Lomapäivä alkoi tuttuun tapaan piskuisessa Petisun kahvilassa Calafellissä. Ihastuttava kahvila ja hyvää kahvia ja maukasta patonkia. Mutta sitten matka mielenkiintoiselle vuorelle.
Ei ole valloittamatonta paikkaa…

Tästä reunalta – pystysuoralta reunalta – legendan mukaan valkoinen ori hyppäsi kuningattaren kanssa kuolemaan juuri ennen vangiksi jäämistä.
Kolmeen sataan vuoteen ei piskuista Siuranan kylää ja linnoitusta kuitenkaan oltu valloitettu, mutta vuonna 1153, Lleidan ja Tortosan tappioiden jälkeen, se valloitettiin ja näin siitä tuli Katalonian takaisin valloituksen viimeinen linnake.
Tarina kertoo tuosta viimeisestä valloituksesta kuinka linnoitusta hallinnut kuningatar Abd-el-Azia heittäytyi viimehetkellä valkoisella hevosellaan alas vuoren rinteeltä. Kuningatar näki kuinka kristityt joukot onnistuivat ylittämään muurin ja valmistautuivat ottamaan hänet vangiksi. Abdelazian kuningatar päätti kuolla arvokkaasti ja peitti hevosensa silmät ja huusi kannustaen hevosta juoksemaan kohti kalliota. Valkoinen ori jätti viimeisessä vastarinnassaan kallioon hevosenkengän jäljen ja sen myötä katosi Katalonian viimeinen saraseenien linnake. Yli sadan metrin pudotus on Siuranassa vaikuttava näky. Tätä kalliota on kutsuttu Maan kuningattaren loikaksi tuosta traagisesta päivästä lähtien.
Tänään kaunis kylä taloineen ja mukulakivikatuineen on viehättävä. Siuranan keskeisin rakennus on romaanistyylinen kirkko, jonka oviaukossa on tympanum, jota reunustavat kolme pylvästä, joiden päätykolmit lepäävät eri aiheilla koristeltujen pylväiden varassa. Kylää ympäröivät mielenkiintoiset paikat, ja sieltä avautuu upeat näkymät Serra de Montsantille, la Gritellalle ja Muntanyes de Pradesille.
Pieni vain muutaman kymmenen asukkaan kylä vuorien suojissa on kuin unohdettu kylä. Katalonian viimeinen maurien linnoitus vie kiehtovalle aikamatkalle takaisin keskiajalle. Maisemat ovat henkeä salpaavia ja tunnelma erikoisen historiallinen ja jopa harras. Ja samaan aikaan kun korkean vuoden laella olimme taivas salamoi ja löi tulta, niin olihan siinä jotain taivaallista.
Kaunis paikka yhdelle päivälle elämässä ja se päivä oli tänään.
Nyt jo takaisin Calafellissä. Sateen väistyivät ja tummat pilvet. Nyt aurinko taas hellii rantoja ja meitä.