Talous kasvaa tänä vuonna 0,8 prosenttia. Ensi vuonna kasvu olisi 1,6 prosenttia ja vuoden 2028 kasvuksi ennustetaan 1,7 prosenttia.
Hyviä lukuja Valtiovarainministeriön ennusteesta. Maamme talous on siis vähitellen toipumassa, mutta edelleen ilmassa on kysymysmerkkejäkin ja toipumista varjostavat Lähi-idän kriisi, kohonneet energian hinnat ja talousnäkymiin liittyvä epävarmuus. Talouskehitykseen liittyy siis edelleen huomattavaa epävarmuutta ja toivottavasti nyt ensitiedot Lähi-idästä, Hormuzinsalmelta ja Iranista realisoituisivat kohti pysyvämpää rauhaa.
Valtiovarainministeriö 16. kesäkuuta julkaisemassa talousennusteessa todettiin, että ”talouskasvu on alkuvuonna ollut odotettua vahvempaa”.
Vuosittaisten BKT-lukujen tarkentuminen on kokoaan suurempi muutos. Suomi onkin painellut noin prosentin kasvussa viimeiset pari vuotta. Kirjoitin tästä tarkentuneesta tilanteesta viime viikolla täällä blogissani 18.6.2026: Talous kasvanut jo kolmatta vuotta – Tarkennuneet luvut kertovat, että Orpon hallituksen toimet toimivat.
Mitä tarkoittaa? Ennusteita nostetaan taas syksyllä. Taloudessa on lähtenyt hyvän kierre aikaa sitten käyntiin ja se on tämän vuoden alun tietojen perusteella voimistumassa. Eikä 2 % kasvu vuonna 2026 ole poissuljettua.
Suomella menee nyt siis jo paremmin kuin uskommekaan.
Näin luodaan parempaa, vaurasta, kasvavaa ja itsevarmempaa Suomea.
Se on hyvä uutinen kaikille.
VM:n tuoreimmassa ennusteessa kuitenkin oletetaan öljyn futuurihintoihin perustuen, että Lähi-idän kriisi rauhoittuu loppuvuotta kohden. Tästä huolimatta öljyn hinta jäänee kuitenkin edelleen koholle ja keskuspankit nostanevat korkoja vielä tänä vuonna. Jos hyvät ennakkotiedot Iranista eivät pitäisikään paikkaansa tai eivät realisoituisi niin ennusteen mukaan ”pitkittyessään kriisi voisi nostaa öljyn hintaa ja korkoja nykyistä enemmän sekä hidastaa maailmantalouden ja Suomen talouden kasvua selvästi ennustettua enemmän”. Nyt onneksi aivan tuoreimmat tiedot kertovat, että Hormuzinsalmi olisi auennut? Ja rauhanponnistelut tuottaisivat tulosta? Toivotaan parasta ihan kaikkien puolesta.
Valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander totesi ennusteen julkistamisen yhteydessä 16.6.2026, että ”Näkymä, josta Suomen talous ponnistaa seuraavalle hallituskaudelle, odottaa vielä sumun hälvenemistä. Sen sijaan julkisessa taloudessa näkymä on selkeä. Rakenteellisen epätasapainon oikaiseminen vaaditusti edellyttää Suomelta mittavia nopeasti vaikuttavia suoria sopeutustoimia ensi vaalikaudella”.
VM:n muistutti, että ”Lähi-idän kriisi on nostanut öljyn hintaa ja korkoja, mikä heikentää maailmantalouden kasvunäkymiä ja Suomen vientimarkkinoiden kasvua. Suomen vienti kasvaa kuitenkin suhteellisen vahvasti kansainväliseen toimintaympäristöön nähden. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun jää silti negatiiviseksi, koska hävittäjähankinnat ja muut investoinnit lisäävät tuontia vientiä nopeammin.
