Lasten ja nuortemme oppimistulokset ovat edelleen maailman kärkiluokkaa.
Kyllä, mutta samaan aikaan osaamistaso on laskenut tasaisesti ja pitkään. Kouluihimme on tehty uudistuksia, jotka eivät ole onnistuneet ja osaamisen taso on jatkanut laskemista. Henkilökohtaisen tuen kolmiportainen -malli ei näyttänyt toimivan, pienryhmistä luopuminen sekoitti niin erityistä tukea tarvitsevien oppimisen, mutta myös kaikkien muidenkin ja viimeisenä niittinä ideologinen oppivelvollisuuden pidentäminen. Tänään jo monet muutkin meidän tapaan toivovat pakon purkua ja siirtymistä oikea-aikaiseen ja riittävää resurssointiin niin perusopetuksen kuin erityisen tuenkin suhteen.
Viikonloppuna juuri Hämeenlinnan joulumarkkinoilla eräs hetki sitten ammatillisesta koulutuksesta eläköitynyt opetuksen ammattilainen tuli kyselemään tästä ja hänen kantansa oli selvä; pakko ei toimi ja oppivelvollisuuden pidentäminen olisi syytä perua. Keskusteluun osallistunut erityisopettaja esitti samaa ja toivoi, että resurssit ohjattaisiin aidosti opinpolun alkupäähän ja sitten vaikuttavalla tavalla toiselle asteelle. Olen samaa mieltä.
Kuvituskuva
Korjausliikkeitä tarvitaan ja aika reippaitakin. Siksi nyt pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen johdolla valmistellaan hallitusohjelmassamme sovittu perusopetukseen osaamistakuu. Osaamistakuun tavoitteena on varmistaa, että perusopetuksessa on kansallisesti yhtenäiset menettelyt, joilla jokainen lapsi ja tämän myötä nuori saa riittävät perustaidot jatko-opintoihin. Osaamistakuun toteuttaminen on nyt käynnistetty lainsäädäntömuutoksella ja aikataulullisesti tavoitteemme on, että uudistettu perusopetuslaki hyväksytään ensi vuoden aikana ja se astuu voimaan sitten vuonna 2027.
Ison korjaussarjan kautta käynnistetään sitten perään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kehittämistyö yhdessä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tässä meidän tavoitteemme on aiempaa selkeämpi normipohja perusopetukselle. Osaamistakuun toteuttamiseksi oppiainekohtaisten tavoitteiden, sisältöjen ja arviointikriteereiden tulee muodostaa selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus.
Ja palasia olemme korjanneet jo aiemminkin. Olemme lisänneet resursseja merkittävästi perusopetukseen. 200 miljoonan euron rahoitus on kohdennettu juuri sinne perustaitojen oppimiseen eli olemme lisänneet tunteja koulupolun alkuun ja erityisesti lukemiseen ja kirjoittamiseen ja laskemiseen. Itse pidän aivan keskiössä oppimistulostemme kääntämisessä nousuun lukutaidon korostamista. Vahva, ei vain mekaaninen lukutaito, vaan ymmärtävä lukutaito on kaiken oppimisen perusta.
Itselläni opettajana oli sellainen lupaus mielessäni joka päivä, että halusin taata, että ihan jokaisella oppilaallani olisi ollut joka päivä oikeus oppia jotain uutta. Se on kova lupaus, mutta sen pitäisi olla koko peruskoulujärjestelmämme keskiössä. Tämän lupauksen pitäisi siis koskea niin sitä lahjakasta kuin sitä erityistä tukeakin tarvitsevaa ja ihan jokaista siinä heidän välissä ja samassa luokassa.
Isoja korjausliikkeitä, mutta tässä ei nyt enää pilkun siirtäminen riitä. Toki nekin olisi hyvä saada nuortemme kirjoituksiin paikalleen.
Uusi viikko näin käyntiin. Tänään vähän sellainen reippaampi päivä. Tai oikeastaan sellaisiin on tässä saanut kyllä viime aikoina oikeastaan jo tottuakin. Nyt aamusta Hämeenlinnaan maakuntahallitukseen, puoliltapäivin äänestyksiä eduskunnassa ja sitten illansuussa kotikunnan puheenjohtajisto ja vuoden viimeinen kunnanhallitus.
Taas mennään.
….
Kello 22.11 ja eduskunnassa taas. Toisen kerran muuten tänään. Tänään siis päivä vei aamusta Hämeenlinnaan maakuntahallitukseen, sieltä sitten ajoin kello kahdeksitoista Helsinkiin eduskunnan äänestyksiin ja budjetin palautekeskustelun avaukseen, sitten Lopelle puheenjohtajistoon ja kunnanhallitukseen ja sieltä sitten taas takaisin eduskuntaan missä illalla oli vielä käsittelyssä mm. rahapeliuudistus ja suden ja suurpetojen metsästyksen mahdollistaminen jatkuvien valitusten maailmassa. Nyt vielä keskustelut jatkuvat budjetista ja tarkoitus saada kokonaisuus kasaan perjantaina. Katsotaan miten käy.