Fully autonomous drones have killed human soldiers for the first time
New Scientist kirjoitti näin 10. kesäkuuta 2026. Matthew Sparkesin kirjoittamassa artikkelissa paljastettiin Ukrainan sodan rintamalta käänteen tekeviä, mutta myös pelottavia yksityiskohtia. New Scientist kertoi Ukrainan käyttäneen rintamalla täysin tekoälyllä ohjattuja drooneja, mitkä ”pystyvät valitsemaan ja tuhoamaan kohteita ilman ihmisen osallistumista”.
Väitteiden takana oli ukrainalaisen Aero Center drooniyhtiön johtaja Oleksandr Kohanovskyi ja testi olisi tapahtunut jo kaksi vuotta sitten. Kohanovskyin mukaan järjestelmiä ei kuitenkaan olisi otettu laajemmin syystä tai toisesta käyttöön?
Ehkä hyvä niin.
Tällaisia 100 prosenttisesti autonomisesti toimia järjstelmiä ei siis ole ainakaan toistaiseksi kielletty tai niiden käyttöä edes rajoitettu kansainvälisellä sopimuksella. YK:n pääsihteeri Antonio Guterreshan on tätä vaatinut.
”There is no place for lethal autonomous weapon systems in our world”
Mutta tässäkin YK:n huuto on kaikunut kuuroille korville. Sama taitaa olla myös ”tekoälykilpailussa” ja myös kyber-sodankäynnissä ja -iskuissakin. Näyttää siltä, että näiden kaikkien eturintamassa etenevillä ei ole mitään halua tai ehkä sitten ainakaan omasta mielestä syytäkään rajoittaa toimintaa, vaan mieluummin jatkaa kilpajuoksua eturivissä ja vahvistaa sitten esimerkiksi näin omaa neuvotteluasemaa, jos joskus esimerkiksi ydinaseiden tapaan näiden rajoittamisesta alettaisiin vakavasti puhua. Olisiko se lopputulema sama, että ne joilla jo on saisivat jatkossakin pitää?
Itse olen pohtinut näitä jo pelkästään droonejakin – siis maalla, ilmassa ja vedenalla – liikkuvia miehittämättömiä laitteita – siitäkin näkökulmasta, että tuleeko tulevaisuuden sodista sellaisia, että ainoat uhrit ovat paikallisia siviilejä ja itse ”sotilaat” operoivat sitten jostain rintalinjan takaa toimiaan tai jopa valtameren takaa? Mene ja tiedä. Ja ajatelkaapa tätä, jos Oleksandr Kohanovskyi väitteet pitävät paikkansa, niin maailmassa on jo nyt sotakalustoa mikä tekee kaiken – eli myös päätöksenteon itse ja itsenäisesti ilman ihmisen tekemiä ratkaisuja. Jollain tavalla tässä hiipii ihmismieleen elokuva Jurassic Park ja sen eloon herätettyjen dinosaurusten hyökkäys.
Nyt julkaistun tiedon mukaan Ukrainalla olisi ollut testissä Terminator -drooneiksi kutsuja tekoälyllä ohjattuja laitteita, jotka olisivat toimineet siis täysin autonomisesti ilman ihmisen valvontaa tappaneet taistelukentällä ensimmäistä kertaa. Tapahtumaa on kuvatut jopa käänteen tekeväksi sodan käynnissä. Dronet toimittaneet Alexander Kokhanovskyn mukaan kyse oli vain testauksesta eikä järjestelmiä olisi otettu laajemmin käyttöön. Kyse oli siis jo kaksi vuotta sitten tehdystä kokeilusta mihin osallistui lentävät droonit, mitkä oli ”ohjelmoitu lentämään kohti etulinjaa, kulkemaan 3–5 kilometriä noin 10 minuutissa ja sitten aktivoitumaan ”Terminator-tilassa”, jossa tekoälymalli etsi niille oikeat kohteet. Testi oli tietoon saatetun mukaan tappavan tehokas. Ukrainan hallitus olisi kuitenkin vastuullisesti kieltänyt tekoälyn hyödyntämisen iskujen viime vaiheessa eli ns. kohteiden valinnassa. Kokhanovsky totesikin, että testin pohjalta Ukrainan hallituksella on nyt käsitys tekoälyn kasvavista kyvyistä ja että se kävisikin nyt neuvotteluja puolustusyhtiöiden kanssa siitä, tulisiko sääntöjä lieventää vai ei.
