”Talous kasvaa, ja hallitus vauhdittaa kasvua täsmätoimilla”
Viimeinen tämän vaalikauden talousarvioesityksemme on nyt valmis. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2027 vie määrätietoisesti eteenpäin kehysriihessä sopimaamme työlistaa. Työlistalla oli mm. 100 miljoonan euron panostukset rakentamiseen sekä lukuisia liikenneinvestointeja. Nyt tehtävät merkittävät täsmätoimet tukevatkin talouskasvua. Ja talouskasvu on nyt historiallisen vahvaa ja laaja-alaista ja tässä tilanteessa opposition mm. SDP:n Antti Lindtmanin (sd.) puheet ja kepun Kaikkosen (kesk) puheet suunnanmuuttamisesta herättävät lähinnä myötähäpeää. Miksi maan, jonka talous kasvaa Euroopan maista vahvimmin pitäisi nyt kääntää suuntansa? Eikö se kasvu ole nimenomaan se mitä tämä maa nyt tarvitsee ja nyt sitä on, nyt se vahvistuu ja laajenee.
Pääministeri Petteri Orpo totesikin eilen, että ”Talouskasvu lisää luottamusta tulevaisuuteen. Toivottavasti se näkyy jo tämän vuoden puolella myös niin, että yhä useampi suomalainen saa työtä. Olemme tällä vaalikaudella tehneet merkittävän määrän päätöksiä, jotka vahvistavat Suomen kilpailukykyä sekä yrittämisen, investoimisen ja kasvun edellytyksiä. Teimme keväällä itsellemme vielä uuden työlistan ja sen me nyt toteutamme”.
Kovia ja hyviä uutisia on myös se, että suomalaisten ostovoima on vahvistunut koko kuluvan vaalikauden ajan. Suomalaisten ostovoima romahti pääministeri Antti Rinteen ja Sanna Marinin (sd) hallituskaudella, mutta tuo monttu on nyt kurottu umpeen ja suomalaisten ostovoima kasvaa. Kotimaista kysyntää piristää edelleen ensi vuonna työn verotuksen keveneminen 230 miljoonalla eurolla. Ja meille on tärkeää, että tämä kevennys kohdistuu pääosin pieni- ja keskituloisille. Siellä raha menee kulutukseen ja kiertoon ja vahvistaa näin meidän kotimaan kauppaa.
Kevään kehysriihessä päätetty ja tänä vuonna takautuvasti voimaan tuleva kotitalousvähennyksen korotus jatkuu vuonna 2027. Haluan vielä tässä muuten muistuttaa siitä, että tämä keväällä tehty muutos tuli voimaan silloin välittömästi eli tämän hyödyn voi hyödyntää jo kesän toimilta. Tämä rohkaisee meistä itse kutakin käyttämään muun muassa arkea helpottavaa siivous- ja hoiva-apua.
Työpaikat syntyvät yrityksiin ja siksi me haluamme määrätietoisesti tukea tätä. Yrittäjyyttä ja kasvua tukeva yhteisöveron kevennys 18 prosenttiin tulee voimaan ensi vuoden alusta. Ja myös startup- ja kasvuyritysten kyky houkutella ja sitouttaa osaajia paranee, kun työsuhdeoptioiden verotus muuttuu ensi vuoden alusta. Elinkeinotoiminnan tappion vähennysaikaa pidennetään nykyisestä 10 vuodesta 25 vuoteen. Annamme myös eduskunnalle kiireellisenä esityksen yrittäjien eläkelain uudistamisesta kehysriihessä sovitun valinnanvapausmallin mukaisesti. Uudistus parantaa yrittämisen edellytyksiä ja helpottaa erityisesti pieni- ja keskituloisten sekä yksinyrittäjien asemaa. YEL-uudistuksen jatkoksi käynnistämme vielä valmistelun, jonka tavoitteena on tuoda kaikki yrittäjät tulorekisterin ja positiivisen luottorekisterin piiriin. Tällä vahvistetaan yrittäjien yhdenvertaisuutta ja mahdollistetaan reaaliaikainen ansiotulojen seuranta myös yrittäjien eläkejärjestelmässä.
