Lasten ja nuorten oppimistulokset puhuttavat ja syystäkin. Parinkymmenen vuoden ajan osaaminen on laskenut ja toivottavasti nyt viimeinen tilanteeseen herätään. No nyt sitten keskeisenä keinona ooppimistason nostamiseksi esitetään tasokokeita? Mitä ihmettä? Meillä ei siis muka ole riittävästi tietoa? Onhan meillä tietoa eli ei tarvitse kuin katsoa niitä PISA-tuloksia niin tietää, että osaamistaso laskee. Ja seuraavaksi ei tarvitse kuin mennä opettajainhuoneeseen niin kuulee mitä tilanteessa pitäisi tehdä.
Ja kyllä, meidän on myönnettävä, että parinkymmenen vuoden aikana on tehty virheitä. On leikattu koulutuksesta mm. 2015-2019, suljettu koulut Covidin aikaan, vannottu avoimien oppimisympäristöjen nimiin ja myös liian pitkälle vietyyn integraatioon ja inkluusion unelmaan. Ja hypätty digitalisaation virtaan harkitsematta huolella ja ajattelematta loppuun. Syitä on paljon ja niistä vastuun kantaa kaikki tämän vuosituhannen hallitukset. Ja kun syy on kaikkien niin silloin pitäisi olla helppo lähteä yhdessä tekemään korjausta. Kannustan siis jokaista päättäjää niin valtion kuin kuntatasollakin menemään koululle ja opettajanhuoneeseen. Esittäkää siellä yksi kysymys. Mitä opettajat teistä nyt pitäisi koulumaailmassa korjata ja tehdä? Saatte varmasti hyvät ja uskoisin, että varsin yhtenevät vastaukset.
Uskallan nostaa esille ensin yhden. Se on…
Resurssit, resurssit ja resurssit.
Siitä se lähtee. Ja kyllä tiedän ja ymmärrän, että tulevat vuodet eivät maallemme lisää rahaa tuo, mutta lisää ei edes tarvittaisi, jos vain käyttäisimme nykyiset hyvin ja tehokkaasti. Tässä hyvä olisi lupaus kasvutakuusta eli ei lisää rahaa, vaan vain olemassa olevan rahoituksen jättäminen kouluille. Eli ikäryhmien ja oppilasmäärien pienentyessä ei rahoitusta leikattaisi vaan jätettäisiin sama euromäärä peruskouluun ja myös toiselle asteelle. Ja tämä käytettäisiin opetusryhmien pienentämiseen ja toisena opettajien täydennyskoulutukseen.
Ja itse jatkaisin myös nyt aloitettua perusasioiden ja -osaamisen vahvistamista. Lisää siis lukemista, kirjoittamista ja laskemista. Oppimisen tuen uudistus on ollut tarpeellinen ja myös osaamistakuu. Ja hyvä esimerkki onnistuneesta korjausliikkeestä on ollut nyt säädetty kännykkäkielto. Sitä kiittelee jo kaikki ja lapset ja nuoret ovat alkaneet jälleen puhua välitunneilla. Toivottavasti myös liikettä kännyköiden laatikkoon jättäminen toisi välitunneille. Itse olisin valmis tätä laajentamaan myös soveltuvissa osin toiselle asteelle. Opitaan, että hanskat pidetään kädessä ulkona ja kännykkä kädessä vapaa-ajalla – ei siis koulussa eikä työelämässäkään.
Ja itse nostan esille vielä senkin, että peruskoulumme pitää jatkossa jälleen tarjota jokaisella lapselle ja nuorelle joka päivä mahdollisuus oppia jotain uutta. Tämän lupauksen pitää koskea häntä, joka tarvitsee henkilökohtaistakin tukea, mutta myös lahjakasta lasta ja nuorta. Annetaan siis jokaiselle oikeus oppia ja kasvaa.
Ja sitten tuo opettajarekisteri. Sitä itse kannatan ja taisimme aikanaan jo sivistysvaliokunnasta sen Raija Vahasalon johdolla keskusteluun nostaakin. Vettä on virrannut sen jälkeen Vantaassa paljon, mutta toivottavasti nyt siihen on valmius. Perheillä ja myös lapsilla ja nuorilla on oikeus tietää opettaako heitä koulutuksen saanut pätevä opettaja ja toisaalta rekisteri loisi kouluille ja kunnille paineen ja toivottavasti myös velvoitteen etsiä tärkeimpään opettajan tehtävää pätevät opettajat. Miettikääpä mikä mekkala syntyisi, jos terveyskeskuksessa olisi vuosikausia henkilö töissä ilman koulutusta? No niinhän joskus olikin ja rikossyytehän siitä tuli.
Aamu siis tänään näiden aiheiden parissa ensin Ylen Aamu-TV:ssä ja sitten radion Ykkösaamussa. Keskustelut löytyvät Yle Areenasta. Nyt jo eduskunnan työhuoneella ja mielenkiintoinen päivä tulossa tästäkin. Ja illalla sitten vielä Jarkko Tammisen imitaatiospektaakkeli Stars Shown paluun ensi-ilta.