Eläkeläisille valinnanvapaus lääkärin valintaan ja jokaiselle omalääkäri
Hyvinvointialueilla on nyt alkanut kolmas vuosi. Kaikilla alueilla toiminta on saatu käyntiin, vakiinnutettua ja uudistaminen käynnistettyä. Alueet kurovat kiinni yli 15 vuoden uudistusvajetta, joka vanhasta sote-mallista perittiin. Uudistusten hurja vauhti
varmasti osaltaan selittää, miksi muutokset voivat tuntua joidenkin mielestä aika isoiltakin. Näillä toimilla kuitenkin turvataan, että tulevatkin sukupolvet saavat kasvaa hyvinvointiyhteiskuntaan ja, että palvelut toimivat.
Julkisuudessa saadusta kuvasta huolimatta, alueiden talous alkaa kääntyä parempaan suuntaan. Samaan aikaan on monia palveluita saatu myös toimimaan paremmin. Yhtenä esimerkkinä tästä voisi mainita esimerkiksi ensi töiksemme säätämämme terapiatakuun. Halusimme varmistaa, että jokainen nuori saa apua nopeasti ja matalalla kynnyksellä, kun tilanne sitä vaatii.
Selvää on myö se, että lääkärille pitää päästä. Palveluita kehitetäänkin nyt tähän vastaaviksi ja paitsi, että pääsee lääkärille, haluamme kokoomuksessa, että jokainen saa itse valita lääkärinsä. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen omalääkärihankkeen tavoite onkin, että jatkossa jokainen saa tavata tutun lääkärin myös seuraavalla käyntikerralla. Se säästää kaikkien aikaa ja rahaa, kun ei tarvitse selittää samoja vaivoja kahteen kertaan. Meille on tärkeää, että malleissa myös asiakkaalla on rooli – omalääkäri pitäisi siis saada valita.
Tavoitteenamme on myös helpottaa hoitoon pääsyä nopeasti. Toteutamme mm. valinnanvapauskokeilun, jossa 65 vuotta täyttäneet pääsevät halutessaan yksityislääkärille terveyskeskusmaksun suuruisella omavastuulla. Hintakatto estää hintojen nousun ja varmistaa, että hyöty korvauksista menee asiakkaalle. Kun edellinen hallitus edisti kalliiksi käynyttä vuokralääkärimallia, me haluamme taasen edistää omalääkärimallia.
Kela-korvausten kehittäminen yhdistettynä ammatinharjoittajamallin ja omalääkäriajattelun yleistymiseen vie maatamme kohti eurooppalaista sote-järjestelmää. Muissa Euroopan maissa on arkipäivää, että lääkärivastaanottona toimii lääkäri-hoitajatyöpari, jossa lääkäri toimii yrittäjänä. Tällainen palvelu ei edellytä kuin muutaman tuhannen asiakkaan väestöpohjan toimiakseen. Viime viikkoina on uutisoitu esimerkiksi nuoresta yleislääkäristä, joka on avannut hiljattain 4700 asukkaan Sieviin oman lääkäriaseman. Oma lääkäriasema myös maalaiskunnissa ei välttämättä olekaan enää menetetty haave, vaan realistinen mahdollisuus.
Hyvinvointialueilla riittää jatkossakin tehtävää. On tärkeää, että palveluita kehitetään niin, että hoitoon pääsee silloin kun sitä tarvitaan. Toinen tarvitsee lääkärille pääsyn lähellä tutulle omalle lääkärille ja toiselle voi toimia digilääkärin helppo ja vaivaton vastaanotto. Ja hyvä perusperiaate on se, että palveluita joita tarvitaan usein ja jopa päivittäin, kuten vanhustenhoito, neuvolat ja terveyskeskusten lääkärivastaanotot ovat lähellä ja ne palvelut joita tarvitaan ehkä kerran elämässä voivat olla hieman kauempanakin. Näin paras osaaminen saadaan parhaiten käyttöömme.
Ja korjataan nyt vielä yksi fakta myös sote-alueiden taloudesta. Pääministeri Petteri Orpon hallitus ei ole leikannut sote-alueilta. Tänäkin vuonna sosiaali- ja terveyspalveluihin laitoimme lisää rahoitusta yli 2,2 miljardia euroa. Orpon hallitus käyttää soteen siis enemmän rahaa kuin edellinen pääministeri Sanna Marinin vasemmistohallitus käytti. Ja miksi, siksi, että palveluiden tarve on kasvanut ja me haluamme, että jokainen saa tarvitsemansa palvelut nyt ja tulevaisuudessakin.
Timo Heinonen
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan vastaava (kok)