Pakittamiseen ei ole nyt varaa – Eikä Kaikkosen puhumassa suunnamuuttamisessa järkeä
Pidimme budjettiriihessä päättäväisesti kiinni myös sovituista säästöistä. Vuoden 2027 talousarviossa suorat menoleikkaukset nousevat 4,8 miljardiin euroon. Velkaantumista taittavia päätöksiä pannaan ensi vuonna toimeen lähes 1 miljardin euron edestä. Säästöjä kohdistetaan muun muassa valtionhallintoon.
Mutta kaiken tämän jälkeenkin valtiontalouden alijäämä vuodelle 2027 on 12,4 miljardia euroa. Alijäämää kasvattavat erityisesti velan korkomenot – (pst! Vassarit, ilmaista velkaa ei siis ole) sekä välttämättömät panostukset puolustukseen ja turvallisuuteen. Me pidämme huolen kaikissa tilanteissa, että maamme koskemattomuus varmistetaan ja tulemme siis jatkamaan myös itärajan rajaturvallisuuslakia. Tämän lain jatkon käsittely tulee merkittävällä tavalla myös linjaamaan tulevaa kevättä. Sellaisten puolueiden kanssa ei pidä eikä tule lähteä samaan hallitukseen mitkä eivät halua kaikissa tilanteissa varmistaa maamme itärajan turvallisuutta ja koskemattomuutta. Lindtmanilla on ennen joulua näytön paikka.
Budjettiriihessä käsiteltiin myös vakavaa sikaruttotilannetta Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamalla ja varaudumme nyt sen torjuntaan uusilla toimilla ja lisärahoituksella lisätalousarviossa.
Aiemmin linjattuja sopeutustoimia viedään budjettiin
Viime keväänä hallitus päätti kehysriihessä noin 540 miljoonan euron säästöistä vuoteen 2030 mennessä. Säästöt korvaavat yksittäisiä aiemmin linjattuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuneita säästöjä sekä tuloihin vaikuttaneita toimia. Julkisen talouden säästötoimilla myös rahoitetaan kehysriihessä päätettyjä panostuksia ja kasvutoimia. Kehysriihessä päätetyt säästöt ovat noin 390 miljoonaa euroa vuonna 2027. Keväällä päätetyistä säästöistä 60 miljoonaa euroa on valtionhallinnon toimintamenoihin kohdistuvia lisäsäästöjä vuonna 2027. Nämä on nyt kokonaisuudessaan kohdennettu ministeriöiden ehdotusten ja hallituksen linjausten mukaisesti. Lisäksi on kohdennettu syksyllä 2025 päätetty 25 miljoonan euron lisäsäästö. Kokonaisuudessaan valtionhallinnon toimintamenosäästöt ovat noin 593 miljoonaa euroa vuonna 2027.
Budjettiin viedään useita muitakin syksyllä 2025 päätettyjä sopeutustoimia, joilla tähdätään julkisen talouden velan kertymisen vähentämiseen. Esimerkiksi valtion tukeman asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta alennetaan 365 miljoonalla eurolla ja haittaverojen yhteensä 50 miljoonan euron korotukset kohdennetaan tupakka- ja alkoholiveroon. Lisäksi Valtion eläkerahastosta eläkemenojen katteeksi tehtävää siirtoa kasvatetaan noin 100 miljoonalla eurolla.
Tärkeitä liikennehankkeita rahoitetaan investointiohjelmasta
Ja kyllä, minulle liikennejaoston puheenjohtajana oli tärkeää, että jatkamme määrätietoisesti toimia myös liikenneasioiden parissa. Kevään kehysriihessä sovimme määräaikaisen investointiohjelman laajentamisesta noin 4,7 miljardiin euroon. Samalla sovimme myös useiden hankkeiden lisärahoituksesta tai uudesta rahoituksesta.
