Nordean ekonomisti Juho Kostiainen jakoi viestipalvelu X:ssä tämän diagrammin vaihtotaseestamme.
Nordean ekonomisti Juho Kostiainen twiittasi keskiviikkona 13.5.2026, että ”vaihtotase oli maaliskuussa yli 5 mrd plussalla”. Hän jatkoi kysymyksellä, että…
”Ei kai tässä ole käynyt niin, että Suomesta on tullut 18 vuoden rämpimisen jälkeen taas kilpailukykyinen vientimaa”.
…
Aiemmin Nordean ekonomisti kirjoitti pankin talousennusteen yhteydessä 12.5.2026, että ”Suomen talous on vihdoin kääntynyt laaja-alaiseen kasvuun. Kasvua nähtiin alkuvuonna niin yksityisessä kulutuksessa kuin teollisuustuotannossakin. Talouskasvun odotetaan parantavan myös työmarkkinoiden ja julkisen talouden tilannetta. Lähi-idän kriisin myötä nousseet energiahinnat ja korot kuitenkin hidastavat loppuvuoden talouskehitystä.”
Merkit ovat nyt siis hyviä; ”Kulutuksen kasvu näkyy neljä vuotta laskussa olleen vähittäiskaupan kääntymisenä nousuun” ja ”Datakeskushankkeet ja infrarakentaminen ovat kääntämässä koko rakentamisen kasvuun”. Samaan aikaan työttömyyden kasvu on taittunut ja ”Kuluttajien ostovoiman toipuminen on vihdoin alkanut näkyä yksityisessä kulutuksessa”.
Kostiainen kirjoitti Nordean talousennusteen yhteydessä, että ”Julkisen talouden alijäämät ovat pienentyneet viimeisten vuosineljännesten aikana. Sopeutustoimet ovat pysäyttäneet menojen kasvun ja toisaalta parantunut suhdannetilanne on alkanut kasvattaa verotulokertymää. Julkisen talouden tilan odotetaan paranevan asteittain tänä ja ensi vuonna”, mutta ”Sopeutustoimia onkin jatkettava julkisen velkaantumisen taittamiseksi. Velka-asteen odotetaan ylittävän tänä vuonna 90 % BKT:sta.”
Hyviä uutisia siis kevääseen. Mielenkiintoista nähdä miten kehitys tästä jatkuu. Ulkoisia shokkeja on tullut jo riittämiin ja edelleen Hormuzinsalmen tilanne on akuutti eikä Ukrainassakaan rauhaa ole näköpiirissä. Mutta toivotaan parasta ja tehdään edelleen itse enemmän, sillä omiin päätöksiin voimme onneksi vaikuttaa, kun emme Putiniin emmekä edes Trumpiin voi.
Ja jos vaikka tänään tulisi se Euroviisuvoitto ja tulevina viikkoina MM-lätkänkin voitto, niin eiköhän se Arttu Viskaria mukaillen meidän oma itsetuntokin sieltä kanveesista nouse.
Aikainen herätys tänään ja Helsinkiin ja viikonlopuksi Tallinnaan. Hyvinkään SCH pelaa siellä Tallinna Cupissa salibandya ja hienoa päästä mukaan ensi kertaa tämän turnauksen tunnelmiin.
Aamuyöltä seurattu tilannetta myös Uudellemaan drooniuhan takia. Aamuyöstä havaittiin mahdollisesti vaarallinen miehittämätön ilma-alus alueella. Alueen asukkaita on kehotettu siirtymään välittömästi sisätiloihin ja odottamaan kunnes vaaratilanteen päättymisestä tiedotetaan.
Puolustusvoimat tehosti myös välittömästi omaa valvonta- ja torjuntakykyään saatuaan tiedon varhain aamuyöstämaahamme mahdollisesti harhautuvista lennokeista.
Puolustusvoimien julkisen tiedotuksen mukaan ”toimenpiteisiin kuuluivat muun muassa ilmavalvonnan henkilöstön lisääminen, hävittäjäpäivystyksen tehostaminen säätämällä operatiivisessa päivystyksessä olevien aseistettujen hävittäjien päivystyspaikkaa, -aikaa ja lentoonlähtövalmiutta sekä Maavoimien helikoptereiden ja Merivoimien alusten käytön tehostaminen. Myös Rajavartiolaitos on tehostanut valmiuttaan. Odotettu kohdealue Suomeen suuntautuville lennokeille on Helsingin ja Porvoon välinen alue.”
