Arvoisa pääjohtaja,
Hyvät kutsuvieraat –
hyvät naiset ja miehet.
Olen elänyt Lopella koko ikäni – viisikymmentä vuotta. Yhtä kauan kuin tämä Kairasydänarkisto on toiminut täällä, mutta täällä en ole koskaan käynyt. Tänne ei oikein koskaan saanut edes tulla. Mutta aina meillä puhuttiin Geolisen tiestä ja kun lähdimme hiihtämään Luutasuolle, niin auto jätettiin ”siihen Geologisen risteykseen” jne.
Oli mukava löytää vielä paikka, missä en tässä rakkaassa kotikunnassani ole koskaan käynyt. Kiitos siis kutsusta.
….
Sotka muni Ilmattaren polvelle kuusi kultaista ja yhden rautaisen munan.
Munat särkyivät.
Niistä muodostuivat maa, vesi, ilma, tähdet, kuu ja aurinko.
….
Hyvät ystävät,
”Kun olin pikkuinen vielä”, näin kirjoitti loppilainen argeologi, tutkimusmatkailija ja kirjailija Sakari Pälsi vuonna 1944 ilmestyneessä kirjassaan.
Kun minä taasen olin pikkuinen vielä, niin katin kultaahan minä etsin. Kivi mikä kimalsi oli hämmentävä ja kun sitä rikkoi toisella kivellä niin siitä tuli vielä jännittävämpi.
Kivet on kiehtovia. Niitä on mukava katsella, hypistellä ja keräilläkin.
Kukapa ei.
Haluan tänään lämpimästi onnitella Geologista tutkimuskeskusta pitkästä ja arvokkaasta työstä konkreettisesti isänmaamme parissa.
Historiahan tällä työllä juontaa juurensa aina keisarilliseen aikaan. Geologinen toimisto oli perustettu vuonna 1877 vuorihallituksen yhteyteen ja vuonna 1885 Venäjän keisari antoi asetuksen geologisten tutkimusten toimittamisesta Suomessa. Vuotta myöhemmin syntyi Geologinen komissio, minkä nimeksi tuli ensin Geologinen tutkimuslaitos, sitten Geologian tutkimuslaitos ja sitten nykyinen Geologian tutkimuskeskus.
Meillä täällä Lopella Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) valtakunnallinen kairasydänarkisto on toiminut vuodesta 1974 alkaen – yli 50 vuoden ajan.
Yritin tuossa etsiä tietoa miksi aikanaan kairasydänarkisto juuri tänne meille Lopelle sijoitettiin? En sitä löytänyt, mutta ehkä täällä joku historian tältäkin osin tuntee ja tietää?
Mutta itse uskon, että jo silloin Lopella oltiin vastaanottavaisia, yritysmyönteisiä ja sujuviin päätöksiin pystyviä. Tällainen olemme kuntana tänäänkin ja siksi meille hyvän sijaintimme kanssa sijoittuu koko ajan myös uusia toimijoita ja yrityksiä. Ja voin lämpimästi suositella Loppea myös kotikunnaksikin. Itse täältä kuljen eduskuntaan töihin päivittäin – tunnin työmatkan – olemmekin vain kotimatkan päässä kaikesta.
Maa ja maankamara ovat kiinnostaneet ihmisiä kauan ja kiinnostaa tänäkin päivänä – tämän alan merkittävyydestä ja tärkeydestä osaltaan kertoo myös mineraalien kietoutuminen vahvasti myös Ukrainan itsenäisyystaisteluun hyökkääjävaltio Venäjää vastaan.
Laadittu mineraalisopimus oli aikalailla suuresti kaikkien maailman medioiden otsikoissa hetki sitten
….
Tänään olemme täällä aikalailla rautaisella maaperällä kotikunnassani Lopella. Lopen vaakunassahan myös tämä oma historiamme näkyy. Lopen kunnan vaakunassa on kuvattuna – yhden yli 300 järvemme aallot – ja aalloista ja sieltä ylösnouseva raudan merkki – rautamalmi.