Nostan nyt yhden isosti pöydällänikin olleen hankkeen esille. Eli eilen päätimme merkittävästä 8 miljoonan euron rahoituksesta Lounais-Hämeeseen vt2:sen parantamiseen Humppilassa. Tätä 
rahoitusta on väännetty nyt joitain kuukausia ja hankkeena pidempäänkin ja nyt se saatiin maaliin. Lämmin kiitos kaikille tätä työtä tukeneille ja jatketaan eteenpäin.
Talousarvioesityksessä ehdotetaan rahoitusta nyt seuraaville investointiohjelman hankkeille, joista on pääosin linjattu kevään kehysriihessä:
- Karjalan radan kehittämiseen ehdotetaan valtuuden korotusta 59 miljoonalla eurolla (90 miljoonasta eurosta 149 miljoonaan euroon), sekä valtuuden korotukseen liittyen 17 miljoonan euron määrärahaa.
- Valtatien 2 parantamiseen Humppilan kohdalla ehdotetaan 8 miljoonaa euroa.
- Valtatien 8 leventämiseen välillä Bäckliden—Brännbacken ehdotetaan 19 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa.
- Valtatien 9 parantamiseen Ylämyllyn kohdalla ehdotetaan 49 miljoonan euron valtuutta.
- Valtatien 9 liittymäjärjestelyihin Suonenjoen keskustan kohdalla ehdotetaan 7,3 miljoonan euron määrärahaa.
- Valtatien 13 parantamiseen välillä Savitaipale—Lemi ehdotetaan 14,5 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa.
- Valtatien 19 Tepon risteyksen ja Penttilän sillan parannukseen ehdotetaan 6 miljoonaa euroa.
- Valtatien 22:lla liittymäratkaisuihin ja junaradan alitukseen ehdotetaan Muhoksen kohdalla 4 miljoonaa euroa.
- Valtatie 23 Rantala—Lajunlahti, Heinävesi -hankkeelle ehdotetaan 4,8 miljoonan euron määrärahaa.
- Kantatie 51 Kelan risteys -hankkeelle ehdotetaan 6 miljoonan euron määrärahaa.
- Maantien 506 parantamiseen Karjalankadun liittymässä, Juuassa, ehdotetaan 1 miljoonan euron määrärahaa.
- Kupittaan joukkoliikennekansi -hankkeelle ehdotetaan 6,75 miljoonan euron valtuutta ja 0,9 miljoonan euron määrärahaa.
- Helsingin juna- ja metroasemien peruskorjaukseen ehdotetaan 14,3 miljoonan euron valtuutta ja 8 miljoonan euron määrärahaa.
- Loviisan meriväylän syventämiseen ehdotetaan 18 miljoonan euron valtuutta ja 6 miljoonan euron määrärahaa.
- Sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden suunnitteluun ehdotetaan 7,04 miljoonan euron määrärahaa.
- Eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyksien suunnitteluhankkeen laajentamiseen ehdotetaan 46 miljoonan euron valtuutta ja 0,5 miljoonan euron määrärahaa.
- Norvajärven varalaskupaikan kiertotie -hankkeelle ehdotetaan 3,6 miljoonan euron määrärahaa.
- Liikuntapaikkojen korjausvelan purkuun ja segregoituneiden asuinalueiden yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien edistämiseen ehdotetaan 15 miljoonaa euroa
- Nousu- ja Helmi-ohjelmiin ehdotetaan 2 miljoonan euron lisäystä kohdistettuna vaelluskalaesteiden poistoon.
- Kaikkiaan investointiohjelman määrärahoja ehdotetaan vuodelle 2027 yhteensä 878 miljoonaa euroa.
Ehkä kaksi tuolta nostan vielä esille eli itse esitin mukaan tätä liikuntapaikkarakentamisen korvausvelkahanketta ja sen rahoituksesta saimme eilen sovun. Iso ja merkittävä juttu. 15 miljoonalla eurolla saadaan liikkeelle jopa 30 liikuntahallien ja jäähallien peruskorjaushanketta 500 000 euron valtiontuin. Jättipotti ja tästä super tyytyväinen.