Nämä ovat isoja kysymyksiä. Toki iso kysymys on sekin, että Ukraina taistelee tällä hetkellä vapaudestaan ja itsenäisyydestään. Ja näyttää selvältä, että Ukraina joutuu koko ajan vain kantamaan isomman vastuun itse kohtalostaan. Aiempi on jo osoittanut, että Ukrainasta on kehittynyt ”perinteisten” droonien kohdalla ja myös torjunnassa maailman suurvalta ja sama voi siis tapahtua myös tekoälyllä tapahtuvissa järjestelmissä. Nyt jo näkee sen muutoksen, että Ukraina ei enää olekaan vain länsimaisen avun pyytäjä, anoja ja vastaanottoja, vaan myös tiedon, sotilastaidon ja teknologian viejä ja antaja. Tämä on esimerkiksi näkynyt Lähi-idän tapahtumissa ja Hormuzinsalmella missä tilanne onkin kääntynyt Ukrainalle myönteiseksi, sillä monet rikkaat alueen maat ovat tarvinneet Ukrainan oppeja ja apua. Iranin sota onkin kääntynyt niin, että siitäkin taitaa nyt enemmän hyötyä lopulta Ukraina kuin Venäjä, minkä sotakassan rahavirtoja se ainakin hieman availi?
Mutta lopputulema on kinkkinen. Pitää toki muistaa, että Venäjä ei olekaan 12 vuoteen noudattanut Ukrainassa edes sodan alkeellisimpiakaan sääntöjä. Sotarikokset ovat seuranneet toisiaan ja iskujen kohteinakin ovat olleet kasvavassa määrin siviilikohteen ja jopa päiväkodit, koulut ja sairaalatkin. Ehkä tällaisen vihollisen kanssa sotaa käytäessä ei ainakaan kesken itsenäisyystaistelun ole syytä ja edes mahdollisuutta Ukrainalla jättää jotain osaamistaan ja tällä hetkellä laillista osa-aluetta hyödyntämättä. Ehkä sitten myöhemmin on aika käydä tämä pelisääntökeskustelu, jos sellaiseen maailman ainakin nyt hulluilla johtajilla on mitään halua, valmiutta tai edes kyvykkyyttä?
YK:han on todennut tällaiset aseet voivat rikkoa kansainvälisiä humanitaarisia ja ihmisoikeuslakeja poistamalla ihmisen ratkaisut sodankäynnistä. On siis olemassa riski, että autonomiset järjestelmät voivat tehdä virheitä eli hyökätä sotilaita tai kalustoa vastaan samalla puolella tai iskeä siviileihin. Siis sitä mitä Venäjä tekee nyt toki Putinin käskystä ihan perinteisilläkin aseilla. Niinpä.
Se on selvää, että ainakin osa tulevaisuuden sodankäynnin hyökkäysprosesseista tulee automatisoitumaan ja hyödyntämään myös tekoälyä, mutta mihin asti iskuissa tämä on sallittua edetä? Poistuuko lopulta myös se tärkein eli iskuun ihmisen tekemä päätös?
Vai onko tulevaisuus toisenlainen? On väitetty, että Yhdysvallat kehittää myös niin kutsuttuja Goalkeeper -droneja ja Whiplash-vesidroneja, jotka pystyvät löytämään itsenäisesti kohteensa ja tuhoamaan ne.
Ukrainassa käydään nyt keskustelua siitä, että puolustussodassaan sen tulisi muuttaa omia itse itselleen määräämiä sääntöjä ja sallia tekoälyn hyödyntäminen iskuissaan.
Jotenkin tätä itsekin kaksijakoisin ajatuksin pohdin? Jos edessä on Ukrainan luhistuminen ja valloittaminen, niin eikö silloin maalla olisi tämäkin oikeutus puolustautua.
Ja pohditaan sitten rauhan tultua miten tulevaisuudessa toimitaan. Vai?