Pääministeri Petteri Orpon hallitus sopi keväällä 2025 vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmasta. Tuolloinen tehtyjen päätösten ytimessä olivat maamme talouskasvun edellytysten vahvistaminen sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Samalla hallitus huolehti julkisen talouden kestävyydestä. Päätetty kasvupaketti päätettiin rahoittaa tuolloin vastuullisesti muita julkisen talouden tuloja lisäävillä ja menoja vähentävillä toimilla.
23.4.2025: Orpon hallitus: Riihipäätökset vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja turvallisuutta
Nyt tikun nokkaan on nostettu yksi suuren 4 miljardin euron investointiohjelmasta. Tuolloin huhtikuussa 2025 päätettiin nimittäin laajentaa hallitusohjelman mukaista noin 4 miljardin euron investointiohjelmaa yhteensä 300 miljoonalla eurolla. Laajennuksesta 100 miljoonaa euroa päätettiin rahoittaa valtion omaisuustuloilla ja kohdennettiin jo aiemmin päätettyjen hankkeiden kohonneiden kustannusarvioiden kattamiseen. Loput 200 miljoonaa euroa rahoitettiin kehyksen puitteissa ja kohdennettiin muun muassa seuraaviin infrainvestointeihin:
-Vt 27 Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta 14 miljoonaa euroa
-Raideleveysselvitys 20 miljoonaa euroa
-Kantatie 67 ja Vt 19 Kivisaari-Atria 11,0 miljoonaa euroa
-Vt 13 Savitaipale-Lemi 14,5 miljoonaa euroa
-Inkoon seudun investointien edellytysten vahvistaminen parantamalla Satamatien liittymää (2,8 miljoonaa euroa) ja Tähtelän liittymää (3,2 miljoonaa euroa).
-Kotkan akkuklusterin investointien edellytyksien vahvistaminen kohdentamalla 4,8 miljoonaa euroa tieliikenneinvestointiin Mt 357 Hurukselantiellä
-Vuohimäen eritasoliittymä 10 miljoonaa euroa
-Kt 51 Kelan risteys 3,0 miljoonaa euroa
-Lieksajoen silta 20 miljoonaa euroa
-Mt 455 ja 15323 Joroisten Famifarmin risteys 2,2 miljoonaa euroa
-Vt 9 liittymäjärjestely Suonenjoen keskustan kohdalla 3,3 miljoonaa euroa
-Kaavin Luikonlahden raakapuuterminaali 0,5 miljoonaa euroa
-Vt 25 osuus Meltola-Mustio 16,7 miljoonaa euroa
-Maantie 152 Hämeenlinnanväylä-Tuusulanväylä (Kehä IV) 9,7 miljoonaa euroa
-Ehdollisena Helsinki-Garden -hankkeelle 35 miljoonaa euroa
-Tampereen teatterin investoinnin tukemiseen 2,5 miljoonaa euroa
-Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan 5,0 miljoonaa euroa
-Maanpuolustuskoulutukseen 1,0 miljoonaa euroa.
Tässä siis tuo iso kokonaisuus. Panostuksia eri puolille Suomea. Tällaisia vastaavia listoja on kaikkien hallitusten hallitusohjelmissa ja eri kehyspäätöksissä ja muissa. Ja näiden poliittisten päätösten ja linjausten jälkeen sitten jokaisesta tehdään aina omat erilliset tarvittavat päätökset, suunnittelut, kilpailutukset jne. aina hankkeista riippuen. Niin muuten näistäkin kaikista edellä olevista on tehty tai tehdään ennen kuin yhtään euroa yhdessäkään hankkeessa eteenpäin menee.
Ja yleensä nämä kaikki ovat sinne tulleet aina jonkun hallituspuolueen esille nostamina ja ajamina aina kulloisenkin hallituksen vahtivuorolla. Kyllähän tuostakin listasta voi hyvin jokainen arvioida mille puolueelle mikäkin on ollut ns. lähellä sydäntä. Kuten oli edelliskaudellakin esimerkiksi, kun Marinin hallitus päätti osoittaa esimerkiksi Ähtärin eläinpuisto Oy:lle 1,5 miljoonaa euroa tukea. En tiedä miten siinä kohdassa kaikki muut maamme eläintarhat käsiteltiin ja tehtiinkö päätös tuolloin yhdenvertaisesti kaikki maamme eläintarhat huomioiden? Ei ainakaan tuolloin keskustan silloinen ministeri Antti Kurvinen (kesk) huutanut, kuten nyt huutaa, vaan esitti myöhemmin (2023) vielä jopa 5 miljoonaa lisää kotialueensa konkurssikypsälle eläintarhalle. No ei mennyt läpi edes vasemmistohallituksessa.
No nyt 2025 tehdyistä päätöksistä muuten ainoa ehdollinen on tuo nyt tikunnokkaan nostettu Helsinki Garden. Pienelle huomiolle on myös jäänyt sekin, että liikuntapaikkarakentamisen tuet ovat aina ”harkinnanvaraisia valtionavustuksia” eli tämä tarkoittaa sitä, että kaikki Suomessa toteutettavat kohteet eivät välttämättä aina saa samaa tukea tai tukea lainkaan vaan se arvioidaan aina harkinnanvaraisesti. Eli suinkaan ei ole automaatio, että jokaisen maamme uimahalli, jäähalli tai sisäpelihalli saisi aina saman suuruisen euromääräisesti tai edes prosentuaalisesti valtiontuen tai lainkaan tukea. Tuet ovat aina harkinnanvaraisia.