Ja toinen mitä mukaan esitin oli tuo virtavesihankkeiden rahoitus ja sinne saimme nyt 2 miljoonaa euroa extraa Nousu- ja Helmi-ohjelmiin vaelluskalahankkeiden esteiden poistoon. Tätä työtä olen tällä vaalikaudella itse määrätietoisesti eteenpäin vienyt ja ensi maanantaina on tarkoitus mennä katsomaan miten Nummistenmyllyn padon purku on edennyt ja miten siellä kalat pääsevät vuosikymmenten jälkeen taas nousemaan omiin jokiinsa.
Ja kolmantena vielä tämä pitkän väännön tuloksena syntynyt ratkaisu millä hevostalouden siirtymävaiheen siltarahoitus 4 miljoonaa euroa saatiin ratkaistua rahapeliuudistuksen siirtymisen vuoksi ja minulle hevosalan lisäksi erityisen läheinen ja tärkeä päätös osoittaa miljoona euroa paikallisten yhteisöjen varautumiseen ns. Kylävara-toiminnan kautta sekä kyläkauppatukeen 0,2 miljoonaa euroa.
Nämä investointiohjelman tulevien vuosien menot eivät lisää valtion velkaantumista vaalikauden jälkeisenä aikana.
Ehkä vielä nostona ja huomiona tänne myös se, että linjamme veropolitiikassa kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen. Olemme tukeneet työnteon ja tuottavuuden kannustimia keventämällä työn verotusta ja alentamalla ylimpiä marginaaliveroasteita. Toisaalta hallitus on myös vahvistanut julkista taloutta kiristämällä erityisesti kulutusverotusta ja siirtänyt verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen.
Vuoden 2027 budjettiesityksellä kevennetään pieni- ja keskituloisten työn verotusta yhteensä 230 miljoonalla eurolla tehdään ansiotuloveroperusteisiin indeksitarkistukset kaikilla tulotasoilla
siirretään työsuhdeoptioiden verotusajankohtaa listaamattomien yhtiöiden osakkeiden osalta käyttöhetkestä kohde-etuuden luovutushetkeen laajennetaan ja kasvatetaan lahjoitusvähennystä
korotetaan yrittäjävähennystä.
Lisäksi vuoden 2026 aikana tulee voimaan muutoksia, jotka vaikuttavat vuoden 2027 verotuksessa. Parannukset tulevat voimaan takautuvasti vuoden 2026 alusta:
- Kotitalousvähennystä kasvatetaan vuosille 2026 ja 2027.
- Liikunta- ja kulttuurisetelin soveltamisalaa laajennetaan ja verovapaan edun enimmäismäärää korotetaan vuodesta 2026 alkaen.
- Matkakuluvähennyksen omavastuun korotus verovuodelle 2026 pienentää vuoden 2027 kassakertymää.
- Yhteisöverokantaa alennetaan kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin. Verotuottoja pienentää myös korkovähennysrajoituksen poikkeus huoltovarmuuskriittisille infrastruktuurihankkeille.
Lisäksi liikennepolttoaineiden hiilidioksidiverokomponenttia ja ajoneuvoveron perusveroa alennetaan.
Eilen myös päätimme, että datakeskuksille suunnitellusta verotuesta luovutaan ja emme myös toteuta suunniteltua jäteveron laajennusta, koska pääosalle veron piiriin ehdotetuille, yksittäisten yritysten tuottamille jätejakeille ei voitu osoittaa riittävästi käyttökohteita.
Päätimme myös luopua kiinteistöverouudistuksesta.
