Muutama viikko sitten sain vieraakseni lukioaikaisen ystäväni Saijan. Olimme Riihimäen Lukiossa aikanaan Saijan ja hänen nykyisen miehensä Janin kanssa samalla luokalla. Mukavia muistoja paljon. Elämä ja vuodet veivät sitten eri suuntiin, mutta se monessa tänä päivänä niin pahana pidetty sosiaalinen media sitten kuitenkin yhteyden piti tai synnytti. Muutama vuosi sitten pitkästä aikaa näimme, kun kokoonnuimme Rilun 94-kevään ylioppilaiden kanssa juhlistamaan valkolakkiemme 30-vuotista railakasta elämää.
Meistä tuli muurareita.
Taksikuskeja, suutareita.
Yksinhuoltajaäitejä, autokauppiaita.
Meistä tuli lääkäreitä.
Virkamiehiä, vääpeleitä.
Kyllä, Saijasta tuli lääkäri ja nyt syksyllä HUS:n Simulaatiokoulutuskeskuksen johtajana ja Leikkaus- ja tehohoitokeskuksen apulaisylilääkärinä Saija Näse-Ståhlhammar otti minuun yhteyttä, jos voisin auttaa. Kyse oli elvytystaidoista ja niiden opettamisesta. Aihe oli koskettavan läheinen juuri nyt.
Joimme Saijan kanssa kahvit ja juttelimme lukiosta ja elämästä ja elämän elvyttämisestä. Olin valmis auttamaan. Nyt haluankin tänään kannustaa teistä kaikkia allekirjoittamaan Saijan muiden ammattilaisten kanssa tekemän kansalaisaloitteen perusopetuslain muuttamiseksi niin, että elvytystaidot tulevat osaksi perusopetusta.
Heinäkuun 13. päivänä 2026 alulle pantu kansalaisaloite on kerännyt nyt 10 o00 allekirjoitusta ja edetäkseen eduskuntaan se vaatii vielä paljon lisää nimiä. Toivon, että sinä voisit olla yksi. Allekirjoita siis: Kansalaisaloite perusopetuslain muuttamiseksi – elvytystaidot osaksi perusopetusta.
Aloitteessa siis esitetään, että perusopetuslakiin lisätään velvoite järjestää kaikille peruskoulun oppilaille säännöllistä, ikätasoista peruselvytysopetusta. Näin on monessa maassa Euroopassa ja tulokset ovat hyviä ja vakuuttavia. Kerran opittu – varsinkin lapsena opittu ja hyvin harjoiteltu taito nimittäin kantaa ja pysyy mukava läpi elämän. Elvyttämisestä tulisi näin uusi suomalaisten kansalaistaito.
Esityksen tavoitteena on siis parantaa väestön elvytystaitoja, lisätä auttamisvalmiutta, vahvistaa lasten ja nuorten turvallisuusosaamista sekä parantaa äkillisen sydänpysähdyksen saaneiden selviytymismahdollisuuksia Suomessa. Esityksen mukaan opetuksen tulisi siis olla valtakunnallisesti yhtenäistä ja perustua voimassa oleviin kansallisiin ja kansainvälisiin elvytyssuosituksiin. Peruselvytysopetus sisältäisi siis jatkossa sydänpysähdyksen tunnistamisen, hätäilmoituksen teon, laadukkaan painelu-puhalluselvytyksen toteuttamisen sekä puoliautomaattisen defibrillaattorin (AED, sydäniskuri) turvallisen käytön.
Kansalaisaloitteessa muistutetaan siitä, että ”Sydänpysähdys on yksi merkittävimmistä äkillisen kuoleman syistä. Sairaalan ulkopuolella tapahtuneen sydänpysähdyksen ennuste riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka nopeasti paikalla olevat ihmiset tunnistavat tapahtuneen, aloittavat peruselvytyksen ja hälyttävät apua. Jokainen minuutti ilman elvytystä heikentää selviytymismahdollisuuksia merkittävästi. Vaikka auttamishalukkuus Suomessa on hyvä, suuri osa väestöstä kokee epävarmuutta elvytystilanteessa, eikä uskalla aloittaa maallikkoelvytystä. Lisäksi elottomuuden tunnistaminen ja maallikkoelvytyksen laatu vaihtelevat merkittävästi.
Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että väestön elvytysosaamisen lisääminen on yksi vaikuttavimmista tavoista parantaa sydänpysähdyspotilaiden selviytymistä ja ennustetta. Erityisen tehokkaaksi keinoksi on osoittautunut elvytysopetuksen sisällyttäminen koulujen opetukseen. European Resuscitation Council (ERC) ja Maailman terveysjärjestö (WHO) tukevat Kids Save Lives -aloitetta, jonka mukaan jokaiselle peruskoululaiselle tulisi tarjota vähintään kaksi tuntia elvytysopetusta vuosittain. Useissa Euroopan maissa elvytyskoulutus kuuluu lainsäädännön puitteissa osaksi kouluopetusta, ja tutkimukset ovat osoittaneet, että lapset ja nuoret oppivat elvytystaidot hyvin ja pystyvät säilyttämään osaamisensa, kun harjoittelua toistetaan säännöllisesti.
Suomessa elvytysopetuksen toteutuminen vaihtelee tällä hetkellä huomattavasti eri koulujen ja hyvinvointialueiden välillä. Osa kouluista järjestää opetusta säännöllisesti, opetusten sisältö ei kuitenkaan ole strukturoitua ja useimmissa kouluissa sitä ei järjestetä lainkaan. Tämän seurauksena lasten ja nuorten elvytysosaaminen ei toteudu yhdenvertaisesti, vaan riippuu asuinpaikasta, koulusta ja paikallisista resursseista.
Koska kyseessä on koko yhteiskunnan turvallisuutta parantava kansalaistaito, elvytysopetuksen järjestämisen tulee perustua valtakunnalliseen velvoitteeseen eikä vapaaehtoisiin paikallisiin ratkaisuihin.
Esitämme, että perusopetuslakia muutetaan siten, että elvytysopetuksen järjestäminen sisällytetään valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin ja sen toteuttaminen tehdään pakolliseksi kaikissa Suomen peruskouluissa. Käytännön harjoitukset voidaan toteuttaa koulujen henkilökunnan toimesta yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten, pelastusalan toimijoiden ja Suomen elvytysneuvoston kanssa.
Lakialoitteessa esitetty toteutus:
Elvytyskoulutus tulee toteuttaa siten, että jokainen peruskoulun oppilas saa vuosittain ikätasolleen soveltuvaa opetusta:
• sydänpysähdyksen tunnistamisesta
• hätäilmoituksen tekemisestä
• painelu-puhalluselvytyksen toteuttamisesta
• puoliautomaattisen maallikkodefibrillaattorin (AED, sydäniskuri) käytöstä
• turvallisesta toiminnasta hätätilanteessa.
Samalla parannetaan lasten ja nuorten valmiutta toimia muissa äkillisissä hätätilanteissa, sekä vahvistetaan vastuullisuutta, auttamishalua ja turvallisuuskulttuuria koko yhteiskunnassa.
Lainsäädännön tueksi laaditaan valtakunnallinen toimintamalli, joka sisältää:
• yhtenäiset oppimistavoitteet eri vuosiluokille
• opetussuunnitelmaan integroitavan sisältökokonaisuuden
• opettajille tarkoitetut koulutus- ja tukimateriaalit
• yhteistyömallin koulujen ja terveydenhuollon välille
• kansalliset suositukset opetuksen toteuttamisesta ja seurannasta.
Opetuksen sisältö suunnitellaan ikätasoisesti siten, että osaaminen syvenee peruskoulun aikana vaiheittain. Opetuksessa hyödynnetään Suomen Elvytysneuvoston ja European Resuscitation (ERC:n) valmiita materiaaleja ja suosituksia, digitaalisia oppimisympäristöjä ja simulaatioharjoittelua. Tavoitteena on rakentaa pysyvä toimintamalli, joka voidaan toteuttaa yhdenmukaisesti kaikissa Suomen peruskouluissa ilman, että opetuksen laatu riippuu paikallisista resursseista.
Vaikuttavuus
Tutkimusnäyttö osoittaa, että kouluissa annettava säännöllinen elvytysopetus lisää merkittävästi maallikkoelvytyksen aloittamista ja parantaa sydänpysähdyspotilaiden selviytymistä. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että väestön elvytysosaaminen paranee nopeasti, kun koululaiset saavat vuosittain järjestelmällistä opetusta.
Lapset ja nuoret toimivat lisäksi tehokkaina osaamisen välittäjinä omiin perheisiinsä ja lähipiiriinsä. Näin koulussa annettava opetus lisää koko väestön tietoisuutta sydänpysähdyksestä ja elvyttämisestä sekä vahvistaa auttamisen kulttuuria.
