”Erinomaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten tai erikoisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi voidaan Suomen puolustusvoimain sotilas hänen sotilasarvostaan riippumatta nimittää Vapaudenristin 1. tai 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi.”
Jatkosodan ja lapinsodan tapahtumista ja ansioista kaiken kaikkiaan 191 miestä nimitettiin Mannerheim-ristin ritareiksi. Mannerheim-ristin ritarin kunniamerkin saaneita palveli niin maa-, meri- kuin ilmavoimissa ja nuorimmat ritarit olivat vasta 19-vuotiaita. Mannerheim-ristin ritareiksi nimitettiin niin 
sotilaita kuin kenraaleja, eli kaikkia sotilasarvoja. Arvokkaimman tunnustuksen saamiselle ei ollut siis rajaa sotilasarvojen suhteen, ei iän eikä tehtävän suhteen vaan sodassa ansioituneita sotilaita eri tasoilta palkittiin ritarinimityksellä.
Pääkaupungissamme Helsingissä syntyneistä 12 miestä sai tämän arvokkaimman tunnustuksen toimistaan sodassa. Korkea kunniamerkki myönnettiin erityisestä urheudesta, taistellen saavutetuista tärkeistä tuloksista tai ansiokkaasti johdetuista sotatoimista. Nämä kaksitoista miestä täyttivät tämän vaativimman kriteeristön.
Helsingissä syntyneet Mannerheim-ristin ritarit olivat:
Aulanko Olli Sakari, 133
Ehrnrooth Adolf Erik, 162
Halsti Wolf, 157
Heinrichs Axel Erik, 48
Katajainen Nils Edvard, 170
Nykänen Kaarlo Heikki, 118
Polón Berndt Eino Edvard, 80
Siilasvuo Hjalmar Fridolf, 183
Sippola Ahto Kullervo Kaj, 83
Toffer Caj Edvard Ferdinand, 76
Walden Karl Rudolf, 161
Tänään Sotien 1939–1945 pääkaupunkiseudun perinneyhdistys ry järjesti Helsingissä Ruskeasuon Ratsaspuistossa juhlallisen muistomerkin paljastus- ja siunaustilaisuuden helsinkiläisille Mannerheim-ristin ritareille. Ratsaspuistohan rakennettiin aikanaan 1950-luvun lopulla Helsingin kaupunginpuutarhuri Bengt Schalinin puistosuunnitelman mukaisesti ja paikka oli monessakin mielessä erityinen sillä sen läheisyydessä sijaitsee useita maamme sotahistoriaan liittyviä rakennuksia. Mannerheimintieltä näkyy ja huomion kiinnittää aina vuonna 1936 valmistunut Tilkan entinen keskussotilassairaala, mutta samalla alueella on myös 1950-luvun alussa entisille lotille rakennettu Asuntoyhteistalo eli ns. Naistentalo ja myös alun perin sotainvalidien kuntouttamiseen ja kouluttamiseen rakennettuja julkisia rakennuksia. Itseasiassa tälle Ruskeasuon alueelle heti pian toisen maailmansodan jälkeen suunniteltiin myös talvisota-aiheista kadunnimistöä, mutta lopulta nimistö päätettiin muodostaa muista aihepiireistä. Tänään juhlallisuuksien keskiössä olleen Ratsaspuiston nimi juontuukin läheisestä Ratsastiestä, joka taasen liittyy Ruskeasuolle vuonna 1940 valmistuneeseen Olympiamaneesiin. Omaa hienoa historiaa siis sekin.
Muutama vuosi sitten Ratsaspuiston oma erityinen puistosommitelman nimettiin Mannerheim-ristin ritareiden aukeaksi. Ja tänään me kokoonnuimme yhteen paljastamaan muistomerkin, mikä kunnioittaa niitä 12 helsinkiläissyntyistä sotilasta, jotka palkittiin Suomen arvostetuimmalla kunniamerkillä – Mannerheim-ristillä – ansioistaan jatkosodassa ja Lapin sodassa. Samalla uusi muistomerkki ja sen Ritarien-kilpi on kunnianosoitus koko sotasukupolvelle uhrauksista ja saavutuksista Suomen itsenäisyyden ja vapauden puolesta. Ja tämä helsinkiläisten Mannerheim-ristin ritarien muistomerkki sijoitettiin Ruskeasuolla myös siksikin että viimeisin Mannerheim-ristin ritarimme Tuomas Gerdt, asui pitkään täällä Koroistentiellä.
Oli kunnia saada olla mukana tässä arvokkaassa tilaisuudessa. Sisäministeri Mari Rantanen (ps) piti erinomaiseen juhlapuheen ja tervehdyksen tilaisuudessa esittivät mm. Helsingin pormestari Daniel Sazonov (kok), Kaartin jääkärirykmentin komentaja eversti Matti Honko, Mannerheim-ristin ritareiden säätiön puheenjohtaja everstiluutnantti Hans Adolf Ehrnrooth ja Töölön seurakunnan kirkkoherra Hilkka Niemistö, joka myös toimitti muistomerkin siunauksen. Muistomerkki on jatkosodan aikainen panssariestekivi, johon on kiinnitetty muistolaatta – kilpi – näistä 12 helsinkiläisestä Mannerheim-ristin ritarista. Sen toteutuksesta on vastannut Helsingin kaupunki yhteistyössä perinneyhdistyksen ja Mannerheim-ristin ritarien säätiön kanssa. Lisäksi ohjelmassa oli Helsingin poliisisoittokunnan ja Viipurin Lauluveikkojen musiikkiesityksiä ja seppeleenlasku. Muistokiven paljastuksen hoitivat Reserviläistenliiton puheenjohtaja Kari Salminen ja Helsingin Seudun Reserviläispiirin puheenjohtaja Marko Nikkanen. Kukat juuri paljastetulle kivelle laskivat itseoikeutetusti toiminnanjohtaja Rauno Loukkola ja rajavartiomestari Mika Albertsson.
Tunnelma oli juhlavimmillaan, kun havuseppele oli Mannerheim-ristin ritarien kiveä vasten ja Viipurin Lauluveikot lauloivat Ilkka Aunun johdolla Oi Kallis Suomenmaa.
Upea juhlatilaisuus päättyi yhteiseen Maamme lauluu. Oli kyllä arvokasta saada olla jälleen mukana ja istua samassa kutsuvieraiden rivistössä mm. sotiemme veteraani Hannes Tuovisen kanssa.
Ikimuistoinen päivä ja juhlatilaisuus. Tämän kiven tarina ja siihen kiinnitetyn kilven tarina ja näiden miesten tarinat ovat ainutlaatuisia ja jäävät elämään ikuisesti.
Kiitos ja kunnia.