Kotitalouksien ostovoimaa heikentävät energian kallistuminen, korkojen nousu ja heikko työmarkkinatilanne. Samaan aikaan palkankorotukset ja ansiotuloverotuksen kevennykset tukevat käytettävissä olevien tulojen kasvua. Kuluttajien luottamus on kuitenkin edelleen heikkoa, mikä näkyy erityisesti kestokulutustavaroiden kysynnässä, asuntokaupassa ja siinä, että kuluttajat säästävät paljon. Yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2026 ja vahvistuvan edelleen vuosina 2027–2028, kun ostovoima parantuu.”
Tänä vuonna investoinnit kasvavat voimakkaasti erityisesti puolustushankintojen ansiosta. Hävittäjätoimitukset näkyvät suurena investointien kasvuna, mutta niiden vaikutus kotimaiseen tuotantoon jää vähäiseksi, koska kyse on pääosin tuonnista. Myös energia- ja teknologiasiirtymään liittyvät hankkeet, datakeskusrakentaminen sekä aineettomat investoinnit tukevat investointien kasvua.
VM:n mukaan rakentamisen näkymät ovat kaksijakoiset. Toimitilarakentaminen on jo jälleen lievässä kasvussa, mutta asuntorakentamisen elpyminen viivästyy edelleen. Asuntokauppa on heikentynyt uudelleen, asuntojen hinnat ovat edelleen laskussa ja ostoaikeet ovat vähäisiä. Asuntorakentamisen arvioidaan supistuvan vielä hieman tänä vuonna ja kääntyvän kasvuun vasta vuonna 2027.
Tässä asuntopuolessa on yksi vaikea dilemma. Samaan aikaan, kun uudisrakentamisen neliöhinnat ovat nousseet rajusti, niin vanhojen asuntojen hinnat ovat olleet isossa osassa maata oikeastaan lähes vapaassa pudotuksessa. Monesta paikasta kerrostaloasuntoja saa tonneilla eli ei neliöhinta ole tonnia vaan koko asunnon kauppahinta ja silloin käytännössä asuntoja annetaan pois ilmaiseksi ja osassa tapauksia, jopa hieman paniikinomaisissa tunnelmissa. Eroon pitää päästä koko ajan juoksevista yhtiövastikkeista ja kun taloyhtiöissä on massiivisia korjausvelkoja niin yhtälö on karmea. Ja jos omasta asunnosta ei saa enää juuri mitään rahaa myyntihetkellä, niin muutto ja uuden ostaminen tai edes toisen vanhan ostaminen on käytännössä mahdotonta. Tässä tarvitaan pian maahamme joku roska-asuntojärjestely, mutta millainen ja kenen vastuulle niin se onkin vaikeampi juttu? Tai sitten tällainen ”ostaja” tai ”ottaja” syntyy alalle, joka siis ”pelastaa” asunnonomistajan tai perijän ottamalla asunnon vastuineen itselleen, mutta vain ilmaiseksi tai siis saamalla siinä sivussa jonkinlaisen summan rahaa. Ja tässä mallissa ei ostajalla ole edes tarkoituskaan maksaa yhtään vastiketta enää asunnosta, vaan hänen ansaintalogiikansa rakentuu otettavan rahan varaan. Mutta tästä joskus lisää.
Ja oma iso ongelmansa on sitten nämä asunto-osakeyhtiöiden alakertojen liikehuoneistot, joissa on vanhoilta hyviltä ajoilta 1,5-3-kertaiset vastikkeet. Nyt niihin ei löydy tulijoita, kun kauppa muuttuu ja isot saneeraukset nostaneet perusvastikkeetkin jo pilviin. Ja tätä oravan pyörää ei voi muuttaa kuin yksimielisellä päätöksellä nykylain mukaan ja aina sieltä se yksi löytyy. Asunto-osakeyhtiölakia pitäisi muuttaa pikaisesti niin, että vastikemuutokset voitaisiin tehdä esimerkiksi 2/3 -enemmistöllä. On nimittäin tämän vastarannankiiskinkin etu, että alakerrassa on edes yksinkertaisen vastikkeen maksava omistaja tai toimija, kuin ei toimijaa lainkaan vaan vain konkurssiin ajautuvia omistajia. Lopulta lasku kaatuu koko taloyhtiön harteille ja isoin kärsijä on hän, joka ei talosta syystä tai toisesta voi tai pääse pois muuttamaan.