Puolustukseen ja turvallisuuteen lisäpanostuksia
Venäjän aloittama hyökkäyssota on muuttanut meidänkin turvallisuusympäristöä perustavanlaatuisella tavalla. Lisäksi Nato-jäsenyys vaikuttaa puolustuksen kehittämistarpeisiin. Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoihin ehdotetaan 618 miljoonan euron lisäystä vuoden 2026 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Talousarvioesitys sisältää lisäksi 1,3 miljardin euron tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin. Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 186 miljoonan euron tilausvaltuutta.
Ukrainan tukeen ehdotetaan puolustusministeriön hallinnonalalle 200 miljoonan euron lisäystä. Lisäksi sisäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 3 miljoonaa euroa Ukrainan kuljetuskustannuksiin ja hankintoihin.
Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen hankintoihin sekä toiminnan ylläpitoon ehdotetaan noin 67 miljoonaa euroa hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle.
Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 10 miljoonaa euroa miehittämättömien valvontajärjestelmien hankinnan ja käyttöönoton hankkeeseen (UXV30-hanke). Hanke on lähes kokonaan EU:n rahoittama.
Valtion tutkimus- ja kehitysrahoitus
Pidimme edelleen kiinni valtion T&K-rahoituksen nostamisesta 1,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Syksyllä 2025 tehdyn päätöksen mukaisesti rahoituslakia kuitenkin muutetaan siten, että tavoitteen edellyttämä valtion rahoituksen lisäys päivitetään vuosittain uusimman ennusteen mukaiseksi.
Talousarvioesityksen mukainen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus on vuonna 2027 yhteensä noin 3,40 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa noin 230 miljoonan euron kasvua vuoteen 2026 verrattuna. Suurimmat lisäykset kohdistuvat Business Finlandin T&K-toiminnan valtuuteen sekä Suomen Akatemian tutkimushankevaltuuteen.
Vielä muutamia poimintoja talousarvioesityksestä:
- Lainkäyttöhenkilöstön resurssien turvaamiseen esitetään lisämäärärahoja tuomioistuimille 3 miljoonaa euroa ja Syyttäjälaitokselle 1 miljoonaa euroa.
- Päiväsakon vähimmäismäärään tehdään elinkustannusindeksiin perustuva inflaatiotarkistus. Muutoksen myötä vankipaikkatarpeen arvioidaan lisääntyvän ja täytäntöönpanoon esitetään
- Rikosseuraamuslaitokselle 3,45 miljoonaa euroa ja vankiterveydenhuoltoon 227 000 euroa. Rahoituksessa on huomioitu päihdekuntouksen lisääminen Rikosseuraamuslaitoksessa. Sakkotulojen arvioidaan kasvavan noin 3,9 miljoonaa euroa.
- Lisätään rahoitusta 1 miljoona euroa poliisille ja 1 miljoona euroa Maahanmuuttovirastolle palautusten toimeenpanon tehostamiseen. Lisäksi Rikosseuraamuslaitokselle ehdotetaan 1 miljoona euroa vastaamaan vankimäärän kasvuun.
- Asuinrakennusten energiatehokkuutta edistäviin avustuksiin esitetään 50 miljoonaa euroa.
- Hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin koordinoimiin, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa toteutettaviin määräaikaisiin kehittämishankkeisiin esitetään 25 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdennetaan alueelliseen sote-järjestötoimintaan sekä järjestöjen tekemän terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittämiseen.
- Sosiaali- ja terveyspalvelujen määräaikaisiin kehittämishankkeisiin esitetään 40 miljoonaa euroa hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle muun muassa hoidon jatkuvuuden, omaishoidon, omalääkärimallien sekä lasten, nuorten ja pitkäaikaisasunnottomien palvelujen kehittämiseen.
- Kaksiportaisen psykoterapiakoulutuksen valtionkorvauksiin yliopistoille esitetään 10 miljoonaa euroa.
- Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (Metso-ohjelma) toimeenpanoon ehdotetaan lisärahoitusta yhteensä 5 miljoonaa euroa, josta 4 miljoonaa euroa kohdentuu ympäristöministeriön hallinnonalalle ja 1 miljoona euroa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle.
