Kokoomuksen pitkäaikainen tavoite irtaantua Ottawan sopimuksesta toteutui 10. heinäkuuta 2025, kun Suomi irtisanoi Ottawan jalkaväkimiinasopimuksen. Eduskunta oli äänestänyt torstaina 19.6.2025 Ottawan sopimuksesta irtautumisen puolesta äänin 157–18. Iirtautuminen astui virallisesti voimaan tästä puoli vuotta myöhemmin eli 10. tammikuuta 2026.
Välittömästi tämän jälkeen laitettiin liikkeelle toimet jalkaväkimiinojen palauttamiseksi varastoihimme. Tavoitteeksi otimme, että jalkaväkimiinat valmistetaan Suomessa ja näin myös valmistelu on nyt edennyt. Materiaalihankinta on nyt ns. valmistelu- ja markkinakatsausvaiheessa ja sen myötä tuotannon on tarkoitus alkaa Suomessa vuonna 2028. Valmistaja selviää seuraavassa eli tarjouspyyntövaiheessa ja tarkoitus on tilata varastoihimme noin miljoona uutta jalkaväkimiinaa. Määrä on siis lähellä samaa mitä meillä oli ennen Ottawan sopimukseen liittymistä.
Tarjouspyyntö, kilpailutus ja sopimusten teon jälkeen valmistus jakautuu useammalle vuodelle aina 2030-luvulle asti. Kyseessä on yhteensä noin sadan miljoonan euron hankinta. Hankinta kotimaasta tukee luonnollisesti maamme työllisyyttä, mutta on myös tärkeä huoltovarmuuskysymys.
Tarkoitus on hankki moderneja putkimiinoja (a´noin 200e/kpl) ja painevaikutteisia polkumiinoja (a´alle 100e/kpl). Ensivaiheessa hankintaan menee maastoon asennettavat jalkaväkimiinat. Lisäksi on selvitetty myös mahdollisuutta näiden jälkeen hankkia vielä mm. Ukrainastakin tuttuja kehittyneempiä ns. sirotemiinoja.
Merkittävä askel tässä hankkeessa koettiin jo tänä vuonna, kun jalkaväkimiinat palautettiin varusmieskoulutuksen osaksi saapumiserä 1/2026 myötä. Koulutus aloitettiin viuhkapanosten käyttämisenä viuhkamiinana. Ja jatkossa uusien miinojen valmistuttua ne otetaan osaksi varusmieskoulutusta. Koulutus tulee koskemaan kaikkia varusmiehiä ja samalla saadaan koulutusta toimimiseen myös vihollisen miinoittamilla alueilla. Uusien miinatyyppien koulutusvälineet on tarkoitus saada varuskuntiin käyttöön vuonna 2028. Samalla käynnistyy myös henkilökunnan ja reserviläistenkin miinakoulutus.
Yksi oleellinen osa tätä hankintaa on myös tuotantokyvyn luominen ja ylläpitäminen myös kriisin tai sodankin aikana. Varastoihin tulevien noin miljoonan miinan lisäksi pahimmalla hetkellä voidaan tarvita jopa miljoonia miinoja. Tähän luodaan myös valmistuskyky hankinnan myötä.
Iso asia ja maamme uskottavan puolustuksen kannalta keskeisen tärkeä. Tämä Orpon hallituksen ja puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) päätös jää historiaan yhtenä maamme puolustuksen keskeisimpänä ja tärkeimpänä päätöksenä. Varmistamme, että olemme kaikissa tilanteissa turvassa.
Näin siis uskottava maanpuolustus rakentuu pala palalta. Se tärkeä osa on ilmavoimat, joiden uusien F35-hävittäjien käyttöönotto alkoi viime viikolla. Merivoimat saavat käyttöönsä pian myös omat uutensa. Kolmen seuraavan vuoden aikana otetaan käyttöön siis neljä Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettia. Koko laivueen on tarkoitus olla vesillä vuoteen 2029 mennessä. Ja nämä jalkaväkimiinat ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta maavoimissa ja suluttamisessa ja myös sotilaillemme tulevat uudet Sakon rynnäkkökiväärit ovat olennainen osa puolustustamme. Maavoimien iso uudistushanke sisältää myös paljon muuta ja etenee nyt määrätietoisesti. Ja kyllä, tärkeä osa tätä kokonaisuutta on myös David´s Sling -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä. Ja kun tämän kaiken rinnalla olemme nyt myös Nato-maa, niin uskallan sanoa, että olemme paremmassa turvassa kuin koskaan historiassamme.