Suomalainen malminetsintähän alkoikin aikanaan nimenomaan raudan ympäriltä. Rautamalmeja nostettiin vesistöistämme ja louhittiin ja hyödynnettiin laajalti 1500–1800-luvuilla.
Muisto raudasta on siis tänäänkin vaakunassamme ja monissa kotikaivoissa myös juomavedessämme.
Rautaisia tyyppejäkin täältä tulee – väittävät.
…
Mutta hyvät ystävät,
Tänään meillä on mieluisa hetki juhlistaa GTK:n Lopen toimipistettä.
Itse muistan tämän paikan jo 80-luvun alusta. Tuttava Marmon perheen isä – olikohan Lauri, joka toi täältä meille Viertolan lapsille kiviä. Ne olivat pienille lapsille hämmentäviä. Rasioissa näitä kauniita kiviä kannoimme. Osan sijoitimme jopa pumpulin päälle.
Ja me etsimme ja kannoimme sitten metsistä sitä katinkultaa, kissankultaa ja kiiltäviä kiviä. Rikkikiisua taisi Marmon perheen isä silloin lapsille sanoa.
Ja olihan ne hienot kivet meille paljon enemmän kuin mitä turkulaisveljekset Matti ja Teppo sitten myöhemmin kissankullasta väittivät.
Ne olivat arvokkaita aarteita.
…..
Tänään tämä Lopen kairasydänarkisto on myös laajuudessaan merkittävä ja arvoltaan paljon enemmän kuin kissankultaa.
Akkumineraalien kasvava tarve on luonut paikalle uutta merkittävyyttä ja myös laajentumisen tarvetta.
3,6 miljoonaa metriä kallioperästä kairattuja kairasydämiä, yli kaksi miljoonaa maaperänäytettä sekä satoja tuhansia kivi- ja mineraalinäytteitä on taltioitu tänne Lopelle maailman suurimpaan kairasydänarkistoon.
Tätä Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n valtakunnallista kairasydänarkistoa uudistettiin rakentamalla siis juuri kaksi uutta varastoa viime ja tänä vuonna. Toiminta siis kehittyy ja jatkuu täällä. Hyvä niin.
Arkisto palvelee siis erityisesti malminetsintää, kaivosteollisuutta ja kallioperätutkimusta.
Tässä maailman ajassa tällaisen osaamisen merkitys kasvaa. Itse toivon, että maamme luonnonvaroja tutkitaan jatkossakin huolella, hyödynnetään itse vastuullisesti ja ymmärretään luonnon kaikki arvot.
Kiinnitin itse tyytyväisyydellä muutama vuosi sitten huomiota mm. siihen miten Geologian tutkimuskeskus luokitteli, ensimmäisenä maana Euroopassa, maamme malmivarat ja -varannot YK:n kestävää kehitystä edistävän järjestelmän mukaisesti. Nämä tiedot ovat olennaisia niin kansallisen huoltovarmuuden kuin päätöksenteon kannalta.
Ja tämän kairasydän arkiston merkitys voi myös vielä olla salaisuuskin. Joku vielä merkityksetön alkuaine voi tulevaisuudessa muuttua tärkeäksi ja Lopen hyllyt paljastaa salat siitä mistä tätä voisi löytää.
Haluan vielä Lopen kunnan puolesta onnitella teitä, toivottaa hyvää jatkoa ja toimintaa täällä Lopella.
Ja Lopen kunnavaltuuston puheenjohtajana itse itselleni ottamin valtuuksin. Anna teille kaikille tämän hienon juhlapäivän jälkeen ja avoimien ovien päivän jälkeen luvan olla ainakin yhden illan ihan vain Lopen uupuneita.
Onnea!
…
(Muutokset puhuttaessa mahdollisia)