- Turvakotitoiminnan rahoitukseen esitetään noin 2,68 miljoonan euron lisäystä paikkamäärien kasvattamiseksi.
- Lapsiin liittyvien rikosepäilyjen selvittämisessä avustavien sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden uusiin tehtäviin esitetään noin 2,7 miljoonaa euron lisäystä.
- Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen kustannusten korvaamiseen esitetään 1,1 miljoonaa euroa valtion erilliskorvauksena Pohjanmaan hyvinvointialueelle.
- UKK-instituutin rahoitukseen ehdotetaan yhteensä 0,8 miljoonaa euroa.
- Teollisuuden lupaprosessien etusijamenettelyyn ehdotetaan kertaluonteisesti 2 miljoonaa euroa.
- Taidetestaajien toimintaa rahoitetaan 3,5 miljoonalla eurolla lukuvuonna 2027–2028.
- Paikallisten yhteisöjen varautumiseen (kylävara) osoitetaan 1 miljoona euroa ja kyläkauppatukeen 0,2 miljoonaa euroa.
- Saamelaisten psykososiaalisen tuen järjestämiseen osoitetaan 0,5 miljoonaa euroa.
- Vaasan yliopiston tutkimusinfrastruktuurin vahvistamiseen osoitetaan 1 miljoonaa euroa ja Vaasan seudun infrahankkeisiin 1 miljoonaa euroa.
- Hevostalouden siirtymävaiheen siltarahoitukseen osoitetaan 4 miljoonaa euroa rahapeliuudistuksen siirtymisen vuoksi.
- Maantie 5640 välillä Niskakylä-Kattaalankylä peruskorjaukseen ehdotetaan 1,5 miljoonaa euroa.
- Tänä vuonna käyttämättä jääneet 4 miljoonaa euroa sosiaalityön tutkimuksen rahoitusta osoitetaan Suomen Akatemialle vuoden 2026 lisätalousarviossa.
- Hallitus suhtautuu vakavasti Suomessa 30.7.2026 todettuun sikaruttoon ja varaa riittävät resurssit taudin torjumiseksi ja hallintaan saamiseksi. Resursseja tarkastellaan vuoden 2026 kolmannessa lisätalousarviossa ja täydentävässä talousarviossa 2027. Hallitus korottaa villisikojen metsästyspalkkiota 500 euroon vuoden 2026 loppuun saakka.
- Hallitus varautuu myös sikaruton vaikutuksiin alueen elinkeinoille ja aluetaloudelle. Vaikutuksia arvioidaan vuoden 2027 täydentävässä talousarviossa sekä ensimmäisessä lisätalousarviossa.
Yhteenvetona voisi vielä todeta, että maamme talouden kasvu on ollut alkuvuonna selvästi odotettua nopeampaa. Tuotanto on kasvanut ripeästi jo kolme vuosineljännestä. Sekä yritysten että kotitalouksien näkymät taloudesta ovat kirkastuneet. Energiasiirtymään, tekoälyyn ja puolustuksen liittyvät hankkeet lisäävät investointeja ja vienti kasvaa maailmantalouden riskeistä huolimatta.
Tuotannon kasvun pitäisi kääntää myös työllisyys kasvuun loppuvuoden aikana. Myös asuntomarkkinat ovat edelleen alamaissa, mutta patoutunutta kysyntää on paljon ja asuntojen ylitarjonta on helpottamassa.
Epävarmuus jarruttaa edelleen kotitalouksien kulutusta. Kuluttajien luottamuksen parantuminen, kohtuullinen palkkakehitys ja veronalennukset ovat kuitenkin piristämässä yksityistä kulutusta. Kotitalouksien säästämisaste on kasvanut ja kotitalouksilla olisi keskimäärin varaa myös kulutuksen nopeaan nousuun.
