Tänään oli odotettu päivä, kun pääsin tutustumaan yhden tärkeän hankkeemme etenemiseen. Olen tehnyt pitkään työtä virtavesien ja kalateiden puolesta ja yksi näistä esteidenpurkukohteista oli Nummistenjoen myllypadon purku ja kosken ennallistaminen.
Romahtaneet myllyrakenteet ennen kosken ennallistamista….
Esitin vuoden 2024 lopulla eduskunnassa erillisrahoitusta Vanajavesisäätiölle nyt Vanajaveden vesistön yläjuoksun erilaisiin kunnostus, perusparannus ja vesistönhoito töihin. Rahoitus hyväksyttiin meillä asunto- ja ympäristöjaostossa sekä valtiovarainvaliokunnassa esittämälläni tavalla ja näin aiemmin päättämämme Vanajaveden isosorsimon kitkemishanke sai jatkoa vesistön yläjuoksun toimilla. Tätä rahoitusta käytettiin nyt myös mm. Särkijärven laskeutusaltaan parantamiseen ja laajentamiseen, mutta myös niitto- ja hoitokalastustöihin ja sitten isolta osin tänne Nummistenjoelle sen vaelluskalaesteiden purkamiseen.
Ja sitten Lopen Maa- ja Vesirakenteen tekemän erinomaisen työn jälkeen. Vanhasta myllystä jätettiin historiasta kertomaan hieman rakenteita reunoille, mutta itse koski vapautui ja sai myös vajaan kymmenen erillistä kutukivikkoakin työn myötä.
Nummistenjoki on siis noin 6,8 kilometrin mittainen joki Vanajaveden yläjuoksulla. Se yhdistää Loppijärven ja Kesijärven ja vesi virtaa täältä sitten Vajanavedelle asti ja eteenkinpäin. Itse olen oppinut tuntemaan joen Loppijärven pään Isojokena, mutta virallisesti se taitaa olla koko matkalta Nummistenjoki. Joen alkupäässä sijaitsee Vanhankosken pato, minkä muutostyöt toivottavasti joskus myös saataisiin turhan sääntelyn purkamiseksi myös tehtyä, mutta nyt ensin katseemme ja toimemme kohdistuivat joen alajuoksulle noin kilometrin etäisyydelle jokisuusta. Myllypatoa ennen jokeen yhdistyy vielä Ojajoki. Nummistenjoessa sijaitsee siis nämä kaksi kalojen vaellukset estävää patoa, Vanhakosken säännöstelypato ja Nummisten myllypato ja koskia joessa on viisi, joista patojen alapuoliset kosket ovat varsin monimuotoisia rakenteeltaan.
Historialliset asiakirjat ja tutkimukset kertovat, että Nummistenjoen myllypato sijaitsee tai siis nyt enää sijaitsi ilmeisesti keskiaikaisella Meritiellä, mikä oli tuolloin lyhin reitti Hämeenlinnasta Raaseporiin. Paikassa olisi sijainnut mylly jo mahdollisesti keskiajalla ja varhaisimmat karttalähteet myllypaikasta ja siihen liittyvästä padosta ovat 1700-luvulta. Nyt purettu pato oli mitä ilmeisimmin rakennettu tai ainakin suurelta osin muokattu noin sata vuotta sitten vuonna 1929. Selvitykset padolta kertoivat, että sen keskiosa oli jo vaarassa romahtaa ja sen purku ja kosken ennallistusta suunniteltiinkin kalojen vaellusesteen poistamiseksi. Vuoden 2023 inventoinnin tulosten perusteella padon pohjois- ja eteläpuoliset kuivalla maalla olleet tukiosat, jotka ovat samalla toimineet kulkuväylänä padolle, katsottiin muuna kulttuuriperintökohteena säilytettäväksi jäänteeksi padosta.
Lopen Maa- ja Vesirakenne Oy on koko Suomessa sekä maalla että merillä ja sisävesillä toimiva ruoppaus- ja vesistörakentamisen vahva ammattilainen.