Samalla otettiin käyttöön väliaikainen ilmailun rajoitusalue 15. toukokuuta klo 04.00 alkaen. Tämän väliaikaisten ilmailun rajoitusalueiden (R-alue) tarkoituksena on ehkäistä sivullisten liikkuminen rajoitusalueilla ja siten varmistaa paremmat edellytykset harhautuneiden lennokkien turvalliselle torjunnalle. Rajoituksilla varmistetaan sivullisten turvallisuus.
Helsinki-Vantaan lentoliikenne sekä Suomenlahden meriliikenne reititettiin myös uudelleen aamuyöstä klo 04.00 alkaen. Pelastusviranomainen antoi vaaratiedotteen Uudenmaan alueelle kello 03:49.
”Kaikki sotilaallinen toiminta erityisesti maamme lähialueilla on aina huomion arvoista. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä suoraa sotilaallista uhkaa. Tärkeintä on pysyä rauhallisina ja toimia viranomaisten antamien ohjeiden mukaan.
Ukraina on osana puolustustaisteluaan Venäjää vastaan toteuttanut laajoja lennokkihyökkäyksiä Venäjän alueelle, ja yksittäisiä lennokkeja on harhautunut myös Suomen ilmatilaan ja alueelle. Venäjälle kohdistuville iskuille ei ole näköpiirissä välitöntä loppua.”
Seurataan tilannetta.
..:
Kello 7.25: ”VAARA OHI UUSIMAA: Miehittämätön ilma-alus ei enää aiheuta vaaraa ja tilanne on ohi.”
Aamuyön droonivaroitus osoitti jälleen miten droonit ovat osa meidän ja koko Euroopan turvallisuusarkea. Tärkeitä, että viranomaiset havaitsevat tilanteet, varoittavat niistä ja ilmoittivat myös sitten, kun vaara on ohi. Rauhallisuus ja viranomaistiedotteiden seuraaminen nyt tärkeintä.
….
Kello 19.26 ja Tallinnassa. Muutama huomio tämänpäiväiseen.
Suomen turvallisuudesta huolehditaan kaikissa tilanteissa. Viranomaiset toimivat nopeasti ja tehokkaasti, kun mahdollinen drooniuhka havaittiin. Suomen ilmatilaa ei loukattu, eikä tilanteesta aiheutunut vaaraa suomalaisille. 🇫🇮
Väestön laaja varoittaminen oli perusteltua. Tilanne osoitti kuitenkin, että tiedottamisessa on parannettavaa. Suomessa tullaan ottamaan käyttöön uusi cell broadcast -järjestelmä, jolla vaaratiedotteet tavoittavat jatkossa jokaisen suomalaisen nopeasti ja suoraan puhelimeen. Pääministeri Petteri Orpon hallitus kohdensi tämän järjestelmän rakentamiseen 6 miljoonaa euroa vuosi sitten pidetyssä puoliväliriihessä. Järjestelmä on saatava valmiiksi niin pian kuin mahdollista. Ei vasta vuonna 2027. Tätä siis on kiirehdittävä ja kiirehditään.
Yksi huomio ja korjattava on se, että annetun vaaratiedotteen jälkeen ihmiset joutuivat yksin arvioimaan, onko esimerkiksi töihin tai kouluun turvallista mennä vai ei. Näin ei voi käydä uudestaan. Viranomaiset onkin jo tänään ohjeistettu käymään toimintamallit välittömästi läpi ja korjaamaan ne.
Ja hyvä on muistaa sekin, että nykyinen hallitus päätti tämän kevään kehysriihessä vahvistaa Suomen droonintorjuntakykyä 50 miljoonalla eurolla. Näitä olisi toki voinut ja pitänyt tehdä jo viimeistään 2022 lähtien tai 2014 lähtien. Monella hallituksella on siis ollut aikaa ja mahdollisuus tätä korjata ja kehittää. Nyt sitä on tehty ja tehdään.
Turvallisuudessa ei jätetä mitään sattuman varaan. Havaitut puutteet korjataan nopeasti, ja Suomi varautuu entistä vahvemmin uusiin uhkiin.
Ja tärkeä on muistaa sekin, että maamme on yhdessä turvallisin. Voimme siis jokainen tässäkin asiassa toimia itsekin turvallisuutta vahvistaen.