Mutta palailen näihin…
Mutta taloustilanteesta. Valtiovarainministeriön viimeviikkoisen ennusteen mukaan työmarkkinoiden kehitys on ollut ennustettua heikompaa. Työllisten määrä on alkuvuonna kääntynyt uudelleen laskuun, ja työttömyys on kasvanut odotettua enemmän. Erityisesti vakituisten ja kokoaikaisten työpaikkojen määrä on vähentynyt yksityisellä sektorilla. Työttömyysasteen ennustetaankin vielä nousevan 10,4 prosenttiin vuonna 2026, mutta sitten 2027 työllisyyden odotetaan alkavan parantua talouskasvun vahvistuessa. Ennusteen mukaan työmarkkinoiden elpyminen jää hitaaksi ja työttömyys pysyy koko ennustejakson ajan korkealla tasolla, vaikka sen odotetaan vähitellen alenevan vuosien 2027–2028 aikana.
”Talouskasvun vauhdittumisesta huolimatta julkisyhteisöjen rahoitusasema ei juuri kohene ennustejaksolla. Suhdannetilanteen paraneminen näkyy kuluvana vuonna verotulojen kasvuna julkisessa taloudessa. Samanaikaisesti hävittäjähankintojen kirjaaminen investoinneiksi heikentää erityisesti valtiontalouden rahoitusasemaa kuluvasta vuodesta lähtien. Näiden vastakkaissuuntaisten tekijöiden seurauksena julkisyhteisöjen alijäämä on tänä vuonna 4,4 prosenttia suhteessa bkt:hen.
Julkisen talouden tila ei kohene tulevina vuosina ilman uusia sopeutustoimia, sillä puolustusmenojen kasvu jatkuu koko ennustejakson ajan. Lisäksi korkomenot lisääntyvät velkasuhteen kasvun ja korkotason nousun seurauksena. Menojen kasvun vuoksi taloussuhdanteen kohentuminen ei yksin riitä korjaamaan julkisen talouden alijäämäisyyttä, vaan alijäämä pysyy noin 4,5 prosentissa suhteessa bkt:hen vuoteen 2030 saakka. Julkisen talouden syvä alijäämä on luonteeltaan rakenteellista.”
Valtiovarainministeriö muistuttikin tai huomautti, että julkisyhteisöjen velkasuhde nousee tänä vuonna yli 90 prosenttiin suhteessa bkt:hen ja syvät alijäämät pitävät velkasuhteen kasvusuunnassa koko ennustejakson ajan talouskasvun vauhdittumisesta huolimatta. Vuoteen 2030 mennessä velkasuhde kohoaa jo lähes 99 prosenttiin.
Yhden huomion nostan vielä esille kuitenkin. Tämä VM:n ennuste on nimittäin tehty ennen 15.6.2026 tullutta tietoa Yhdysvaltojen ja Iranin alustavasta rauhansopimuksesta. Eli tilanne on Lähi-idässä edelleen herkkä vaikka nyt jotain positiivistä tässä onkin juhannusviikonlopun aikana ja jälkeen kuulunutkin. VM:n mukaan ”jos sopu johtaa pysyvään rauhaan ja Persianlahden avautumiseen, sillä on positiivinen vaikutus erityisesti tämän vuoden kasvuun. Vaikutus ennusteeseen ei kuitenkaan ole suuri, sillä raakaöljyn futuurihinnat, joiden perusteella ennuste on tehty, ovat koko ajan sisältäneet oletuksen, että sopuun päästään tämän vuoden aikana. Jo toteutunut öljyn hinnan ja korkojen nousu ovat aiheuttaneet taloudellisia kustannuksia, jotka heikentävät erityisesti tämän vuoden kasvua”.
