Britannian pääministeri Keir Starmer kutsui koolle etäkokoukseen ns. ”halukkaiden koalition” keskustelemaan Ukrainan tilanteesta. Starmerin ”Coalition of the willing” nimittämä kokous pohti eilen sitä miten yhteisen tahtotilan jakavat maat voisivat auttaa Ukrainaa sotilaallisesti ja taloudellisesti tässä tilanteessa, missä Yhdysvaltain apu on epävarmaan. Keskusteluissa on ollut myös Ukrainan rauhanprosessi, sillä halukkaiden koalitioa haluaa varmistaa, että rauhaakaan ei tehdä Ukrainaa siihen pakottaen, vaan nimenomaan neuvotellen. Yksi aivan oleellinen askelmerkki tässä on myös mahdollisen tulitauon ja/tai rauhan valvonta ja varmistaminen, ettei Venäjä enää voisi palata sotatantereelle toisen maan maaperälle. Starmer totesikin, että ”Jos Venäjä vihdoin tulee pöytään, meidän on oltava valmiita valvomaan tulitaukoa varmistaaksemme, että se on vakava ja kestävä rauha”.
”Coalition of the willing” -ryhmään on arvioitu kuuluvan tai mukaan lähtevän kaiken kaikkiaan noin 25 maat. Mukana yhteisellä tahdolla varustettuna arvioidaan olevan EU-maat Unkaria lukuunottamatta ja sitten isäntämaa Iso-Britannian lisäksi myös Australia, Uusi-Seelanti, Kanada ja tietenkin Ukraina. Mukana neuvotteluissa on myös virkamiehiä Natosta ja EU:sta. Poissa pöydästä on luonnollisesti nyt myös Yhdysvallat, johon muiden länsimaiden luottamus on kokenut kolauksia – koviakin, ehkä. Lauantain etäkokouksen jälkeen Stramer kertoi, että seuraavaksi tulevalla viikolla ”Coalition of the willing” -ryhmän sotilasjohtajat kokoontuvat Lontoossa. Torstaina pidettävässä kokouksessa on tarkoitus tehdä vahvat suunnitelmat rauhan aikaansaamiseksi Ukrainaan, mutta ennen muuta maan turvallisuuden takaamiseksi tulevaisuudessa.
Asiat etenevät nyt siis hyvään suuntaa ja siitä kertoo myös Unkarin reaktiot tilanteeseen. Venäjää myötäilevä Unkarin pääministeri Viktor Orbán on nyt siirretty syrjään näistä pöydistä ja seuraavaksi varmasti myös Euroopan maiden pakotteistakin päättävistä pöydistä. Tämä palapeli nimittäin pitää saada nyt myös kasaan nopeasti, sillä EU:n yhdessä päättämät Venäjä-pakotteet raukeavat pian ja on epäselvää, että saadaanko niiden taakse uudessa puolivuosittaistarkastelussa enää Unkarin tukea. Tällöin pakotteiden on syytä jatkua halukkaiden kautta ja Unkari saa jää ulos.
Unkarin Orban julkistikin eilen maansa kansallispäivänä historiallisen vuoden 1848 vallankumouksen 12-osaisen vaatimuslistan tapaan nyt oman 12-osaisen vaatimuslistansa EU:lle.
”Let there be peace, freedom, and unity.”
Orban aloitti twiittinsä siis sanoilla: ”Olkoon rauha, vapaus ja yhtenäisyys”. Samat sanat olivat mukana myös lähes 180 vuotta sitten vallankumouksen vaatimuslistassa. Perään Orban luetteli mitä Unkari haluaa EU:lta ja viimeisessä kohdassa maa haluaa Euroopan Unionia, mutta ”ilman Ukrainaa”. Mielenkiintoista nähdä haluaako Eurooppa enää Orbania? Mutta toki se on niinkin, että unkarin kansaa ei pitäisi rangaista Orbanin takia, mutta….
Vastenmielistä, sanon minä.
Mutta hyvä, että maailmasta löytyy nyt myös reiluutta haluavia maita ja tästä vetovastuusta täytyy suuri kiitos antaa Iso-Britannialle. Vaikka maa EU:n aikanaan jätti, niin tämä kaikki mitä nyt näemme osoittaa kuitenkin saarivaltion suuruuden ja sydämen.