Isoja tärkeitä juttuja ja hyvä, että nyt myös jalkaväkimiinat etenevät suunnitellusti kotimaisiin käsiin.
….
Kuluneella viikolla oli myös iso määrä erilaisia tapaamisia liittyen niin lainsäädäntötyöhön, tarvittaviin muutoksiin ja myös ensi vuoden budjettiin. Talousarvion laadinta onkin jo pöydälläni varsin pitkällä ja se pitäisi tässä saada kasaan vielä kokonaisuutena. Palailen siihen.
Mutta tällä viikolla tapasin mm. Konserttikeskuksen väkeä liittyen koululaisten konsertteihin ja musiikkihetkiin, mutta myös mm. Suomen Taksiliiton puheenjohtajan 
Tuomo Heinon ja vt. toimitusjohtajan Johanna Raution. Taksiliiton kanssa keskustelin suurista esteettömistä takseista ja niiden tulevaisuudesta. STM:n esittämä muutos, jossa suuret esteettömät ajoneuvot siirrettäisiin Kela-kuljetuksissa taksaluokkaan II kustantaisi arviolta 2,6 miljoonaa euroa vuodessa. Ja olen kyllä samaa mieltä, että tätä kannattaa vielä uudelleen arvioida?
Monelle suuri esteetön auto on ainoa tapa päästä syöpähoitoihin, dialyysiin, lääkärikäynnille tai muihin välttämättömiin palveluihin. Jos esteettömän kaluston ylläpitäminen ei ole yrittäjälle taloudellisesti mahdollista, autot vähenevät liikenteestä. Silloin kyse ei ole vain liikennepalvelusta, vaan siitä, pääseekö ihminen tarvitsemansa hoidon ja avun piiriin.
Myös polttoaineiden hinta haastaa tällä hetkellä taksialaakin rajusti ja toivottavasti löytäisimme sellaisen mallin mikä vaikuttaisi nopeasti pumppuhintoihin, mutta olisi myös taloudellisesti sellainen, että tukalassa tilanteessa olevan maamme talous sen kestäisi. Palaan tähän.
….
Yhden noston haluan vielä täälläkin tehdä tälle aamulle. Sillä…
Vaikka verotusta on kevennetty, niin verotulot kasvavat.
Kyllä, näin se verotus parhaimmillaan toimii eli vähemmän on enemmän. Oma ajatusmaailmani on lähtenyt verotuksessa aina siitä, että verotetaan sitä enemmän mitä haluamme vähemmän ja toisaalta verotetaan sitä vähemmän mitä haluamme enemmän. Haittaverot siis ohjaavat kulutusta pienempään ja siellä verotus toimii ohjaavana tekijänä ja toisaalta työn tekemisen kohdalla verojen keventäminen taas lisää työtä ja työllisyyttä sekä talouskasvua.
Eilen kävimmekin eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa läpi tätä tilannetta lisätalousarvion yhteydessä ja tulos oli varmasti ainakin vasemmistolle hämmennys. Kun olemme pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen johdolla keventäneet mm. työnteon verotusta 1,5 miljardilla eurolla ja kohdentanut sen juuri pieni- ja keskituloisiin, niin tulos onkin veropussissa enemmän verotuloja. Kolmannessa tämän vuoden lisätalousarviossa korotimmekin verotuloarviota peräti yli miljardilla eurolla. Veroja on siis kertynyt kevyemmällä verotuksella peräti 1058 miljoonaa euroa enemmän. Esimerkiksi yksin ansiotuloveroon teimme 316 miljoonan euron kertymälisäyksen ja myös yhteisöveroa on kertynyt peräti 221 miljoonan euron aiempaa enemmän. Näin siis toimii verotuksen dynamiikka.
Ja sama on idea myös vuoden 2027 talousarvioesityksessämme missä valtion verotuloiksi arvioidaan noin 1,4 miljardia enemmän kuin tänä vuonna (yht 69.9cmrd euroa), vaikka samaan aikaan kevennämme pieni- ja keskituloisten työn verotusta edelleen lisää 230 miljoonalla eurolla ja myös ansiotuloverotukseen tehdään indeksitarkistukset.
Kannattaa siis verottaa työtä vähemmän, jotta saamme tähän maahan työtä enemmän.
Mukavaa viikonloppua kaikille. Taas mennään…
…
Kello 21.59 ja mukava päivä iltaan. Tänään päivä vei siis Hämeenlinnaan ja toki Lopellakin monenlaista. Ja oli kiva ehtiä vähän myös huoltoasemalle pitkästä aikaa kahvittelemaan ja istuskelemaan. Huomenna sitten vapaapäivä ja katsotaan mitä keksitään.