Mielenkiintoinen kokonaisuus jälleen. Tämä Taloudellinen katsaus on siis valtiovarainministeriön riippumaton talousennuste, joka julkaistaan neljä kertaa vuodessa, keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella. Ennusteessa tarkastellaan keskeisiä talouden muuttujia, kuten bruttokansantuotteen kehitystä, inflaatio- ja korkonäkymiä, työllisyyttä, investointeja, julkisyhteisöjen alijäämää ja velkaa. Kevään talousennuste on taustana hallituksen kehyspäätöksille ja syksyn ennuste valtion seuraavan vuoden talousarvioesitykselle. Kesän 2026 katsauksessa esitetään vuosien 2026–2028 taloudellista kehitystä koskeva ennuste. Lyhyen ajan talousennusteen ohella se sisältää myös vuoteen 2030 ulottuvan talouden keskipitkän ajan kehitysarvion.
Talous siis kasvaa vaikeasta ympäristöstä huolimatta. Vaikka energian hinta, korkotaso ja geopoliittinen epävarmuus painavat taloutta, VM nosti tämän vuoden kasvuennustetta. Maamme talous näyttääkin kestävän Lähi-idän kriisin eikä tämä positiivinen käänne ole enää toiveajattelua. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen tekemät uudistukset näkyvät suus nyt talouden vahvempana pohjana.
Myönteistä on sekin, että suomalaisten ostovoima vahvistuu nyt palkkojen nousun ja tehtyjen mittavien pääasiassa pieni- ja keskituloisiin kohdistettujen veronkevennysten myötä, ja toisaalta inflaatiosta huolimatta. Nyt siis jokaiselle jää työn tekemisestä valtionverotuksen jälkeen enemmän käteen.
Myönteistä on sekin, että maahamme uskalletaan jälleen investoida. Puolustusinvestointien lisäksi Suomeen tulee yksityisiä energia- ja datakeskusinvestointeja, jotka tuovat työtä myös pitkään hankalassa konkelossa olleelle rakennusalalle.
Vientikin vetää jälleen epävarmuudesta huolimatta. Tämä kertoo edelleen tai jälleen kotimaisen työn, osaamisen ja yritysten kilpailukyvystä.
Lopputulemana voisin todeta, että velkaantumisen hillintää tulee jatkaa määrätietoisesti myös ensi ja ehkäpä vielä sitäkin seuraavalla vaalikaudella. Tehtävä on siis massiivinen, mutta toki meidän kaikkien suomalaisten yhteinen. Tämä on lopulta edellytys vakaudelle, luottamukselle ja matalammille korkomenoille tulevaisuudessa. Ja vaikeinta tässä tulee olemaan se, että talouden sopeuttaminen on pyrittävä toteuttamaan siten, että se haittaa alkanutta ja nyt vahvistuvaa talouskasvuamme mahdollisimman vähän. Nyt olisi myrkkyä esimerkiksi keskustan esittämättä miljardien veronkiristykset. Nyt tarvitaan enemmänkin talouskasvua tukevia toimia ja ennen muuta samalla rakenteellisia, kestävää kasvua tukevia uudistuksia.
Ja hyvä merkkihän oli sekin, että kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvu oli 0,9 %, mikä oli OECD-maista toiseksi nopeinta. Nämä ovat uutisia, joita Suomi on odottanut pitkään.
Eduskunta äänestää tänään kevätkauden viimeiset äänestykset ja katsotaan, jos päivällä pääsisimme sitten kesätauolle.
…
Kello 20.17
Sandaalit jalkaan ja kravatti pois…
Näin se kesäloma toimii. Eduskunta jäi siis tänään kesätauolle. Viimeiset puheet ja aiheet totta kai talous ja sitten perään muutama kymmenen äänestystä. Yksi äänestys läpi ja tyylillä. Kollegani Pertti Hemmilän teki yhden muutosehdotuksen ja se hyväksyttiin äänestyksessä yksimielisesti. Aikalailla historiallinen äänestys tai ainakin lopputulos. Kaikki opposition muutosesityksen ja myös muut kaatuivat selvin numeroin. Näytti siltä, että hieman oli hapuilevat leirien rivit tänään.
Nyt kuitenkin paketti kasassa ja eduskunta tauolla. Huomenna muutama tiekatselmus ja perjantaina sitten Suomi Areenaan, mutta torstaina ajattelin pitää kesälomaa.