Myllypadosta tehtiin kesällä 2023 arkeologinen inventointi (Takala ym 2023), jonka loppupäätelmien mukaan:
”Inventointi yhdistettynä historian tutkimukseen ja arkistotyöhön antaa mahdollisuuden ehdottaa tässä yhteydessä suojeltaviksi patorakenteen etelä- ja pohjoispuolella, kuivalla maalla olleita tukirakenteita. Näidenkin kohteiden suojeluarvo jää lopulta suojeluviranomaisten tehtäväksi. Itse pato on erittäin huonossa kunnossa ja romahtamisvaarassa. Sen säilymisen turvaaminen ja mahdollinen suojelu edellyttäisi padon uudelleenrakentamista. Muihin rakennuksiin liittyviä rakenteita ei tutkimuksessa ollut mahdollista todentaa.”
Kivirakenteinen myllypato oli siis muuten erittäin heikkokuntoinen ja sortumisvaarassa eikä sen säilyttäminen nykyisellään ollut järkevää kulttuurihistoriallisenakaan kohteena. Nyt siis ihmisten tekemät rakenteet suurelta osin purettiin ja purettu kiviaines käytettiin hyödyntäen kunnostusalueella. Padon yläpuolelle palautettiin siellä aiemmin sijainnut koski ja myös padon alapuolinen perattu koski kunnostettiin. Ecoriver Oy Tmi Arto Hautalan tekemän Nummistenjoen padonpoisto- ja kunnostussuunnitelman mukaisesti yhteensä jokiuomaa kunnostettaisiin 120 m matkalta.
Biologi Arto Hautalan 18.4.2024 tekemässä erittäin kattavassa ja perusteellisessa selvityksessä kerrottiin, että ”Nummistenjoelta ja Ojajoelta on kirjattu sähkökoekalastusrekisteriin neljä koealaa ja yhteensä kahdeksan kalastuskertaa vuosilta 2014-2023. Vanhan myllypadon alta on saaliiksi saatu särkiä ja ahvenia. Ojajoen yläosan kahdella koekalastusalalla on tavattu myös kivisimppuja, made ja yksi luonnossa syntynyt taimen, mikä kertoo jo monimuotoisemmasta koskielinympäristöstä. Kokonaisuudessaan tulokset kuvaavat joen koskielinympäristöjen melko heikkoa yleistilaa. Kalastus joessa on vähäistä.”
Dam Removal Europe 2024 raportti muutaman vuoden takaa siis kertoi, että Euroopassa on nyt purettu ennätysmäärä virtavesien vaellusesteitä. Suomi on ollut tässä virrannäyttä ja ennätysten tekijä, sillä meillä yhtenä vuonna 138 patoa poistettiin tai ohitettiin. Toiseksi eniten virtavesiään vapautti Ranska, missä vaelluskalojen tieltä poistettiin 128 estettä. Kahden kärkimaan, Suomen ja Ranskan, osuus tässä työssä oli siis mittava, sillä yhteensä esteitä poistettiin ja ohitettiin Euroopan maissa vain yli 500. Kahden kärkimaan osuus siis nousi näistä noin puoleen.
Työ meillä Suomessa jatkuu ja itse olen yrittänyt olla näissä myös enemmän kuin aktiivinen. Meillä on isoja esteitä ja pienempiä esteitä ja voisi sanoa, että jokaisen poistaminen on kalojen kannalta tärkeää.
Tälle vuodelle osoitimme sitten eduskunnasta esittämälläni tavalla jälleen lisärahoitusta kalateiden ennallistamiseen.
Janakkalan Suojärven pato, Hämeenkosken Koskenkosken pato ja Hausjärven Vuolteenkosken pato puretaan ja kosket ennallistetaan
Korotimme jopa summaa tälle vuodelle ja nyt Vanajavesisäätiön kautta saatiin käyttöön yhteensä 200 000 euron rahoitus Janakkalan Suojärven padon, Hämeenkosken Koskenkosken padon ja Hausjärven Vuolteenkosken padon purkuihin yhteensä 180 000 euroa ja vesistön hoitokalastukseen 20 000 euroa.