Konkreettisina tavoitteina on:
• lisätä maallikkoelvytyksen aloittamista koko Suomessa
• lyhentää aikaa ensimmäisiin elvytystoimenpiteisiin
• parantaa sydänpysähdyspotilaiden selviytymistä ja neurologista ennustetta
• vähentää vakavan aivovaurion aiheuttamia inhimillisiä ja yhteiskunnallisia kustannuksia
• lisätä kansalaisten turvallisuusosaamista ja toimintavalmiutta hätätilanteissa.
Yhteiskunnallinen merkitys
Peruselvytyksen opettaminen kaikille koululaisille on yksi kustannusvaikuttavimmista potilasturvallisuutta edistävistä toimenpiteistä. Lainsäädäntö varmistaa, että jokaisella suomalaisella lapsella ja nuorella on yhdenvertainen mahdollisuus oppia henkeä pelastavat perustaidot riippumatta asuinpaikasta tai koulusta. Samalla Suomi liittyy niiden maiden joukkoon, joissa elvytysopetus on vakiinnutettu osaksi kansallista koulutusjärjestelmää.
Pysyvällä lainsäädäntöön perustuvalla toimintamallilla voidaan pitkällä aikavälillä pelastaa ihmishenkiä, vähentää vakavan vammautumisen aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä ja pienentää yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Kyseessä on investointi kansalaisten osaamiseen, turvallisuuteen ja terveyteen, jonka vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän.”
Lakialoite, kansalaisaloite, siis esittää, että eduskunta ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin perusopetuslain muuttamiseksi siten, että elvytysopetus sisällytetään pakollisena osana peruskoulun opetukseen koko maassa.
Itse allekirjoitin tämän kansalaisaloitteen ja olen auttanut aloitteen tekijöitä muutenkin asian maaliin saamiseksi. Tärkeä hetki on ensi kevään eduskuntavaalit ja niiden jälkeiset hallitusneuvottelut. Itse haluan, että tämä asia kirjataan kevään 2027 hallitusohjelmaan ja tuodaan ensi vaalikaudella osaksi suomalaisten koululaisten arkea ja luodaan meille yhteinen uusi toimiva ja henkiä pelastava kansalaistaito.
Maailman elvytyspäivää vietetään tänään lokakuun 16. päivänä. Päivän tavoitteena on muistuttaa meistä kaikkia elvytystaitojen tärkeydestä ja siitä, miten kuka tahansa voi pelastaa ihmishengen.
Vuonna 2020 joukko suomalaisia artisteja Elastisen, Toni Wirtasen, Suvi Teräsniskan, Anna Abreun ja muiden johdolla jakoivat meille omat elvytysbiisinsä. Niiden tahti on 100-120 iskua minuutissa eli juuri se tahti mikä on oikea paineluelvytykseen. Ota sinäkin tämä soittolista käyttöön, sillä se voi pelastaa elämiä.
#BiisiniVoiPelastaaElämän –Spotifyn soittolista.
Uusi aamu. Aikainen sellainen tänäänkin. Aamusta Ivan Puopolon haastateltavaksi mm. laskeneista oppimistuloksista.
….
Ja sitten jo uusi ilta. Tai oikeastaan uusi yö.
Kello 22.44 ja Lastikasta kotiin. Kävin illalla vielä kuuluttamassa LFT Läysän kakkosdivariottelun ja täytyy sanoa, että nyt oli vauhtia, tunnelmaa ja menoa. Komea voitto Läysälle ja paluu sarjakärkeen. Kova on tämänkin vuoden jengimme.
Päivään mahtui tänään yhden podcastin nauhoitus aamusta ja sitten valiokunnat ja lyhyt täysistunto. Istunnossa vielä Benkun kanssa puhuimme mm. siitä miksi kaikki tässä maassa pitää lailla säätää eikä maalaisjärkeä enää saa käyttää. Kyse siis lähinnä aseutus-laki -tasapainottelusta ja myös mm. oikeuskanslerin linjauksista vaikkapa siihen, että koulu ei voinut kieltää kännyköitä oppitunneilla ja se piti sitten lakiin kirjata, että oppitunneille saatiin palautettua rauha. No kun se piti tehdä niin me sen teimme, mutta minusta tällainen olisi pitänyt voida päättää koulussa ilman lainmuutostakin?
Nyt kello jo paljon ja huomenna sitten Päijät-Hämeen kiertuetta pääministerimme ja ryhmäjohtajamme kanssa. Nähdään!