Mutta tuleeko Ukrainaan tulitauko tai rauha? Olen varma, että joskus tulee. Kaikki sodat päättyvät joskus tulitaukoon ja rauhaankin, mutta en usko, että Putinin Venäjän kanssa se on nyt mahdollista. Ukrainahan on jo osoittanut valmiutensa Yhdysvaltain kanssa neuvoteltuun 30 päivän tulitaukoon. Esityksen yksityiskohtia ei ole julkisuuteen avattu, mutta selväksi on käynyt, että se ei Venäjälle sovi. Putin on periaatteessa kertonut kannattavansa aselepoa, mutta vain täydellisin venäläisin ehdoin. Lienee selvää, että Venäjä haluaa pitää ja vallata vielä lisää Ukrainan alueita, alistaa Ukrainan omaan tahtoonsa ja lopulta myös valtaansa, kyseenalaistaa maan suvereniteetin ja lopulta itsenäisyydenkin. Venäjän ehdot rikkoisivat maan ja sen kansan myös henkisesti.
Valitettavasti en siis jaksa uskoa, että Venäjä tosiasiallisesti tässä tilanteessa rauhaa haluaa. Yhdysvallat toki myötäilee Putinin diktatuuria. Ja samaan aikaan Venäjä nöyryyttää myös Yhdysvaltoja. Viimeksi Putin antoi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin erikoislähettilään Steve Witkoffin odottaa itseään kahdeksan tuntia. Ja Trumpin Yhdysvallathan odottaa.
Mutta samaan lopputulemaan mitä itsekin pidän todennäköisenä tuli myös ISW. Yhdysvaltalainen ajatushautomo arvioi päiväkatsauksessaan 14.3.2025, että Venäjä pyrkii todennäköisesti jatkamaan hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Asiakirjavuotoihin nojautuen ISW kertoo, että Putin ei olisi valmis edes tulitaukoon ennen vuotta 2026. Tietoa toki arvioidaan myös siitä tulokulmasta, että se voisi olla tarkoituksellinen ja sillä tavoiteltaisiin lisä painetta Ukrainan niskaan hyväksyä alati huononevat tulitaukoehdot?
Raportissa kirjoitetaankin, että ”US intelligence reportedly continues to assess that Putin is unwilling to end the war in Ukraine and remains committed to conquering Ukraine, which is consistent with ISW’s long-term assessment of Putin’s objectives in Ukraine and unwillingness to negotiate in good faith.” Näiden arvioiden mukaan Venäjä ei siis olisi luopunut omasta alkuperäisestä tavoitteestaan alistaa Ukraina täysin kontrolliinsa eli Moskovan vallan alle. Samaan lopputulokseen ovat tulleet lukuisat nimettömästi puhuneet virkamieslähteet Yhdysvalloista ja Euroopasta, mutta myös Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaiset. Yleinen arvio onkin, että Putin käyttäisi tulitaukoa vain omien sotavoimiensa vahvistamiseksi uusia hyökkäyksiä varten.
”Putin did agree to a temporary ceasefire, Russia would use the ceasefire to rest and refit Russian forces and that Putin would likely break the agreement and falsely blame Ukraine for violating the ceasefire.”
Tästä samasta aiheesta puhuin itse viikolla myös Verkkouutisten Sanna Ukkola Show´n keskustelussa. Venäjä siis hyödyntäisi 30 päivän tulitauon vain joukkojensa vahvistamiseen ja uudelleen järjestelemiseksi ja syyttäisi pian sitten ”Ukrainaa valheellisesti tulitauon rikkomisesta”.
Niinpä. 26.11.1939. Venäjä ei muutu.
ISW arvioikin edelleen, että Kremlin alkuperäinen tavoite Ukrainassa ei ole siis muuttunut ja Putin haaveilee edelleen Ukrainan täydellistä antautumista.
Mitä Yhdysvallat sitten tekee, kun se lopulta ymmärtää, että Venäjä ja Putin eivät ole valmiita rauhaa? Kohdistaako Trump lisää painetta Ukrainaan vai lopulta myös Venäjään? Nythän Trumpin kaikki toimet ja painostus ovat kohdistuneet vain vapaudestaan ja itsenäisyydestä taistelevaan Ukrainaan. Surullista.
Itse luotan nyt siihen maailmaan enemmän, missä otamme yhdessä enemmän vastuuta. Tarvitaan halua ja tahtoa.
….
Tänään pitkästä aikaa kalenteri vähän tyhjempi. Vaalijuttuja toki kalenterissa tänäänkin, mutta ei varsinaisia töitä. Ja kauniilta näyttää myös kotikunnan sääkin. Lunta vähän maassa, mutta kevättä kohden tässä mennään.
…
Kello 22.24 ja se vapaapäivä takana. Seuraava sitten onkin toukokuun puolella eli tästä mennään aikalailla täydellä kalenterilla kevättä ja kesää kohden. Mutta tänään ulkona, vähän klapihommia ja toki vähän vaalejakin. Huomenna arjen pariin.