan kaivattu ja erityisen paljon pitkään vaikeassa tilanteessa olleelle rakennusalalle. Noin 16 000 näistä työpaikoista arvioidaan olevan rakennusteollisuudessa ja tuottavan keskimäärin 911 miljoonan euron vuosittaiset palkkatulot toimialalle.
Ja haluan nyt täälläkin vielä muistuttaa, että Google sähkönhankinnan periaate datakeskusinvestoinneissa perustuu ns. ”bring your own power” eli ”tuo oma energiasi” -ajatteluun. Google siis sitoutuu tuomaan maamme sähköverkkoon vähintään yhtä paljon uutta puhdasta sähköntuotantoa kuin se itse kuluttaa.
Isoja juttuja ja todella kovia uutisia.
Ja uskallanpa jo sanoa, että ei tämä jää viimeiseksi mitä yhteisöveron kevennys ja muutkin investointien ja yrittäjyyden eteen tekemämme uudistukset maahan tuovat.
….
Eduskunnassa tänään pitkä kuuleminen puolustusvaliokunnassa puolustusteollisuuden vientiluvista ja sitten istunnossa vielä keskustelua mm. droonivaroitusjärjestelmistä. Sellainen saadaan nyt loppuvuodesta myös käyttöön ja osaksi monikanavaista varoitusjärjestelmäämme.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen nyt eduskunnan käsittelyyn tulleessa esityksessä ehdotetaan vaaratiedotelain uudistusta, jossa vaaratiedotteet voidaan lähettää suoraan matkapuhelimiin väestönvaroitusjärjestelmällä eli ns. Cell Broadcast Service. Kokemusten ja selvitysten perusteella väestö pitää tavoittaa mobiilivaroituksilla paremmin ja nopeammin.
Järjestelmä on tarkoitus saada käyttöön jo nyt lokakuun loppuun mennessä ja täydentää nykyisiä väestön varoittamisen järjestelmiä. Vastaava järjestelmä on käytössä tai rakenteilla yli 20:ssä Euroopan maassa, ja se on muodostumassa yleisimmäksi matkapuhelimia hyödyntäväksi varoitusjärjestelmäksi.
Nostin keskustelussa esille tämän monikanavaisuuden rinnalla myös sen, että esimerkiksi meidän Kylävara-toiminta, kylien yhteistyö, on erinomaisella tavalla tässä aktivoitunut myös varautumisen näkökulmasta. Monessa kylässä toimii jo myös esimerkiksi kyläradiot, joita myös pääministeri Petteri Orpon hallitus on merkittävällä tavalla tämän Kylävara-toiminnan kautta rahoittamassa.
Illalla sitten vielä kotiyhdistyksen Lopen Kokoomuksen perinteinen Kesäkokous. Esillä kotikunnan asioita ja myös tulevat eduskuntavaalit. Lopella päätettiin taas tehdä perinteiseen tapaan vaalikahvilakin osaksi kampanjaani. Ja myös Riihimäen Pieni Timon Kahvila avaa ovensa ensi keväänä. Jotain siis vanhaa, jotain uutta ja sinistäkin on jälleen luvassa.