Tänään torstaina 19.12.2024 julkaistiin historian ensimmäinen maamme Nato-aikakauden puolustusselonteko. Valtioneuvoston selonteko valmisteltiin puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) johdolla ja se linjaa maamme puolustuspolitiikkaa kohti 30-lukua.
Voisi todeta, että edessämme on vahvan varautumisen aikakausi. Naamiot on riisuttu ja elämme epävakaan ja arvaamattoman Venäjän naapurissa. Emme vain tämän takia, mutta myös siksi vahvistamme edelleen omaan puolustustamme. Maamme puolustus rakentuu neljän pilarin varaan:
Kansallinen puolustuskyky, Naton pelote ja puolustus, puolustusyhteistyö sekä kokonaismaanpuolustus.
Tässä tiivistetysti puolustusselontekomme johtopäätökset ja alla sitten vielä vähän laajemminkin huomioita, mutta…
1. Meidän ja koko Euroopan turvallisuusympäristö on heikentynyt perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
2. Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhkan Euroopalle ja myös meidän tulevaisuudessa.
3. Toimitamme jatkossakin puolustussotaa käyvälle Ukrainalle puolustusmateriaaliapua ja annamme koulutus- ja neuvonantotukea niin kauan kuin se on tarpeen.
4. Turvallisuusympäristömme kehittyy tavalla, joka edellyttää pelotteen ja puolustuksen vahvistamista Naton itäisellä ja pohjoisella sivustalla.
5. Myös meidän oma puolustusratkaisu on muuttunut. Uusi puolustusratkaisu muodostuu asevelvollisuuteen perustuvasta vahvasta kansallisesta puolustuskyvystä osana Naton pelotetta ja puolustusta.
6. Nato-jäsenyys vahvistaa pelotetta, mikä pienentää sodan uhkaa. Meidän kansallisen puolustuksen tukena on koko liittokunnan sotilaallinen voima, viime kädessä ydinasepelote.
7. Olemme sitoutuneet 100 prosenttisesti tukemaan liittolaisiamme.
8. Kehitämme puolustustamme jatkossakin laajamittaisen sodan uhkan ja sodankäynnin kehityksen pohjalta, resurssit huomioiden. Voisi todeta, että onneksi näin on tehty meillä aina toisen maailman sodan opit ja kokemukset muistaen.
9. Puolustusjärjestelmän suorituskykyjen kehittämistä ohjaavat kansallisen puolustuksen tarpeet sekä Naton puolustussuunnittelun maallemme asettamat tavoitteet. Tässä otetaan huomioon olemassa olevien suorituskykyjen ylläpito, vanhenevien järjestelmien korvaaminen ja uusien suorituskykyjen rakentaminen.
10. Kehittyvä asevelvollisuus, laaja koulutettu reservi ja korkea maanpuolustustahto säilyvät Suomen puolustuksen perustana.
11. Kokonaismaanpuolustuksen merkitys korostuu. Sotilaalliseen uhkaan varautuminen muodostaa tärkeimmän perusteen varautumiselle yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.
Täysistunto 17. joulukuuta 2024. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi oli äänestyksessä kello 10 alkaneessa täysistunnossa.Kuvassa keskirivssä vasemmalta Peter Östman (kd), sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn Laasonen (kok), pääministeri Petteri Orpo (kok). Timo Heinonen (kok) ja Ben Zyskowicz (kok). Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta
12. Alkavalla puolustusselontekokaudella puolustusjärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen painopisteet ovat maapuolustuksen uudistaminen, meri- ja ilmapuolustuksen uusien järjestelmien käyttöönotto sekä puolustusjärjestelmän Nato-integraatio.
13. Maavoimien ja -puolustuksen uudistamisella on kriittinen merkitys koko maamme puolustuskyvylle.
14. Puolustusvoimat sovittaa yhteen suorituskykynsä ja operaationsa osaksi liittokuntaa kaikissa operatiivisissa toimintaympäristöissä. Puolustusjärjestelmän toimintakyky on sidoksissa kyber- ja avaruustoimintaympäristöihin
15. Puolustushallinnon omaa kykyä ja kapasiteettia teknologian seurantaan ja hallintaan sekä kansainvälisten TKI-instrumenttien hyödyntämiseen vahvistetaan. Puolustusteollisuuden toimintaedellytyksiä parannetaan ja toimia tuotantokyvyn nostamiseksi tuetaan sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamiseksi.
16. Liittokunnan ja liittolaisten operoinnille maassamme luodaan edellytykset kuluvan pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituskauden aikana. Tämä mahdollistaa sotilaallisen tuen saamisen myös meidän oman maamme puolustamiseksi.
17. Teemme puolustusyhteistyötä liittolaistemme kanssa ilman ennakkorajoituksia. Kahden- ja monenvälinen puolustusyhteistyö tukee Naton pelotetta ja puolustusta.
