Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus esittää työministeri Matias Marttisen (kok) johdolla lakimuutoksia, jotka helpottaisivat opiskelua työttömyysturvalla. 25 vuotta täyttäneet työnhakijat voisivat opiskella avoimia korkeakouluopintoja yliopistossa, ammattikorkeakoulussa, kansalaisopistossa ja kesäyliopistossa ilman, että he menettäisivät työttömyysetuutta.
Työministeri Matias Marttinen totesikin hyvin, että ”osaamisen ylläpito ja sen kehittäminen voi olla monelle ratkaisevaa työnhaussa – erityisesti tilanteissa, joissa työttömyys on pitkittynyt. Siksi lisäämme työttömien työnhakijoiden mahdollisuuksia parantaa osaamistaan. Lisäksi vähennämme byrokratiaa, joka liittyy opintojen ilmoittamiseen ja selvittämiseen”.
Avoimet korkeakouluopinnot eivät jatkossa vaikuttasi työttömyysturvaan, jos työnhakija on täyttänyt 25 vuotta. Tämä koskisi opintoja yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, kansalaisopistoissa ja kesäyliopistoissa. Uudistuksen myötä työnhakijalla olisi kuitenkin opinnoista huolimatta edelleen velvollisuus hakea työmahdollisuuksia työllistymissuunnitelmansa mukaisesti ja olla valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä. Lisäksi työnhakijalla olisi velvollisuus osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin, jos niitä tarjotaan.
Työnhakijan näkökulmasta opintojen vaikutus työttömyysturvaoikeuteen olisi ennakoitavaa. Hallinnollinen taakka vähenisi, kun työnhakijan ei tarvitsisi ilmoittaa avoimista opinnoistaan työvoimaviranomaiselle. Myöskään työvoimaviranomaisen tai KEHA-keskuksen ei tarvitsisi tehdä selvitystyötä, joita kyseisiin opintoihin liittyy.
Mahdollisuus opiskella avoimia korkeakouluopintoja yliopistossa, ammattikorkeakoulussa, kansalaisopistossa ja kesäyliopistossa työttömyysetuudella tuettuna poistettaisiin. Tämä koskisi myös alle 25-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat voineet opiskella avoimia korkeakouluopintoja kotoutumisen edistämisestä annetun lain perusteella.
Muutoksia teemme siis nyt niin työttömyysturvalakiin kuin myös työvoimapalveluiden järjestämisestä annettuun lakiin sekä kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin. Lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään syksyllä 2026.
Hyviä uudistuksia ja parannuksia tähän hankalaankin työllisyys- ja työttömyysaikaankin. Näin päätöksiä pitääkin tehdä eli ajassa ja oikea-aikaisesti.
….
Rollaattorimarssi keräsi upeasti väkeä ympäri Suomen
Eilen oli jälleen Rollaattorimarssipäivä. Itse tein tällä kertaa ratkaisun niin, että en jäänytkään Helsingin rollaattorimarssille vaan halusin nimenomaan nyt osallistua Riihimäellä järjestettyyn Rollaattorimarssiin. Riihimäellä olikin hienosti väkeä liikkeellä – yli 350 – ja monta hyvää keskustelua ja kohtaamista. Ja erityisen mielenkiintoista oli kuulla useampikin puheenvuoro siitä millaista arjen esteettömyys tai usein esteellisyys tänä päivänä on. Monissa paikoissa ihan se fyysinenkin esteettömyys on hoidettu luvattoman huonosti tai oikeastaan lähes lainkaan, mutta yhä useammin esille nousee se itsekin usein esillä pitämäni ja esille nostamani verkkoesteettömyys. Eilenkin Graniitin aukion paneelissa puhuttiin siitä miten junalipun ostaminen voi olla ja on monelle tänä päivänä todella vaikeaa, kun se täytyy tehdä puhelimella ja parinkin osallistujan kanssa puhuimme myös verottajan ja pankkipalveluiden vaikeuksista, kun kaikki on siellä netissä. Tähän pitäisi kyllä ehdottomasti enemmän kiinnittää huomiota ja ainakin nyt alkuun kaikkine valtion, kuntien ja seurakuntienkin varmistaa, että omat kotisivut ovat kaikille käyttäjille esteettömät.
Pirjo-Liisa Snellman-Tenhusen ja Mirja Lammin kanssa aurinkoisella Granitin aukiolla tärkeän Rollaattorimarssin asian parissa.
Näissä esteettömyysjutuissa aika usein myös huomataan rikka toisen silmässä, mutta sitten omissa toimissa ja esimerkiksi peruskorjaus- tai muissa hankkeissa ei huomata lainkaan miten esteettömyyden vaade ja tärkeys sitten unohtuu täysin. Toivottavasti joskus saamme tästäkin vielä sellaisen ihan arjen itsestäänselvyyden.
Onnistunut tapahtuma Riihimäellä ja kyllähän rollaattorit ja pyörätuolit ja muut osoittivat hyvin tai siis huonoksi sen, miten ihan uusissakin katu- ja tieremonteissa on esteettömyys jäänyt taaskin huomioimatta.
Toinen iso Rollaattorimarssin viesti on tietenkin se oikeus hyvään ja arvokkaaseen vanhuuteen. Tätä pitäisi myös kyllä aivan toisella tavalla huomioida hyvinvointialueilla ja kunnissa. Varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus koko elämän myös vaikuttaa omaan arkeen ja hoivaan ja hoitoonkin. Ja yksi tärkeä asia tässä on myös omaishoidon surkea tilanne monella hyvinvointialueella. Tuntuu siltä, että siinä unohtuu usein myös se, että omaishoitajakin tarvitsee omaakin aikaa ja tukea, myös vapaapäivänsä ja on usein myös itsekin jo iäkkäämpi.
Kiitos taas Rollaattorimarssin järjestäjille ja pidetään tärkeää asiaa esillä myös marssien välillä.
Tänään hyvää Eurooppapäivää!