Ensi vuoden 2027 talousarvioesityksen loppusumma on 92,5 miljardia euroa. Se on 0,8 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2026 on budjetoitu (mukaan lukien toinen lisätalousarvio). Hallituksen tekemien säästöpäätösten budjetin menotasoa alentava vaikutus voimistuu edelleen vuonna 2027.
Menoja kasvattavat etenkin laki- ja sopimusperusteisesti indeksoitujen menojen indeksitarkistukset sekä nousevat korkomenot. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 4,4 miljardia euroa, mikä on 1,2 miljardia enemmän kuin mitä tälle vuodelle on budjetoitu (mukaan lukien toinen lisätalousarvio).
Talousarvioesitys on 12,4 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämäarvio on 0,9 miljardia pienempi kuin mitä vuodelle 2026 on budjetoitu (mukaan lukien toinen lisätalousarvio). Vuoden 2026 tuloista on poistettu Valtion asuntorahaston lakkauttamisesta aiheutuva kertaluonteinen noin 2,3 miljardin euron tuloutus, jolla ei ole vaikutusta velanottoon.
Kevään julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna alijäämä on pienentynyt 0,7 miljardilla eurolla. Verotuloarviot ovat kasvaneet 0,8 miljardilla eurolla kevään arvioihin nähden. Verotuloarvioiden kohentumista selittävät muun muassa ennustettua suuremmat verokertymät vuonna 2026 sekä kokonaistaloudellisen ennusteen päivittyminen. Korkomenojen sen sijaan arvioidaan kasvavan 0,3 miljardilla eurolla kevään julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna.
Nyt talousarvioesitys annetaan eduskunnalle valtioneuvoston yleisistunnossa 21. syyskuuta ja julkaistaan sen jälkeen osoitteessa budjetti.vm.fi. Valtiovarainministeriön syksyn talousennuste julkaistaan myös 21. syyskuuta.
Talousarvioesitys sisältää myös valtioneuvoston arvion EU:n ja kansallisten finanssipoliittisten sääntöjen noudattamisesta. Talouspolitiikan arviointineuvosto teki ensimmäisen lakisääteisen arvionsa hallituksen toimista Suomen EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä saamien suositusten perusteella 5. elokuuta 2026. Valtioneuvosto raportoi EU:lle liiallisen alijäämän korjaamiseksi tehdyistä toimista seuraavan kerran 1. lokakuuta hyväksyttävässä alustavassa talousarviosuunnitelmassa.
….
Eduskunnan toinen päivä takana. Tänään istunnossa keskustelussa mm. sotilastiedustelun lainsäädännön päivittäminen. Tärkeä asia ja meidän tulee varmistaa, että mitään ei pääse tapahtumaan ainakaan sen takia, että lainsäädäntömme ei olisi ajantasalla.
Illalla sitten vielä Presidentin kyyditys-elokuvan ensi-ilta Tennispalatsissa. Draamakomedia kertoo erikoisen, hämmentävän, dramaattisen ja myös surullisen tapahtumasarjan maamme lähihistoriasta. Presidentti KJ Ståhlberg joutuu puolisonsa Esterin kanssa nuorten miesten kyyditsemäksi. Humalaisten upseerin ilta karkasi käsistä ja muilutus järkytti laajasti suomalaisia, käänsi kansan Lapuanliikettä vastaan ja lujitti demokratiaa äärioikeiston tavoitteiden vastaisesti. Demokratia voitti ja suomalaiset.
Historiallisesti tositapahtumiin perustuva draamakomedia kannattaa käydä katsomassa. Historia kannattaa tuntea ja siitä kanttaa ottaa myös kaikkien opiksi.
Elokuvana Presidentin kyyditys ei aivan ollut minun makuuni. En tiennyt oikein oliko se komediaa vai draamaa vai mitä?Ehkä sitä draamakomediaa. Tästä aiheesta olisi voinut tehdä myös vakavan elokuvan.
Olisiko se sitten ***
Mukana ensi-illassa TET-jaksolla eduskunnassa oleva mainio Anton Häkkinen ja ystäväni Sanna Liljamo.