18. Vahva ja toimintakykyinen Euroopan unioni on keskeistä maamme puolustukselle. Jatkamme tukeamme EU:n puolustusulottuvuuden vahvistamiselle.
19. Toimintaympäristömme muutos ja Nato-jäsenyys edellyttävät, että Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä lisätään merkittävästi nykyisellä, mutta myös seuraavalla vaalikaudella.
20. Puolustushallintoa ohjaava lainsäädäntö päivitetään niin, että se vastaa uutta puolustusratkaisua. Keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa asevelvollisten osallistuminen Naton tehtäviin maamme alueen ulkopuolella.
21. Pidämme puolustusmenomme vähintään Natossa yhteisesti hyväksytyllä tavoitetasolla. Puolustuskyvyn ylläpito ja kehittäminen edellyttävät riittävää kehystasoa ylivaalikautisesti.
22. Ratkaisevin tekijä maamme puolustuskyvyn varmistamisessa on puolustuksemme pitkäjänteinen ja riittävä resursointi.
Valtioneuvosto hyväksyi siis puolustusministeri Antti Häkkäsen esittelystä tämänpäiväisessä istunnossaan valtioneuvoston puolustusselonteon annettavaksi eduskunnalle. Ensi vuoden alussa otamme sen puolustusvaliokunnassa käsittelyymme ja teemme tämänkin työn huolella ja tarkasti. Kyseessä on järjestyksessään kolmas ja Nato-jäsenyyden ajan ensimmäinen puolustusselonteko, jonka linjaukset ulottuvat ensi vuosikymmenelle aina 2030-luvulle.
Sain itse olla mukana niin aiemmin valmistuneen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon kuin nyt valmistuneen puolustusselonteonkin valmistelussa. Puolustusselontekoa on valmisteltu aina syksystä 2023 lähtien puolustusministeriön johdolla ja poikkihallinnollista valmisteluryhmää konsultoiden. Selontekoprosessiin on liittynyt myös yli vuoden mittainen läheinen yhteistyö parlamentaarisen seurantaryhmän kanssa. Äärimmäisen mielenkiintoinen prosessi ja voisi sanoa, että poikkeuksellinen tärkeä. Maailma on muuttunut ja monessakin ja ennen muuta Venäjä on siirtynyt entistä avoimempaan, vaikeasti ennakoitavaan ja pitkäkestoiseen vastakkainasetteluun lännen kanssa. Selonteossa toteamme, että Venäjä muodostaakin pitkäkestoisen turvallisuusuhkan Euroopalle ja Suomelle myös tulevaisuudessa. Suomelle Naton ulkorajavaltiona on tärkeää huolehtia omasta puolustuskyvystä osana liittokuntaa sekä siitä, että liittokunnan pelote ja puolustus vastaavat uhkaympäristön vaatimuksiin.
Puolustusselonteon mukaan Suomen Nato-jäsenyys on vahvistanut pelotetta. Suomen tukena on koko liittokunnan sotilaallinen voima, viime kädessä ydinasepelote.
Puolustusministeri Antti Häkkänen totesikin selonteon julkistaessaan, että ”Suomi ylläpitää ja kehittää vahvaa omaa puolustuskykyään jatkossakin kaikissa tilanteissa. Se on kaiken ydin ja siitä emme tingi. Samalla Suomen puolustus on erottamaton osa Naton yhteistä puolustusta. Suunnittelemme, harjoittelemme ja varaudumme puolustautumaan yhdessä liittolaistemme kanssa”.
Ja hienolla tavalla puolustusministerimme alleviivasi myös laajaa yhteistyötä yli hallitusoppositorajan todeten, että ”Kehitämme Suomen puolustusta laajalla poliittisella tuella, joka ylittää puoluerajat ja hallituskaudet. Pidän hyvänä, että meillä on Suomessa laajaa yksituumaisuutta turvallisuutemme kannalta keskeisissä kysymyksissä. Se on myös vahva viesti Suomen ulkopuolelle niin liittolaisille ja kumppaneille kuin mahdollisille vastustajillekin. Selonteko osoittaa, että Suomi ottaa puolustuksensa vakavasti”.
Palaan tähän varmasti ensi vuoden puolella vielä useammankin kerran ja myös tarpeen mukaan myöhemmin ja laajemminkin. Tässä nyt lyhyesti ja kokonaisuudessaan puolustusselontekomme on julkaistu puolustusministeriön verkkosivuilla osoitteissa: Valtioneuvoston puolustusselonteko.
….
Nyt kello 23.41 ja kämpillä. Eduskunnassa tänään iso määrä äänestyksiä ja sitten vuoden viimeiset ryhmäkokoukset ja kyselytunti. Illalla vielä ystävän kanssa syömään ja vähän askelmerkkejä kohti kevään kuntavaaleja.