Uusia kohteita on tarkoitus saada mukaan myös ensi vuodelle eli tätä työtä on suunniteltu jatkettavaksi ainakin tämän pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituskauden ajan. Pöydällä on ainakin nyt Kärkölän Myllykylän koski ja Viralan myllypato. Näissä lupaprosessit osassa jo käynnissä ja osaa valmistellaan ja toivottavasti vedet saadaan jälleen virtaamaan vapaina ja kalat veden matkassa.
Esillä on ollut myös muutamat laskeutusaltaat ja myös jokiuomien kunnostukset ja isosti on tarkoitus jatkaa myös ainakin ensi vuonna vielä hoitokalastus ja vesikasvien niitto- yms. urakoita. Vesistöjämme siis kunnostetaan koski koskelta ja umpeen kasvanut lahti ja uoma uomalta.
Iso kiitos Vanajavesisäätiölle ja Vanajavesikeskukselle Eeva Einolan ja Suvi Mäkelän johdolla tämän päivän kenttävierailusta. Hienoa työtä on tehty ja paljon saatu jälleen aikaan.
Kosket kuuluvat kaloille.
Nyt syksyn budjettiriihessä esitin myös valtakunnallista lisärahoitusta virtavesityölle. Syyskuun alussa pidetyssä Petteri Orpon hallituksen budjettiriihessä päätimmekin osoittaa 2 miljoonan euron lisärahoituksen vaelluskalaesteiden poistamiseen. Rahoitus kohdistetaan suoraan virtavesien kunnostusta ja kalateiden rakentamista edistäviin Nousu- ja Helmi-ohjelmiin. Nyt tekemämme jatkolinjaukset tukevatkin maamme kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelua, jonka luonnos lähetettiin lausuntokierrokselle kesällä 2026. Asetus velvoittaa siis tunnistamaan keinotekoisia vaellusesteitä ja palauttamaan virtavesien jatkuvuutta.
Yksi isoimpia tavoitteitamme on ns. Palokki. Palokin ennallistaminen palauttaisi siis peräti kymmenen koskea ja suojaisi näin äärimmäisen uhanalaista Saimaan järvilohta ja järvitaimenta. Neuvotteluita on käyty valtion ja Pohjois-Karjalan Sähkön välillä. Valtio on nyt tarjonnut voimalaitoksesta ja padosta PKS:lle 40 miljoonaa euroa. Hankkeelle on saatu lisäksi myös kansainvälistä tukea, kun mm. Patagonian taustatoimijat Holdfast Collective -rahastosta osoittivat sille 1,7 miljoonan euron tuen ja myös eurooppalainen Open Rivers Programme on lahjoittanut koskien ja joen ennallistamiseen 1,9 miljoonaa euroa. Myös suomalainen Broman Group Harri Bromanin johdolla on kertonut ja sitoutunut maksamaan yhden Palokin kosken ennallistamisen. Muun muassa Motonetin omistavan Bromanin perheen osuus olisi näin jopa 500 000 euroa.
Palokin kohdalla on siis kyse noin kymmenen kosken ainutlaatuisesta koskijaksosta Juojärven ja Varisveden välillä. Tämä valjastettiin vuonna 1961 vesivoimantuotantoon, kun alueelle rakennettiin kyseinen Palokin voimalaitos ja Nälönvirran pato. Näin padon yläpuoliset kosket jäivät syntyneen tekojärven alle ja toisaalta alapuoliset kosket kuivuivat. Näin ihmisten toimesta tuhoutui äärimmäisen uhanalaisten Saimaan järvilohen ja järvitaimenen elintärkeät kutualueet, mitkä nyt haluamme pääministeri Petteri Orpon johdolla ennallistaa ja pelastaa. Ratkaisu vapauttaisi jopa 40 hehtaaria koskialuetta kalojen lisääntymispaikoiksi ja avaisi kaiken kaikkiaan peräti noin 1 500 kilometriä vaellusreittejä ylävirtaan.
Virheet voidaan aina korjata.
Ja kyllä säätövoimaa maamme tarvitsee, mutta tehdään se vaikka lisäydinvoimalla eikä virtavesiemme ja upeiden kalojemme kustannuksella.
Tänään vielä päivä jatkuu kokouksilla. Saappaat siis vaihdetaan nyt puvunkenkiin ja työ jatkuu.