Ja pienelle huomiolle on jäänyt nyt myös se, että kevään 2025 kokonaisuudessa mukanahan oli muuten myös toinenkin kulttuurihanke eli Tampereen Teatterin investoinnin tukeminen. Tampereen Teatteri toimii muuten vielä osakeyhtiönä, jonka toiminnasta vastaa Tampereen Teatteri Oy. Ja Tampereen teatterikiinteistön ja -tontin omistaa puolestaan yksityinen säätiö, Tampereen Teatteritalo-säätiö. Kyseessä on siis tässäkin yhden yrityksen ja säätiön tukeminen. En ole kyllä kuullut, että sen kohdalla esimerkiksi samainen keskustan Antti Kurvinen (kesk) olisi huutanut, että onko kaikki teatterihankkeet käsitelty yhdenvertaisesti. Olen nimittäin ainakin itse varma, että monessa muussakin teatterissa olisi korjaustarpeita. Tai näyttää Kurviselle kelpaavan sekin, että Kokoomus ja perussuomalaiset hoitavat nyt viimein Kantatie 67 ja Vt 19 Kivisaari-Atria -hankkeen 11,0 miljoonaa euroa? Ei ole Kurvinen twitterissään huutanut, että onko kaikki muut ruokateollisuutta palvelevat hankkeet eri puolilla Suomea arvioitu yhtaikaa ja tasavertaisesti. No, ei varmasti ole, vaan näitä tehdään aina tarpeen mukaan, kuten aikanaan tehtiin omana päätöksenä myös Hartwall Areenan eli nykyisen Veikkaus Areenan mittava valtiontuki ja myöhemmin myös Olympiastadionin jättimäinen peruskorjaushanke tai sitten viimeisenä Nokia Areenan valtiontuki.
Samalla keväällä 2025 päätettiin siis myös mm. Savitaipale-Lemi vt13 rahoituksesta 14,5 miljoonaa ja Vuohimäen eritasoliittymästä 10 miljoonalla eurolla. Lieksajoen siltakin sai 20 miljoonaa euroa. Meltola-Mustio vt25 urakka 16,7 miljoonaa. Lisäksi vielä mm. Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta 14 miljoonaa euroa. Hyviä hankkeita eri puolelle Suomea.
Puolivälin riihessä päätettiin myös mittavista muistakin toimista. ”Suomi kasvun tielle
Tehdään Suomesta Euroopan houkuttelevin kohde investoinneille ja kasvulle” päätettiin vielä kasvutoimista. Tehdyn kasvupaketin pohjana olivat Risto Murron kasvutyöryhmän ehdotukset.
Kasvua tässä on siis koko vaalikausi haettu määrätietoisesti erilaisilla toimilla niin verotuksessa kuin investoinneissa ja panostuksissakin. Itse pidän niitä enemmän kuin tärkeinä ja tervetulleina. Nyt mittareista useammat jo näyttävätkin oikeaan suuntaan.
Kuten Minna Helle haastattelussa Kauppalehdessä tänään 17.7.2026 totesikin niin ”Suomen talouden kasvukäänne on totta”. Helle jatkoi, että ”Nyt voi jo todeta, että kasvukäänne on tapahtunut. Suomen alkuvuoden kasvulukemat ovat olleet tosi lupaavia, kun vertaa vaikka OECD-maihin. Nyt se iso kysymys kuuluu, onko Suomella uskallusta, rohkeutta ja kykyä laittaa lisää löylyä tähän kasvukäänteeseen.”
Maamme talous kasvaakin nyt tänä vuonna nopeimmin viiteen vuoteen. Esimerkiksi Hypon ennusteessa 1.7.2026 arvioitiin, että ”kasvu yltää tänä vuonna 1,5 %:iin ja ensi vuonna 1,7 %:iin, vaikka sodat ja konfliktit sekä maailman kauppasuhteet ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä”.
Tätä varten toimia on tehty ja tehdään jatkossakin. Meidän tulee saada maamme talous kasvuun ja kestävämmälle ja pitkäaikaisemmalle kasvu-uralle. Se vaatii toimia niin verotuksessa kuin sääntelynkin purkamisessa, mutta myös panostuksia investointeihin jotka tuovat tähän maahan työtä rakennusvaiheessa, mutta elinvoimaa myös pidempi aikaisesti.
Itse toivon, että jatkossakin maassamme tuetaan myös liikuntapaikkarakentamista ja isompiakin urheilun hankkeita. Itse toivon, että myös teattereistamme voidaan pitää hyvää huolta ja valtiokin olla osaltaan niiden elinvoimaa tukemassa. Toivon myös, että erilaisia yritystoimintaankin tukevia liikennehankkeita kuten Atrian tai meillä Valion risteyskin aikanaan olivat voi valtiokin olla osaltaan rahoittamassa. Niistä pitää tehdä päätökset aina kulloisessakin ajassa ja kokonaisuutta arvioiden.
Meidän pitää uskaltaa tehdä Suomessa enemmän. Tukea kasvua ja työllisyyttä.